14/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kävin eilen asioilla Seinäjoella ja tullessa tapasin vanhan tutun huoltoaseman pihassa.Hänen setä oli asunut aikoinaan Alahärmässä , lähellä kirkkoa,Vuoskosken kylässä.Oli vuosi 1947 ,kevät ja jäiden lähtö . Lähellä Lapuan jokea tiilitehtaan vieressä asui perhe ja heillä kaksospojat. Kuten kymmenvuotiaitten tapana oli ,niin juuri jäiden lähtö oli hyvin kiinnostava asia. Ja rohkeasti rannan lähellä olevia jäälauttoja kokeilemaan, niiden kyytiin ja riemusta kiljuen sitten takaisin joen penkereelle turvaan.
Kunnes...
Molempien veljesten ollessa jäälautan kyydissä ,se yllättäen halkesi ja pojat joutuivat jääkylmän veden varaan. He hukkuivat.
Vanhempien suru oli suuri. Järkyttävä trageria kosketti koko kylää ,mutta eteenpäin oli kuitenkin mentävä.Kului kaksi vuotta, suunnilleen ja koitti jälleen kevät.Kuten siihen aikaan tapana oli ,niin perheen pienimmät ja miksei myöskin aikuiset ,keräsivät pajunoksia myytäväksi.Kun ne kuori ja pituus oli oikea ,niin sadan nipun kasasta maksettiin 50 penniä.
50 penniä nippu.
Se oli mukava lisätienisti ,jos vain ahkerana pajunvarsien joukossa touhusi.
Eräänä päivänä yksi lapsi kurkotti sekä alkoi katkaisemaan pajunoksia ,kun hän näki jotakin kiiltävää yhden oksan tyvessä. Kiiltävä esine oli kiinni vanhassa oksassa ,mutta kuitenkin kuului siihen samaan joukkoon ,josta saisi hyviä myytäviä pajuja.
Esine oli kultainen risti.Ketju rikki ,mutta tarttunut kiinni pajunoksaan. Kun ristiä tarkemmin tutkittiin ,niin havaittiin siinä olevan nimi ja syntymäaika. Ne olivat samat ,kun toisen hukkuneen kaksosen.
Risti ei ollut kadonnut.
Kultainen risti.
Kun liikutte Härmän kirkon hautausmaalla ,niin ajatelkaa kultaista ristiä.
Se on kaksosten haudalla.Mullan alla.Noin 30 sentin syvyydessä. Sinne sen laittoi vanha apteekkari ennen kuolemaansa.
Kultainen risti ja kaksi kuolemaa.
14/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
maanantai 13. tammikuuta 2014
Kuoleman linja-auto...
13/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Eilen sillä Vaasan matkallani kävin kylässä ja toisessa.Varsinkin siinä toisessa riittää aina sotajuttuja.Vaikka olen ne kuullutkin...useampaan kertaan ,niin mielenkiinnolla kuuntelin taas ja taidanpa sen naputella tähän blogiini.
Sota-aikana vuonna 1943 oli rintamalla sotilas (sanotaan häntä vaikka Heimoksi) ja hän oli herkkä varsinkiin unia näkemään. Monet tiesivät että Heimon unet olivat pitäneet paikkansa ja kehoittaneet miestä pitämään niistä kirjaa.Niin hän oli tehnytkin.Koko sodan ajan.Talvisodasta saakka.
Heimolla oli rintataskussaan pieni repaleinen vihkonen ,johon hän välillä jotakin kirjoitteli.Taisteluista toiseen mies joutui ja vaikka välillä haavoittuikin ,niin aina palasi uudelleen rintamalle.
Kunnes tuli vuosi 1943 , loppukesä ja Heimon joukkue sai tehtävän.Heidän piti tehdä tiedustelureissu lähelle rajaa ja mennä sen ylikin. Kahden viikon huki.
Edellisenä iltana Heimo kirjoitteli vihkoonsa surumielisen näköisenä ja sanoi ettei palaa elävänä tulevasta tehtävästä. Hän kirjoitti myöskin kotiväelle pitkän kirjeen ,sekä alkoi jakamaan omaisuuttaan.Taskukello,lompakko,pieni Raamattu ,sekä muutama haalistunut valokuva. Heimo sanoi että nyt häntä tulee noutamaan kuoleman linja-auto.Vuoden aikana hän oli nähnyt unta , jossa Heimo oli seisonut linja-autopysäkillä ja nähnyt auton saapuvan. Sen ovi avattiin ja kun Heimo oli meinannut astua sisään,niin hän oli huomannut auton olevan täynnä jo kuolleita omaisiaan sekä sodassa menehtyneitä taistelutovereitaan.
Kuljettaja oli pelkkä luuranko ja tämä sanoi Heimolle ,ettei ole vielä aika ja käski miestä poistumaan autosta.
Auto lähti ja Heimo heräsi unestaan.
Tämän saman unen mies oli nähnyt useita kertoja ja joka kerta luuranko oli käskenyt Heimoa menemään pois autostaan ,mutta viimeyönä tapahtui toisin. Kun Heimo oli taas noussut linja-autoon ,niin tälläkertaa kuljettaja olikin sanonut ,että nyt hän ottaa matkustajan kyytiin ja niin Heimo istahti penkille ,sekä heräsi.
