Kyllä Kaimarin kauppiasrouva ihmetteli....

15/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


noin 23 vuotta  sitten oli täällä Kauhajoella "Kaimari"  niminen pikkukauppa.
Aronkylässä, vastapäätä huoltoasemaa.Nyt siinä on  vaateliike. Samaa  kiinteistöä  Haapakosken  autovararaosaliikkeen kanssa.
Yks  aamu menin kauppaan ruokaa ostamaan , pari  kassillista murkinaa ja ne  pöydälle laitoin.
Muistan että ne  maksoivat   kuutisenkymppiä ja satasen  kauppiasrouvalle annoin.  Soli sitä vanhaa rahaa.Markkaa siis.
Huomasin heti ,että  kauppias antoi mulle viissatasesta takaisin.Siis jotakin 440  markkaa  käteeni työnsi. Jäin siihen tyhmän näköisenä seisomaan ja   kysymään rouvalta ...
"Mites sun koulusi meni niinkuin silloin lapsena...?
Hyvinhän se meni hän vastasi...
"Olikko niinkuin hyvä laskennossa kysyin?"
Ihan hyvä olin..hän vastasi.
"Tuota onko teidän kassakone niinku hyvä....kysyin"
Ihaaan hyyväähän kone on....rouva  vastasi  ja oli selvästi huolestuneen näköinen...
"Jos tuo kone on niinku rikki..?  sanoin..
Se on melkein uusi......kyllä se pelaa.....ihan hyvä....iiihaan hyyväääh...hän sanoi ja  viittilöimään takanani olevaa seuraavaa asiakasta ...Erkki voi tulla kassalle...tää on vapaa kohta...".
"En tässä muuta...sanoin.....mutta kun ostokseni maksoivat  kuutisenkymppiä ja annoin sulle  satasen...muttakun annoit mulle takaisin viidestäsadasta".
¤¤¤¤¤
Voitte  arvata  että Kaimarin kauppiasrouva  oli  kiitollinen.  Kyllä hän minua kiitteli ja takana odottavat asiakkaat  taputtivat käsiään......tap..tap..tap..tap...
Oujhee.

Ekku Mattila.

Tarkka-ampujakaverini tuli kylään....piri..piirii.piriii..

15/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Plarailin  tänään   vuoden 1966  inttivalokuva-albumiani , nimenomaan ököajasta ja samalla ajattelin että mitähän noille nykyään kuuluu.
Kuvista   yksi oli Teuvalainen   sotamies Riippi joka itseni lailla  oli tarkka-ampuja   koulutuksessa ja hetken  meidän kympinosumiamme  mietin. Melkein ääneen tuumailin  ,että saattaa olla että olen monesti kenties hänenkin  talonsa ohitse sotkenut   pyörälläni. Riippi oli mua paree  tarkka-ampuja, sen tunnustan suoraan, mutten kovinkaan paljoa hänelle hävinnyt.
Kesken aatoksieni kuulin miten ovikelloni  pirisi....piri..piri..piuriii.piriii..  ja   avaamaan menin..
"Ja aatana soikoon, multa pääsi....kukas se siinä  sanoin....johan oli sattuma  ...juuri hetki sitten sinunkin  kuvaasi tutkailin .....ja sussiunatkoon...siinähän sinä olet....heti sut tunnistin...".
Niin me  sisälle mentiin...kaffia juotiin ja  "sotamuistoja"  muisteltiin.
Siinä kului kaksi tuntia.
Oli se jännä sattuma....taikka ei oikeastaan.Niinhän ne viisaat  väittävät ettei  sattumia  olekaan. On vain asioita   jotka  tapahtuvat. Itselleni on samanlaisia  juttuja tullut useitakin  ja niistä olen myöskin blogissani kirjoittanutkin.
Laphalaaset sanovat   että  etiäänen se kertoi, että  kohta tuttusi tulee kylään. Etiäinen  oli Riipin valokuva jota katselin. Voipa hyvinkin olla totta.
Vai mitä?


Ekku Mattila.

Risti Jaanan ranteessa tiesi kuolemaa.

