torstai 2. tammikuuta 2020

Vaikka vannoen käsi Raamatulla.

2/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vaikka  olenkin  tämän   tositarinani  kirjoittaut plogiini  noin  5  vuotta sitten, mutta koska  se on (oli)  niin  jännä  tapahtuma  vuonna  1973 , niin uudistan sen.

Toukokuussa ,  18 päivä  , aamulla  kello  09 ,00  , 1973 olin  matkalla  moottoripyörälläni  kohden  Mikkelin  leirintäaluetta , noin  50 km päässä  kohteestani, kun  alkoi tavaton lumi/räntäsade. Kevät  oli silloin  muutenkin  myöhässä , kylmää sekä kosteaa , eikä minulla ollut  ylläni kunnollisia  suojavaatteita  , farkut ,  kesäsukat, sininen  ohut  paita, nahkatakki/hanskat, kypärä sentään   ja  puolikengät. Muutaman kilometrin  ajettuani  huomasin  olevani  aivan jäässä. Tärisin kuin horkassa , molemmat  jalkani alkoivat  puutua , enkä kunnolla  tuntoa  niissä  tuntenut. Näin  vasemmalla puolellani  tietä puukasan  ja  ajattelin  ajaa  sinne , sekä  laittaa  tulen lämmittääkseni itseäni,  sinne kaarsin varovasti, mutta  tunnottomien  jalkojeni takia  en  onnistunut  pysähtymään, vaan jouduin nousemaan uudelleen  tielle ja jatkamaan matkaa Mikkeliä kohden.
Tiesin etten pitkään  pysty  olemaan enää tiellä , vaan ojaanajo  olisi  pian edessä  , kun  oikealla  puolella  tietä  näin   pienen  harmaan  mökin  jonka  vieressä  pieni  aitta/lato  ja  tajusin sen olevan  viimeinen  mahdollisuuteni  ja  varovasti  ajoin  pihaan.
Olin niin jäässä  etten  pystynyt  nousemaan  moottoripyöräni päältä , vaan  jouduin nojaamaan  aitan  seinää vasten  ja  toivoin  mökin asukkaiden  auttavan  minua  hädässä.
Noin minuutin kuluttua  mökin ovi  aukesi.  Portailla  seisoi  hilkkuhiuksinen mummu ,  noin  80  ikäinen  ja  hänen  vierelleen  tuli  samanikäinen  mies  jotka  yhteisvoimin  melkein   kantoivat  minut  mökin  sisälle.
Tupa oli  ihanan  lämmin , pieni eteinen ,  tupa ja  pieni  kammari , tuvassa  oli  pystymuuri  lämpöä antamassa , kammarin  oven edessä  pieni  hella  jossa  oli  tuli  päällä  ja  hellan  levyllä  emalinen  pesuvati  täynnä lämmintä vettä.
Mummo   veti jalastani  läpimärät  kenkäni , yltäni nahkatakkini ,  sukkani  jalasta , sekä  litisen  märät  nahkahansikkaani  sekä laittoi ne  hellan  edessä  olevalle  tuolille  kuivumaan ,  jäätyneet  jalkani  lämpöiseen pesuvatiin , huovan  hartioilleni ja  voi  sitä  mahtavaa   tunnetta joka  kehooni  tuli.
Mummon  mies  ojensi  kuumaa  mustikkakeittoa  isossa  mukissa  , elämäneliksiiriä  ja  tiesin  että  selviän  koettelemuksestani.
Tunsin  olevani  ikäänkuin  unessa (????) koko ajan. Kuulin mummon  puhuvan.  Hän  kyseli  mistä  olen ,  minne menen  ja minkä takia. En kehdannut  sanoa  että  olin   parisen kuukautta sitten  kokenut  avioeron ,  ottanut  valtion  virasta  5  kuukauden  loman  ja  tarkoituksenani  selvittää  ajatukseni kiertämällä  Suomea   päästä päähän , sekä  sitten kenties  kesän lopulla  matkustavani  talvea  pakoon Marokkoon , taikka  sinne mihin  matkani  ohjaakaan.
¤¤
Ihmettelin  kun mummo  alkoi kertomaan minusta.Hän sanoi että  tunsi kerran juuri samanlaisen  nuoren  miehen , joka  myöskin  joutui kokemaan  samanlaisia  asioita  kun minäkin ja  että  tällä miehellä oli  suuria   tehtäviä   tulevaisuudessaan.  Vähän  järkytyinkin  mummon    sanomia, sillä tajusin  hänen  puhuvan juuri  minulle , minusta,  mitä olin  elämässäni kokenut  ja  kunhan vain jaksaisin , niin  elämälläni  tulisi olemaan  valtavan  tärkeitä  tehtäviä. Hän  tiesi  itsemurhayrityksestäni  1971  ja  että  minut  pelasti  valon  enkelit  jotka  ovat aina  rinnallani  suojelemassa  minua.
