sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Uffonainen (häh?) mun makuuhuonhes.

12/1-2014.
Ekku  Mattila.
Aikamatkaaja.


Hmmmm....tuota.....no jos kuitenkin kirjoitan tästä tapauksesta. 2/1-2014  suunnilleen kello 23,00 tuumasin että meenpäs maate  ja sitten sen teinkin.Siinä nukkumaijaa kerkesin odotella muutaman minuutin,kun huomasin että vuoteeni   jalkopäässä seisoi joku hahmo.Se ei  ollut Milla vaimoni.Ei.
Tämä uffonainen   oli pukeutunut kuten   uimarit  , sellaiseen vartalonmyötäiseen asuun  jossa korvatkin olivat peitossa. Kasvot näkyi. Vähän  niinkuin se   lehtien sarjakuvan   mustanaamio...."mies,joka ei kuole koskaan".
Joo.
Olen aina  pitänyt makuuhuoneessa sellaista pientä  valoa,sillä kummitukset   pelkää  valoja ,eivätkä tuu untasi häiritsemään ja sen  takia huomasin hahmon olevan nuoren naisen.Hän hymyili minulle, lämpimästi sekä siirtyi vuoteeni vierelle. Antoi minulle kädestään pienen sinertävän elefantin ja kun otin sen vastaan niin hän katosi...samprahuja....sanoisin...
Puf.
Täh...tuumasin ja voinpas melkein vannoa ,etten nukkunut.Taikka taisin sittenkin nukkua ,sillä sitä pikkuelefanttia en mistään löytänyt.E.
Muistaakseni tuolla kaukomailla juuri elefantti on   onnen sekä terveyden symbooli.Koska elän tätä elämysaikaa kylmässä pohjolassa ,niin taisi se   uffonainen olla niinku vääräs paikas ? Juu. Samantyylisiä näkyjä on minulle sattunut useita ,joten  olen niihin jo tottunut.
Jup.

12/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Puf.