"Ottakaa tavarani ja hoitakaa ne kotiini, sanoi Heimo tovereilleen korsussa.Minun aikani maan päällä on kohta tuleva päätökseen.Minä menen taivaan isän luokse.Tämä oli tässä ".
Ja jo toisena iltana tehtävää suorittaessaan Heimo kuoli.
Tarkka-ampuja löysi kohteensa.
Luodissa oli Heimon nimi.
13/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Eilen sillä Vaasan matkallani kävin kylässä ja toisessa.Varsinkin siinä toisessa riittää aina sotajuttuja.Vaikka olen ne kuullutkin...useampaan kertaan ,niin mielenkiinnolla kuuntelin taas ja taidanpa sen naputella tähän blogiini.
Sota-aikana vuonna 1943 oli rintamalla sotilas (sanotaan häntä vaikka Heimoksi) ja hän oli herkkä varsinkiin unia näkemään. Monet tiesivät että Heimon unet olivat pitäneet paikkansa ja kehoittaneet miestä pitämään niistä kirjaa.Niin hän oli tehnytkin.Koko sodan ajan.Talvisodasta saakka.
Heimolla oli rintataskussaan pieni repaleinen vihkonen ,johon hän välillä jotakin kirjoitteli.Taisteluista toiseen mies joutui ja vaikka välillä haavoittuikin ,niin aina palasi uudelleen rintamalle.
Kunnes tuli vuosi 1943 , loppukesä ja Heimon joukkue sai tehtävän.Heidän piti tehdä tiedustelureissu lähelle rajaa ja mennä sen ylikin. Kahden viikon huki.
Edellisenä iltana Heimo kirjoitteli vihkoonsa surumielisen näköisenä ja sanoi ettei palaa elävänä tulevasta tehtävästä. Hän kirjoitti myöskin kotiväelle pitkän kirjeen ,sekä alkoi jakamaan omaisuuttaan.Taskukello,lompakko,pieni Raamattu ,sekä muutama haalistunut valokuva. Heimo sanoi että nyt häntä tulee noutamaan kuoleman linja-auto.Vuoden aikana hän oli nähnyt unta , jossa Heimo oli seisonut linja-autopysäkillä ja nähnyt auton saapuvan. Sen ovi avattiin ja kun Heimo oli meinannut astua sisään,niin hän oli huomannut auton olevan täynnä jo kuolleita omaisiaan sekä sodassa menehtyneitä taistelutovereitaan.
Kuljettaja oli pelkkä luuranko ja tämä sanoi Heimolle ,ettei ole vielä aika ja käski miestä poistumaan autosta.
Auto lähti ja Heimo heräsi unestaan.
Tämän saman unen mies oli nähnyt useita kertoja ja joka kerta luuranko oli käskenyt Heimoa menemään pois autostaan ,mutta viimeyönä tapahtui toisin. Kun Heimo oli taas noussut linja-autoon ,niin tälläkertaa kuljettaja olikin sanonut ,että nyt hän ottaa matkustajan kyytiin ja niin Heimo istahti penkille ,sekä heräsi.
"Ottakaa tavarani ja hoitakaa ne kotiini, sanoi Heimo tovereilleen korsussa.Minun aikani maan päällä on kohta tuleva päätökseen.Minä menen taivaan isän luokse.Tämä oli tässä ".
Ja jo toisena iltana tehtävää suorittaessaan Heimo kuoli.
Tarkka-ampuja löysi kohteensa.
Luodissa oli Heimon nimi.
13/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
Elättijäniksiämme tapetaan..
13/1-2014-
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kirjoitin jo viimevuonna samasta aiheesta ,elikkä puoliksi kesyjä jäniksiämme tapetaan suruttomasti.Me olemme eläinrakkaita ja siksi ruokimme koko talven niin lintuja kuin myös esim jäniksiä.On mukavaa seurata riistakamerasta puutarhassamme yön aikana touhuavia eläimiä. Esim viimetalvena jäniksiä kävi ruokintapaikallamme noin 20 kappaletta.Joka yö ja joskus jopa keskellä päivääkin.
Niiden tallaama polku näkyi selvästi ja se haarautui kolmeen eri kohtaan talomme lähellä oleviin metsäsaarekkeisiin.
Mutta...pum..pum....ja pum...
Jostain kummasta syystä muutama alan mettämies ei viihdy kauempana olevilla metsäpaikoilla, vaan ajelee nelovetoosilla jappaanilaasilla aivan talomme lähelle.Ne ketaleet tietävät että metsästää ei saa 150 metriä lähempää olevia asuinrakannuksia.Heillä on tainnut olla meeterimitta mukana ,koska esim eilen illalla oli taas plusuhousumettämiesten auto ollut pysähdyksissä 150 metrin päässä.
Toiseksi. Ovat senverran viisastuneet ,että taitavat käyttää äänenvaimenninta pyssyissään (haulikossako ? Heh...) koska mitään pauketta ei ole kuulunut.Puf nyt kuuluu ja jäniksemme murhataan.Sen käsitän jos hirvenmettästysaikana niitä kaadetaan ,jo lihan takia ,mutta että jäniksiä....eihän niissä ole lihaakaan kuin nimeksi.