14/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kun haluaa Vaasaan mennä vaikka  Kauhajoelta päin, niin on pakko  ohittaa Laihia mennen   sekä tullen.
Kävin tänään Vaasassa juu.
Laihian keskuksesta noin   500  metrin päässä on tie vasemmalle ja se menee  ensin Faaringintielle ja siitä Maunulaan.  Asemanseutu on oikealla.
Keväällä   1989 Faaringintietä tuli autollaan vaimoni  serkku, sanotaan häntä vaikka Jaanaksi , postia jakamasta ja ilmeisesti tarkoituksenaan   ajaa Laihian keskukseen oikealle. Ilmeisesti  varhainen  kevätaamu  aurinko  häikäisi  Jaanaa niin ettei havainnut Vaasantietä vasemmalta tulevaa  kuorma-autoa, joka  törmäsi Jaanan  henkilauton kylkeen , suoraan kuljettajan kohdalle.
Jaana tuli keltaisen kolmion takaa, eikä pysähtynyt.
Hänet vietiin suoraan Seinäjoen sairaalaan pahasti loukkaantuneena ,eikä vammoistaan enää selvinnyt, vaan menehtyi  kuukauden kuluttua.
"Outoa, vai mitä"  tulee nyt:
Suunnilleen kahta kuukautta ennen  turmaa , Jaana  kävi meillä kylässä Jalasjärvellä, jossa siihen aikaan vielä asuimme.Hän ihmetteli oikeassa ranteessaan  olevaa suurta  ristin kuvaa ja  se oli noin   viiden sentin  kokoinen. "Risti ilmestyi ranteeseeni kaksi viikkoa sitten , eikä millään lähde  pois....Jaana sanoi....se on ikäänkuin ihon  alle  tatuoitu .....tuntuu  todella oudolta...Jaana  sanoi....ettei vaan se merkitse mitään vakavaa...risti...risti  se on..,"
Vaikka  heti tiesin mitä risti hänen ranteessaan tarkoittaa , en sitä hänelle sanonut  suoraan.  Kerroin että  mitäs siitä kannattaa piitata sen kummempaa. Varmasti se häviää siitä omia aikojaan, niinkuin on tullutkin.Mutta ei.
Jaanan ranteeseen ilmestynyt risti  tiesi hänen  kuolemaansa.
Outoa, vai mitä?

Ekku Mattila.

PS Halla-Ahosta tulee kohta Suomen Ulkoministeri.

13/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


PS  Halla-ahosta tulee aikanaan hyvä Ulkoministeri.
Jo  viisi   vuotta  kirjoitin  blogissani näin ja näytttää   siltä, että ennustukseni tulee toteutumaan.
Halla-Ahon ansiosta  PS "kadonneen puoluekannatuksen metsästys"   onnistuu  ja  vuoden  sisällä  PS ylittäää   11 %  ja siitä vuosi lisää, niin  16 p %.
Mutta......."sateenkaariviheriät"    valtaavat   Helsingin  , saavat  tosi jysärin kunnallisvaaleissa ja sitäkautta   ryntäävät hallitukseen.Demarien  Rinteestä tulee kuitenkin  piäministeri , pukka  perämies Huavistosta  kultturellimiäs joka tarkoittaa etten  kovin paljon  Suomen televisiota  luuraile.
On se niin oksettava tua Pukka  Perämies.
Ennytmuuta taira täällähaavaa.


Ekku Mattila.

Pukka Perämies Haavisto......pirun oma.

11/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Isossa kirjassa Jumala sanoi  , että "menkää ja täyttäkää maa "  joka tarkoittaa   sellaista seksuaalista vipinää  josta  lapsia syntyy maailmaan.
Mooseksen  laissa  lukee  " mies älköön   maakko miehen kanssa, niinkuin  naisen kanssa tehdään
ja joka sellaiseen syyllistyy rangaistakoon  kuolemalla."
Aika selvää tekstiä.
Televisiossa näkyi  muutama päivä sitten sairaalan osasto ja sen käytävä. Noin metrin leveydeltä lattiasta eteenpäin  komeili  "sateenkaarivärejä". Hoitaja  joka otti asiakkaalta  verinäytettä  käytti  samanvärisistä  kiristysliinaa  potilaan   kyynärpäässä. Onneksi veri oli normaalin punaista.
¤
Tulossa olevassa Suomen  Pressanvaaleissa  on jälleen mukana "perämies"  Pukka Haavisto joka yrittää toistamiseen mm Armeijamme ylipäälliköksi. Jos   Pukka  siinä onnistuu, niin  vannon  muuttavani maastamme pois. Kohta yksi  asia nähdään..
::::
Jos  Pukka Perämies  Haavistosta tulee Suomen  seuraava Presidentti , niin  pirulla on ollut sormensa pelissä. Mikäli niin tulee käymään Suomella ei ole mitään toivoa enää.
Xenax  Dabelts Gentrnabu.
Imega Omega Alfa.
Daetga  Isemax Amen.

Ekku Mattila.

Kultainen kolmio käpyrauhasen kohdalla.....