Kolmanneksi menkää jos uskallatte tuonne 6 kilometrin päähän korpimettään ja ampukaa siellä olevia jäniksiä.Nooh....nuo meidän elättijäniksemme taitavat olla niin hyvässä lihassa ,että .......Ainiin.....tulipa tässä mieleeni kun yhtenä syksynä jokku ketaleet olivat ampuneet hirven tässä meidän lähellä metsässä ja sitten suolistaneet sen. Suolet keskelle tietä jonka kautta meille tullaan .....juu. Kun suolikasan huomasin ,niin eiku farmariauto käyntiin..sitten suolipaikalle ja ne lapioin kyytiin ja sitten purkasin koko haisevan 60 kiloisen läjän mettämiehen pihaan. Oijee..!
Oli siinä Laakson perheellä ihmettemistä ! Heh heh...
No...taas sama juttu kävi viimesyksynä.Joku ...(laakso ) oli uskaltanu heittää hirvenjalan keskelle meidän ajotietä ,noin 150 metrin päähän. Nooh....minä sen otin kyytiin ja tungin kyseisen plusushousun postilaatikkoon...Taisi riistakameramme näyttää syyllisen ??..
Jos se oli roskaamista minun taholtani ,niin maksan iloisella mielellä siitä tulevan sakon.
Juu. Ny meen laittamaan lisää ruokaa noille eläimille.Taidan laittaa riistakameroiden päälle valkoiset suojat.Ne pysyy sillä konstilla paremmin....kunnossa.
Jup.
13/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kirjoitin jo viimevuonna samasta aiheesta ,elikkä puoliksi kesyjä jäniksiämme tapetaan suruttomasti.Me olemme eläinrakkaita ja siksi ruokimme koko talven niin lintuja kuin myös esim jäniksiä.On mukavaa seurata riistakamerasta puutarhassamme yön aikana touhuavia eläimiä. Esim viimetalvena jäniksiä kävi ruokintapaikallamme noin 20 kappaletta.Joka yö ja joskus jopa keskellä päivääkin.
Niiden tallaama polku näkyi selvästi ja se haarautui kolmeen eri kohtaan talomme lähellä oleviin metsäsaarekkeisiin.
Mutta...pum..pum....ja pum...
Jostain kummasta syystä muutama alan mettämies ei viihdy kauempana olevilla metsäpaikoilla, vaan ajelee nelovetoosilla jappaanilaasilla aivan talomme lähelle.Ne ketaleet tietävät että metsästää ei saa 150 metriä lähempää olevia asuinrakannuksia.Heillä on tainnut olla meeterimitta mukana ,koska esim eilen illalla oli taas plusuhousumettämiesten auto ollut pysähdyksissä 150 metrin päässä.
Toiseksi. Ovat senverran viisastuneet ,että taitavat käyttää äänenvaimenninta pyssyissään (haulikossako ? Heh...) koska mitään pauketta ei ole kuulunut.Puf nyt kuuluu ja jäniksemme murhataan.Sen käsitän jos hirvenmettästysaikana niitä kaadetaan ,jo lihan takia ,mutta että jäniksiä....eihän niissä ole lihaakaan kuin nimeksi.
Kolmanneksi menkää jos uskallatte tuonne 6 kilometrin päähän korpimettään ja ampukaa siellä olevia jäniksiä.Nooh....nuo meidän elättijäniksemme taitavat olla niin hyvässä lihassa ,että .......Ainiin.....tulipa tässä mieleeni kun yhtenä syksynä jokku ketaleet olivat ampuneet hirven tässä meidän lähellä metsässä ja sitten suolistaneet sen. Suolet keskelle tietä jonka kautta meille tullaan .....juu. Kun suolikasan huomasin ,niin eiku farmariauto käyntiin..sitten suolipaikalle ja ne lapioin kyytiin ja sitten purkasin koko haisevan 60 kiloisen läjän mettämiehen pihaan. Oijee..!
Oli siinä Laakson perheellä ihmettemistä ! Heh heh...
No...taas sama juttu kävi viimesyksynä.Joku ...(laakso ) oli uskaltanu heittää hirvenjalan keskelle meidän ajotietä ,noin 150 metrin päähän. Nooh....minä sen otin kyytiin ja tungin kyseisen plusushousun postilaatikkoon...Taisi riistakameramme näyttää syyllisen ??..
Jos se oli roskaamista minun taholtani ,niin maksan iloisella mielellä siitä tulevan sakon.
Juu. Ny meen laittamaan lisää ruokaa noille eläimille.Taidan laittaa riistakameroiden päälle valkoiset suojat.Ne pysyy sillä konstilla paremmin....kunnossa.
Jup.
13/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Matkalla Vaasan suuntaan....läpi yhden nuukan kylän.
12/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Minulla oli eilen asiaa Vaasaan ja eikun autoon ja menoksi.Noin 61 kilometriä ajettuani eteeni tuli melkein säkkipimiää. Ei näkynyt valoja sitten missään, ei kajastusta talojen ikkunoista, ei mitään.Ohitin muutaman hevosvetoosen ajopelin ja olin varma että Amissit ovat muuttaneet Amerikoosta tänne Suomeen.Kopoti..kopoti....kopoti...vaan kuului..
Noin puolivälissä kylää kaarsin yhden tutun pihaan , talon eteen ,joka myös oli säkkipimeänä.Ei valonkajastusta , lukuunottamatta valjua kynttilänliekkiä ,joka väpätti miehen kädessä. Mies oli menossa hautausmaalle ja minä sinne mukaan.
Onneksi minulla sattui olemaan kirkas taskulamppu haalarini sivutaskussa. Sen valossa näin hautausmaalla ,joka puolella ,maasta törröttäviä kipsipäitä ja kysyttyäni että miksi....huomasinkin syyn päihin.
Kylälääset ovat niin nuukia ,että hautaavat kuolleensa pystyasentoon.Pää näkyville.Säästyy hautakivessä kun jokainen tunnistaa vainajan.
Läheisten talojen sivuilla oli pyykkinaruja ja niissä vaatteita kuivumassa.Mutta hei...ei olleet vaatteita,vaan käytettyä vessapaperia jotka oli pesty ja odottivat uutta käyttöä .
Kylässä oli vain yksi kauppa ja sekin auki vain yhden tunnin päivässä. Kaupan edessä oli polkupyöriä varten telineet jotka näyttivät kummallisilta.Valaisin yhtä sellaista ja teline olikin ruumis ,joka oli haudattu polvet maan yläpuolelle ,veen muotoon ja jalkojen väliin oli mukava laittaa pyörä odottamaan.
Aivan yhtäkkiä taivaalta putosi lintu,laiha sellainen jolla oli reppu selässään. Se rääkäisi muutaman kerran ja kuoli,näköjään nälkään.Ihan uteliaisuuttani avasin repun ja siellä oli evästä lintuparalle.Kourallinen jyviä sekä kaksi talipalloa ja samassa ymmärsin. Koska kylästä ei saa ruokaa ,niin linnuillakin pitää olla evhät mukana kylän ylitse lentäessään.
Sivukadulta eteemme juoksi mies ,jolla oli joku pieni kirjanen kädessään.Hän juoksi hikipäässään ja kohdallamme pudotti kirjan. Tunnistin sen pankkikirjaksi .Ojensimme kirjan juoksijalle joka sanoi että kirjassa on pelkkiä panoja ja saa siitä seksuaalista vipinää.
Toiselta sivukadulta juoksi myöskin eteemme hikinen mies ja hän sanoi tekevänsä saunalenkkejä.Oli jo kiertänyt saunan viistoista kertaa. Ilman makkaraa. Tuolta naapuritaloosta kuuluu tavatonta pläiskintää ja tuttuni kertoi siellä lihotetaan sikoja.Niitä hakataan laudalla että ne paisuu.
Ja..kas kummaa...eteemme pomppii pariskunta..toisella jallalla edeten.Niin kuluu vain toinen kenkä.Toinen on kotona odottamassa.
Koska taskulampustani oli virta katoamassa ,niin moikattiin, kävelin autolleni ja kohden Vaasaa.Oli hienoa nähdä kirkkaita valoja katujen yllä.Taloja joissa ikkunat loisti valokylläisinä ja huomata lintujen lentelevän ilman eväsreppua.
Takaisin Kauhajoella ajelin Isoonkyröön kautta.Erkkilän Pekalla join kaffit.Pullan sekä kerman kanssa.
Tosi on.
12/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Minulla oli eilen asiaa Vaasaan ja eikun autoon ja menoksi.Noin 61 kilometriä ajettuani eteeni tuli melkein säkkipimiää. Ei näkynyt valoja sitten missään, ei kajastusta talojen ikkunoista, ei mitään.Ohitin muutaman hevosvetoosen ajopelin ja olin varma että Amissit ovat muuttaneet Amerikoosta tänne Suomeen.Kopoti..kopoti....kopoti...vaan kuului..
Noin puolivälissä kylää kaarsin yhden tutun pihaan , talon eteen ,joka myös oli säkkipimeänä.Ei valonkajastusta , lukuunottamatta valjua kynttilänliekkiä ,joka väpätti miehen kädessä. Mies oli menossa hautausmaalle ja minä sinne mukaan.
Onneksi minulla sattui olemaan kirkas taskulamppu haalarini sivutaskussa. Sen valossa näin hautausmaalla ,joka puolella ,maasta törröttäviä kipsipäitä ja kysyttyäni että miksi....huomasinkin syyn päihin.
Kylälääset ovat niin nuukia ,että hautaavat kuolleensa pystyasentoon.Pää näkyville.Säästyy hautakivessä kun jokainen tunnistaa vainajan.
Läheisten talojen sivuilla oli pyykkinaruja ja niissä vaatteita kuivumassa.Mutta hei...ei olleet vaatteita,vaan käytettyä vessapaperia jotka oli pesty ja odottivat uutta käyttöä .
Kylässä oli vain yksi kauppa ja sekin auki vain yhden tunnin päivässä. Kaupan edessä oli polkupyöriä varten telineet jotka näyttivät kummallisilta.Valaisin yhtä sellaista ja teline olikin ruumis ,joka oli haudattu polvet maan yläpuolelle ,veen muotoon ja jalkojen väliin oli mukava laittaa pyörä odottamaan.
Aivan yhtäkkiä taivaalta putosi lintu,laiha sellainen jolla oli reppu selässään. Se rääkäisi muutaman kerran ja kuoli,näköjään nälkään.Ihan uteliaisuuttani avasin repun ja siellä oli evästä lintuparalle.Kourallinen jyviä sekä kaksi talipalloa ja samassa ymmärsin. Koska kylästä ei saa ruokaa ,niin linnuillakin pitää olla evhät mukana kylän ylitse lentäessään.