10/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Joni kummasteli....miten niin olitte  minua etsineet monta viikkoa??
"Enhän ollut  poissa kun korkeintaan  muutaman tunnin kaikkiaan. Siellä hienossa kylässäkin vain toista tuntia, korkeintaan kaksi....miten niin  olin mukamas kadonnut ??"
Nyt on  Marraskuun loppupuoli hänelle sanottiin.....olit kateissa    4 kuukautta...et  muutamaa tuntia...kotiisikin jo ilmoitimme sinut kadonneksi..."
Kyllä  Joni ihmetteli...ja muisti reppunsa ja siellä olevat  viikunat....."katsokaa  nyt...en ole voinut olla kateissa  4 kuukautta....näettekö...viikunat ovat edelleenkin  kypsiä....näettekö...?....ja haukkasi viikunasta ,sekä muillekin antoi...ne  olivat täysin kypsiä. Kyllä kyläläiset ihmettelivät.  Kypsiä viikunoita Marraskuussa.
"Entä se lautanen, sanoi Joni....sen jonka  sain kyläläisiltä  lähtiessäni...sekin on repussani...jossakin se on....odottakaa....mutta vaikka kuinka hän reppuaan kaiveli, niin lautasta ei löytynyt.  Se oli hävinnyt...
Sitten Joni muisti sen sillan....
"Siltaa pitkin sinne  joen toiselle puolelle menin...kapea köysisilta...mennään ja näytän sen teille ja niin  tehtiin. Joukolla  joen rannalle, jossa sillan piti Jonin mukaan olla, mutta.....
Vaikka kuinka sitä siltaa etsittiin sitä ei löytynyt. " Ei joen rannalla ole koskaan ollut mitään siltaa, hänelle sanottiin...ei  mitään siltaa....ja se kohta toisella puolella  on  kallioista louhikkoa. Ei mitään puita eikä pensaita. Vain kallioista louhikkoa.
¤¤¤¤
Joni oli  jo toisilla tasoilla henkisesti. Päässyt pitkälle  astraalitasolla , edennyt  kehityksen portaita, kuin   oppikoulussa. Luokka kerrallaan.  Ylöspäin. Hän oli "tuolla jossain"  oppia saamassa ja tulossa olisi mestarin  todistus. Kultainen kolmio,otsassa näkyen.
Käpyrauhasen  kohdalla.
Kultainen kolmio.

Ekku Mattila.

Silta toiseen maailmaan....

10/3-2017.
Ekku Mattila
Aikamatkaaja.


Tosijuttu  tämäkin...


1956  yksi   senaikainen Englantilainen  turisti, sanotaan häntä vaikka    Joniksi  kääppäili  Kiinassa lähellä  Dalai Laman pyhää temppeliä  Lhasaa.
Oli  kesän  loppupuoli jolloin esim  vilja ja muut hedelmät  olivat kypsyneet , myös viikunatkin. Joni  nappasi  siinä kävellessään  muutaman viikunan  reppuunsa ja jatkoi matkaansa. Hänen eteensä    tuli aika vuolas joki , jonka toisella puolella näkyi  hienoja puita, pensaita sekä  muuta  kasvillisuutta mutta joki esti  tehokkaasti toiselle  puolen pääsyn.
Mutta  kuinka ollakaan, aivankuin tyhjästä Jonin eteen  ilmestyi  kapea köysisilta ja eikun siitä ylitse kävelemään. Paikka oli  kuten paratiisi, kertoi hän myöhemmin. Värikkäitä  puita, kasveja, kaikkinaisia  ihanan värisiä kukkia  ja ilmassa  lentelivät  värikkäät linnut.  Puro solisi  jossakin ja aurinko  paistoi  taivaan täydeltä.
Jonin ihmeeksi myös ihmisiä siellä oli. Pienikokoisia hienoissa  vaatteissa,pitkät hiukset  jokaisella,jaloissaan  kullanväriset  mokkasiinit, naisilla  loistavat silkkiasusteet , hymyileviä kasvoja, kummaa kieltä he puhuivat . Ruokaakin tarjottiin. Maukasta  salaattia, lehtimuhennosta, outoja hedelmiä, kaarnan  tyyppistä leipää  joka maistui   riisille ja  juomana  kuplivaa  nestettä.  Sen nimi oli  zoda, Joni muisti myöhemmin.
Hänen mukaansa  aikaa  kului  korkeintaan tunnin/toista ja kiitti heitä  sekä takaisin lähteä  ajatteli. Joku antoi Jonin käteen  hopeanvärisen  kuin lautasen , kämmenen kokoisen jossa outoja  kirjaimia  sekä kuvioita.  Vain kolmion muotoisen piirroksen hän lautasessa muisti.
Riippusiltaa  takaisin Joni  palasi ja ihmetteli  miten ilma oli kylmäksi muuttunut , lunta  oli siellä täällä , tuuli  tuiversi , puut olivat lehtensä  pudottaneet. Niin  hän takaisin kylään käveli . Ihmiset  ihmettelivät ja puhuivat  kiihkeästi. Häntä oltiin etsitty  monta  viikkoa  jo. Luultiin kokonaan kadonneeksi. Jäätyneen matkan varrelle.

Jatkuuu....

Ekku Mattila.