Sivukadulta eteemme juoksi mies ,jolla oli joku pieni kirjanen kädessään.Hän juoksi hikipäässään ja kohdallamme pudotti kirjan. Tunnistin sen pankkikirjaksi .Ojensimme kirjan juoksijalle joka sanoi että kirjassa on pelkkiä panoja ja saa siitä seksuaalista vipinää.
Toiselta sivukadulta juoksi myöskin eteemme hikinen mies ja hän sanoi tekevänsä saunalenkkejä.Oli jo kiertänyt saunan viistoista kertaa. Ilman makkaraa. Tuolta naapuritaloosta kuuluu tavatonta pläiskintää ja tuttuni kertoi siellä lihotetaan sikoja.Niitä hakataan laudalla että ne paisuu.
Ja..kas kummaa...eteemme pomppii pariskunta..toisella jallalla edeten.Niin kuluu vain toinen kenkä.Toinen on kotona odottamassa.
Koska taskulampustani oli virta katoamassa ,niin moikattiin, kävelin autolleni ja kohden Vaasaa.Oli hienoa nähdä kirkkaita valoja katujen yllä.Taloja joissa ikkunat loisti valokylläisinä ja huomata lintujen lentelevän ilman eväsreppua.
Takaisin Kauhajoella ajelin Isoonkyröön kautta.Erkkilän Pekalla join kaffit.Pullan sekä kerman kanssa.
Tosi on.
12/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Uffonainen (häh?) mun makuuhuonhes.
12/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Hmmmm....tuota.....no jos kuitenkin kirjoitan tästä tapauksesta. 2/1-2014 suunnilleen kello 23,00 tuumasin että meenpäs maate ja sitten sen teinkin.Siinä nukkumaijaa kerkesin odotella muutaman minuutin,kun huomasin että vuoteeni jalkopäässä seisoi joku hahmo.Se ei ollut Milla vaimoni.Ei.
Tämä uffonainen oli pukeutunut kuten uimarit , sellaiseen vartalonmyötäiseen asuun jossa korvatkin olivat peitossa. Kasvot näkyi. Vähän niinkuin se lehtien sarjakuvan mustanaamio...."mies,joka ei kuole koskaan".
Joo.
Olen aina pitänyt makuuhuoneessa sellaista pientä valoa,sillä kummitukset pelkää valoja ,eivätkä tuu untasi häiritsemään ja sen takia huomasin hahmon olevan nuoren naisen.Hän hymyili minulle, lämpimästi sekä siirtyi vuoteeni vierelle. Antoi minulle kädestään pienen sinertävän elefantin ja kun otin sen vastaan niin hän katosi...samprahuja....sanoisin...
Puf.
Täh...tuumasin ja voinpas melkein vannoa ,etten nukkunut.Taikka taisin sittenkin nukkua ,sillä sitä pikkuelefanttia en mistään löytänyt.E.
Muistaakseni tuolla kaukomailla juuri elefantti on onnen sekä terveyden symbooli.Koska elän tätä elämysaikaa kylmässä pohjolassa ,niin taisi se uffonainen olla niinku vääräs paikas ? Juu. Samantyylisiä näkyjä on minulle sattunut useita ,joten olen niihin jo tottunut.
Jup.
12/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Puf.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Hmmmm....tuota.....no jos kuitenkin kirjoitan tästä tapauksesta. 2/1-2014 suunnilleen kello 23,00 tuumasin että meenpäs maate ja sitten sen teinkin.Siinä nukkumaijaa kerkesin odotella muutaman minuutin,kun huomasin että vuoteeni jalkopäässä seisoi joku hahmo.Se ei ollut Milla vaimoni.Ei.
Tämä uffonainen oli pukeutunut kuten uimarit , sellaiseen vartalonmyötäiseen asuun jossa korvatkin olivat peitossa. Kasvot näkyi. Vähän niinkuin se lehtien sarjakuvan mustanaamio...."mies,joka ei kuole koskaan".
Joo.
Olen aina pitänyt makuuhuoneessa sellaista pientä valoa,sillä kummitukset pelkää valoja ,eivätkä tuu untasi häiritsemään ja sen takia huomasin hahmon olevan nuoren naisen.Hän hymyili minulle, lämpimästi sekä siirtyi vuoteeni vierelle. Antoi minulle kädestään pienen sinertävän elefantin ja kun otin sen vastaan niin hän katosi...samprahuja....sanoisin...
Puf.
Täh...tuumasin ja voinpas melkein vannoa ,etten nukkunut.Taikka taisin sittenkin nukkua ,sillä sitä pikkuelefanttia en mistään löytänyt.E.
Muistaakseni tuolla kaukomailla juuri elefantti on onnen sekä terveyden symbooli.Koska elän tätä elämysaikaa kylmässä pohjolassa ,niin taisi se uffonainen olla niinku vääräs paikas ? Juu. Samantyylisiä näkyjä on minulle sattunut useita ,joten olen niihin jo tottunut.
Jup.
12/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Puf.
lauantai 11. tammikuuta 2014
Valotunneli 1955..
11/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Noin kaksi vuotta sitten kirjoitin tästä valotunnelista ja taidan uusia sen näin Lauantain kunniaksi.
Joten :
Siihen aikaan olin noin 8 vuotias ja asuin syntymäkodissani Alahärmässä. Oli talvi ja vanhimman pojan ominaisuudessa menin puuliiteriin sahaamaan polttopuita tuvan hellaan.
Sahaamani halot olivat suunnilleen metrin pituusia ja paksuudeltaan 5-6 senttiä.Että ne sopisivat tuvan hellaan halot piti katkaista kolmeen osaan.
Ja niin teinkin.
Saha ,jolla hommia tein oli sellainen suuri rautaanen kaarisaha. Koska en viittinyt käyttää sahapukkia ,niin katkaisin puut niinsanotulla "akkaintavalla" elikkä saha jalkojeni väliin ,terä ylöspäin ja hinkkasin terää vasten puuta poikki.
Kunnes.....
Ilmeisesti painoin puuta liian kovaa terää vasten ,koska terä napsahti poikki....plim ja autsista !!
Oikea käteni suoraan ranteeni kohdalta osui terään ja voi että minulle tuli kiire.Heti näin kirkkaan verisuihkun lentävän kädestäni ja vaistomaisesti laitoin käteeni ensimmäisenä löytämäni rätin ,joka oli isäni flanellipaita puuliiterin seinällä.
Ja sitten kovaa kyytiä tupaan.Suoraan kamariin ja vanhempieni sängyn päälle makaamaan.
Muistan aina miten minun suussani alkoi tulemaan sellainen jännnä "sähköinen " makea maku ja miten vajosin kuin pumpulin päälle.Ensin koko huone muuttui tavattoman pimeäksi ja hetken kuluttua todella kirkkaaksi. Jostakin hyvin kaukaa aloin kuulla kuin sähkömoottorin matalaa ulinaa .Se oli kummallisen tuntuista ääntä ,sillä se alkoi aivan matalalta ja ikäänkuin portaattomasti alkoi kovenemaan ,muttei kuitenkaan koskenut korviini missään vaiheessa.
Lopulta se ääni oli todella kovaa.Vähän nykyisten palosireenien tapaan . Ja minä ihmettelin.
Tarkkaa aikaa en enää muista ,mutta jossakin vaiheessa huomasin olevani mahallani , ylhäällä ,huoneen katon rajassa , sängyn yläpuolella. Alla olevassa vuoteessa makasi nuori kloppi , kasvot niin valkoosena ,ettei päätä meinannut erottaa valkoista tyynyä vasten. Huomasin että pojan oikeassa kädessä oli punavalkoonen rätti. Säikähdin aikalailla kun huomasin että se poika vuoteessa oli itse minä ja minä killuin vuoteen yläpuolella katon rajassa.
Edelleenkin se sähköinen kumma maku suussani jatkui ja äkkiä huoneen yläosaan , vaakatasoon ,,ilmaantui pyöreä aukko ,kooltan noin 3 metriä ja siitä tulvi todella kirkasta valoa. Valo oli paljon aurinkoa kirkkaampaa ,mutta se ei häikäissyt kuitenkaan silmiä. Valotunneli näytti jatkuvan ja ikäänkuin samalla hiukkasen kuin kaartuvan . Ja minäpoika aloin lipua tunneliin...edelleenkin mahallani ollen ja kuin painottomassa tilassa hitaasti sivuttaisesti pyörien.
Olin noin muutaman metrin edennyt valotunneliin ,kun tajusin että joku minua kovaa ravisteli olkapäästä.
Se oli äitini ,joka oli tullut askareiltaan navetasta ja huomannut että makaan sängyssä, valkoisena kuin lakana.Verinen flanellipaita oikean käteni ympärillä.
Minä tulin takaisin valotunnelista.
Valotunnelista.
Äitee veti minut takaisin elämään.
Kuin synnytti toisen keran.
..........................................
Silloin, en asiaa tarkemmin ajatellut.Vasta kun aloin lukea erilaista kirjallisuutta, yli kakskymmenvuotiaana ja varsinkin parapsykologiaa sekä muuta "kummallista" ,niin huomasin että muillekin oli samanlainen tilanne joskus sattunut.Tänä päivänä sitä kutsutaan rumhista poistumiseksi. Niinkuin Härmälääsittäin sanottuna.
Siis. Minne olin menossa? Täh? Olinko saapumassa taivhaaseen? Pyhän Pietarin ethen ? Nuorena ja täysin synnittömänä. Ainoastaan muutaman rävelinpesän rikkoneena. Tjaa....jos se olisi sattunu vaikka ..palio myöhemmin....meinaan aikuisiässäni.....puhumattakaan ny....niin kyl se tunneli olis ollu sellaanen mustanpimiä ja kuiteski sen päässä olis kajastanu punaaset kirkkaat liäkit.......ja olis kuulunu ikäänkuin murskauskoneen kolinaa....jums. raks...jums..raks..jums..raks....sellaasta rouhinta ääntä.....kloms....kloms...kloms...
Rouh..rouh..
Käääääääk !!!!!!
Auuuuuuuutss...!
11/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ainiin....mites se mun rikkimennyt ranteeni ??? Siitä paikasta äitee raijasi mun Voltin koululla asuvan diakonissan asuntoon. "Tohtori" kaatoi siihen avonaaseen haavaan...kamferitippoja (!!!???)....soli syränlääkettä !!... sekä vetysoodaa....voi että kirveli tavattomasti ja sitten kiataasi ranthen ympärille haavasidettä.Joo.
Siinä kohtaa mun ranteessa on yhä arpi ja jossette usko,niin tulukaa kattomhan.
Rouh...rouh...
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Noin kaksi vuotta sitten kirjoitin tästä valotunnelista ja taidan uusia sen näin Lauantain kunniaksi.
Joten :
Siihen aikaan olin noin 8 vuotias ja asuin syntymäkodissani Alahärmässä. Oli talvi ja vanhimman pojan ominaisuudessa menin puuliiteriin sahaamaan polttopuita tuvan hellaan.
Sahaamani halot olivat suunnilleen metrin pituusia ja paksuudeltaan 5-6 senttiä.Että ne sopisivat tuvan hellaan halot piti katkaista kolmeen osaan.
Ja niin teinkin.
Saha ,jolla hommia tein oli sellainen suuri rautaanen kaarisaha. Koska en viittinyt käyttää sahapukkia ,niin katkaisin puut niinsanotulla "akkaintavalla" elikkä saha jalkojeni väliin ,terä ylöspäin ja hinkkasin terää vasten puuta poikki.
Kunnes.....
Ilmeisesti painoin puuta liian kovaa terää vasten ,koska terä napsahti poikki....plim ja autsista !!
Oikea käteni suoraan ranteeni kohdalta osui terään ja voi että minulle tuli kiire.Heti näin kirkkaan verisuihkun lentävän kädestäni ja vaistomaisesti laitoin käteeni ensimmäisenä löytämäni rätin ,joka oli isäni flanellipaita puuliiterin seinällä.
Ja sitten kovaa kyytiä tupaan.Suoraan kamariin ja vanhempieni sängyn päälle makaamaan.
Muistan aina miten minun suussani alkoi tulemaan sellainen jännnä "sähköinen " makea maku ja miten vajosin kuin pumpulin päälle.Ensin koko huone muuttui tavattoman pimeäksi ja hetken kuluttua todella kirkkaaksi. Jostakin hyvin kaukaa aloin kuulla kuin sähkömoottorin matalaa ulinaa .Se oli kummallisen tuntuista ääntä ,sillä se alkoi aivan matalalta ja ikäänkuin portaattomasti alkoi kovenemaan ,muttei kuitenkaan koskenut korviini missään vaiheessa.
Lopulta se ääni oli todella kovaa.Vähän nykyisten palosireenien tapaan . Ja minä ihmettelin.
Tarkkaa aikaa en enää muista ,mutta jossakin vaiheessa huomasin olevani mahallani , ylhäällä ,huoneen katon rajassa , sängyn yläpuolella. Alla olevassa vuoteessa makasi nuori kloppi , kasvot niin valkoosena ,ettei päätä meinannut erottaa valkoista tyynyä vasten. Huomasin että pojan oikeassa kädessä oli punavalkoonen rätti. Säikähdin aikalailla kun huomasin että se poika vuoteessa oli itse minä ja minä killuin vuoteen yläpuolella katon rajassa.
Edelleenkin se sähköinen kumma maku suussani jatkui ja äkkiä huoneen yläosaan , vaakatasoon ,,ilmaantui pyöreä aukko ,kooltan noin 3 metriä ja siitä tulvi todella kirkasta valoa. Valo oli paljon aurinkoa kirkkaampaa ,mutta se ei häikäissyt kuitenkaan silmiä. Valotunneli näytti jatkuvan ja ikäänkuin samalla hiukkasen kuin kaartuvan . Ja minäpoika aloin lipua tunneliin...edelleenkin mahallani ollen ja kuin painottomassa tilassa hitaasti sivuttaisesti pyörien.
Olin noin muutaman metrin edennyt valotunneliin ,kun tajusin että joku minua kovaa ravisteli olkapäästä.
Se oli äitini ,joka oli tullut askareiltaan navetasta ja huomannut että makaan sängyssä, valkoisena kuin lakana.Verinen flanellipaita oikean käteni ympärillä.
Minä tulin takaisin valotunnelista.
Valotunnelista.
Äitee veti minut takaisin elämään.
Kuin synnytti toisen keran.
..........................................
Silloin, en asiaa tarkemmin ajatellut.Vasta kun aloin lukea erilaista kirjallisuutta, yli kakskymmenvuotiaana ja varsinkin parapsykologiaa sekä muuta "kummallista" ,niin huomasin että muillekin oli samanlainen tilanne joskus sattunut.Tänä päivänä sitä kutsutaan rumhista poistumiseksi. Niinkuin Härmälääsittäin sanottuna.
Siis. Minne olin menossa? Täh? Olinko saapumassa taivhaaseen? Pyhän Pietarin ethen ? Nuorena ja täysin synnittömänä. Ainoastaan muutaman rävelinpesän rikkoneena. Tjaa....jos se olisi sattunu vaikka ..palio myöhemmin....meinaan aikuisiässäni.....puhumattakaan ny....niin kyl se tunneli olis ollu sellaanen mustanpimiä ja kuiteski sen päässä olis kajastanu punaaset kirkkaat liäkit.......ja olis kuulunu ikäänkuin murskauskoneen kolinaa....jums. raks...jums..raks..jums..raks....sellaasta rouhinta ääntä.....kloms....kloms...kloms...
Rouh..rouh..
Käääääääk !!!!!!
Auuuuuuuutss...!
11/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ainiin....mites se mun rikkimennyt ranteeni ??? Siitä paikasta äitee raijasi mun Voltin koululla asuvan diakonissan asuntoon. "Tohtori" kaatoi siihen avonaaseen haavaan...kamferitippoja (!!!???)....soli syränlääkettä !!... sekä vetysoodaa....voi että kirveli tavattomasti ja sitten kiataasi ranthen ympärille haavasidettä.Joo.
Siinä kohtaa mun ranteessa on yhä arpi ja jossette usko,niin tulukaa kattomhan.
Rouh...rouh...
perjantai 10. tammikuuta 2014
Kai Salomaan tapauksesta lisää...
10/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ahaa..!
Noin kaksi viikkoa sitten kävin yöpimeenä laittamassa kaksi riistakameraa määrättyyn paikkaan Karvian synkälle mettätielle.Laitoin ne tahallani niin ,että ne varmasti huomattiin ja todella ne huomattiin.
Nimittäin kävi näin:
Jo kahden päivän päästä molemmat oli vohkittu . Nippusiteet ,joilla ne oli kiinni puussa , olivat siististi katkaisu ja jätetty lojumaan puun juurelle.Puukolla ,taikka sivuleikkurilla. Muuuttaaa....heheheh.....
Ei ne riistakamerat olleet edes toimintakuntoosia. Ne olivat rikki jo alunperin. Kiäh kiäh...Juu.Rikki.Rauskoja.Rikkinääsiä.
Ja nyt tekisi mieleni kirjoittaa........ja kirjootankin....:
"Voisiko olla niin,että ne kaksi riistakameraa ihan tahallani jätin sillee syötiksi..näkyvälle paikalle. Ja voisko olla että lähellä oli kaksi toimitakykyystä riistakameraa...hyvässä piilossa ja ne taltioivat henkilöt ,jotka syyllistyivät rikkinäästen kameroiden vohkimiseen ?"..(.terävää kuvaa ne pukkaa...)
"Ja voisiko olla että kameroiden varastajilla on jotakin tekemistä kadonneen Kai Salomaan tapauksen kanssa?"
......
Olen saanut kaksi puhelinsoittoa ..6/1-2014 ja soittajana oli kuulemma Alibi lehden toimittajia.Varsinkin toinen oli erittäin kiinnostunut Kai Salomaan tapauksesta ja halusi tehdä asiasta lehtijutun.Hän kertoi soittavansa minulle 7/1 ja sovitaan haastatteluaika. Eipä ole soittanut.Ei. Toinen oli kummallisen jännittyneen oloinen.Selvästi pelkäsi jotakin ,eikä hänellä ollut oikein mitään kysyttävää minulta. Viimeksimainittu halusi tietää vain sen,että jos Salomaan ruumista ei löydykkään näkemästäni paikasta ,niin mitä sitten teen ?
Sanoin...heh heh..että sinä voit olla se syyllinen ,taikka ainakin tiedät Salomaan asiasta jotakin. Juu.
Noniin.....Vaasan tutkijat.Ottakaa selvää kuka soitti minule 6 /1 .Heistä toinen saattaa olla jopa Salomaan surmaaja.
Vai mitä ?
10/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ahaa..!
Noin kaksi viikkoa sitten kävin yöpimeenä laittamassa kaksi riistakameraa määrättyyn paikkaan Karvian synkälle mettätielle.Laitoin ne tahallani niin ,että ne varmasti huomattiin ja todella ne huomattiin.
Nimittäin kävi näin:
Jo kahden päivän päästä molemmat oli vohkittu . Nippusiteet ,joilla ne oli kiinni puussa , olivat siististi katkaisu ja jätetty lojumaan puun juurelle.Puukolla ,taikka sivuleikkurilla. Muuuttaaa....heheheh.....
Ei ne riistakamerat olleet edes toimintakuntoosia. Ne olivat rikki jo alunperin. Kiäh kiäh...Juu.Rikki.Rauskoja.Rikkinääsiä.
Ja nyt tekisi mieleni kirjoittaa........ja kirjootankin....:
"Voisiko olla niin,että ne kaksi riistakameraa ihan tahallani jätin sillee syötiksi..näkyvälle paikalle. Ja voisko olla että lähellä oli kaksi toimitakykyystä riistakameraa...hyvässä piilossa ja ne taltioivat henkilöt ,jotka syyllistyivät rikkinäästen kameroiden vohkimiseen ?"..(.terävää kuvaa ne pukkaa...)
"Ja voisiko olla että kameroiden varastajilla on jotakin tekemistä kadonneen Kai Salomaan tapauksen kanssa?"
......
Olen saanut kaksi puhelinsoittoa ..6/1-2014 ja soittajana oli kuulemma Alibi lehden toimittajia.Varsinkin toinen oli erittäin kiinnostunut Kai Salomaan tapauksesta ja halusi tehdä asiasta lehtijutun.Hän kertoi soittavansa minulle 7/1 ja sovitaan haastatteluaika. Eipä ole soittanut.Ei. Toinen oli kummallisen jännittyneen oloinen.Selvästi pelkäsi jotakin ,eikä hänellä ollut oikein mitään kysyttävää minulta. Viimeksimainittu halusi tietää vain sen,että jos Salomaan ruumista ei löydykkään näkemästäni paikasta ,niin mitä sitten teen ?
Sanoin...heh heh..että sinä voit olla se syyllinen ,taikka ainakin tiedät Salomaan asiasta jotakin. Juu.
Noniin.....Vaasan tutkijat.Ottakaa selvää kuka soitti minule 6 /1 .Heistä toinen saattaa olla jopa Salomaan surmaaja.
Vai mitä ?
10/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)