Olin  ihmeissäni. Tunsin olevani jossakin "tuolla jossain"  ja  sen että  tämä tapahtuma  oli  ennalta minulle  tarkoitettu . Luulin   aikaa  kuluneneen  tunnin/toista ,  vilkaisin  seinällä olevaa  kelloa  ja  melkein järkytyin. Se  näytti  ilta  18,00  suunnilleen. !!!!!!!?????
Olinko minä..mukamas....istunut  ...8  tuntia...jalat  lämpöisessä  pesuvadissa , kuumaa  mustikkajuomaa  nauttien ja kuunnellut  vanhan  herttaisen mummun  juttelua  omasta  eletystä /tulevasta elämästäni?...Kovasti kiittelin    heitä  suuresta  avusta  ja  että jatkan  matkaani  Mikkeliä  kohden koska  olen  jo  täysin  kuiva  ja  vaatteeni  myös.  Tässä  kohtaa  mökin ikkunaa  koputettiin,  tien puolelta ja  kun  mies  sen avasi , niin  sisälle  työntyi  suuren hirven  pää...se  maiskutteli/nyökkäili  ja  kun sai  suuhunsa  omenan veti  päänsä pois  ja  hävisi  saman  tien.
???!!!
Eteisessä  mummu huomasi  että  nahkasormikkaani  olivat  jääneet  yhden laatikon päälle   ja yhä läpimärät.  Hän  ojensi  sormikkaiden päälle  kutomansa  villakäsineet  josta kiittelin  ja  lupasin  palauttaa ne  , mutta  hän  kielsi.  Saat   pitää ne.
Niin  minä  jatkoin matkaani  Mikkeliä  kohden ,  suoraan leirintäalueelle , jossa oli  yhdessä huoneessa yhteismajoitus. 5-6  matalaa  laveria ,pyöreä pöytä  ja koko  huoneen  ympäri  oli  lattian tasalla lämpöputket jonka  päälle  uudelleen  kastuneet  vaatteeni  laitoin  ja heti  petiin ja  uni  tuli.
Hämärästi  tajusin  huoneessa  olevan  Japanilaisen  näköisen  miehen , "vinot"  silmät, jännän  värinen  iho , yllään ikäänkuin  sukeltajan   kuminen  puku  ja  niin  nukuin  aamu   neljään saakka.
¤¤¤
Herätessäni  huomasin  Japanilaisen  hävinneen  jonnekin. Kuivia  vaatteita  lämpöputken  päältä  kerätessäni  huomasin  että  kaikki  olivat tallella, paitsi  mummon  antamat  villasormikkaat. Häh?...ihmettelin. Miksei  vienyt  nahkatakkiani ,  kenkiäni , moottoripyörän kypärää, nahkasormikkaitani ?  Hänelle kelpasi vain  mummon  kutomat  villasormikkaat.
???
Olin  Leirintäalueen  mökissä  sen  päivän  ja  samana  iltana  menin  lähikauppaan  josta ostin  pullaa ja  piparia, kaffia  ja  sokuria, mustikkasoppaa  lasitölkissä  , koska  ajattelin  paluumatkalla  takaisin Helsinkiä kohden ,  koukata  mummon/paapan  mökkiin  ja  antaa  kiitokseksi  ostamani  tavarat.
...mutta....??!!..Seuraavana  aamuna  etsin  harmaata  mökkiä ,  tien vasemmalta  puolelta , noin  50 km päässä  Mikkelistä , mutta  en  paikkaa  löytänyt. Ajelin edestakaisin  juuri  samalla  tiellä , monta  tuntia  edestakaisin ,  mutta  turhaan. Mökkiä ei  löytynyt. Menin  uudelleen  Mikkelin leirintäalueen  mökille  yöksi  ja  jo  heti  aamulla  varhain  taas  Mikkeliä  kohden  mökkiä etsimään, mutta en löytänyt. Se oli  kadonnut  kuin  tuhka  tuuleen.  Poissa.
Vasta  sitten  tajusin.
En  minä missään mökissä ollut  .  Mökki  , mummo ja paappa  olivat  "tuolta jostakin"  kaukaa  kultaiselta  alueelta , tähtitarhasta , ajattomuuden ihmeellisestä  maailmasta. Myös  Jappanilaaseen näköinen  henkilökin  taisi  olla  samaa  "seuruetta" , jonka  tehtävänä oli  ottaa  talteen    uffomummon    "kutomat"  villasormikkaat . "he"  eivät  halua  liiemmälti  todisteita  jälkeensä jättää....
¤¤¤
Nohniin....nyt  esitän sen kysymyksen , jota  muutama  fb kaverini  mielessään ovat  jo  itsekseen  esittäneet.......Missä  minä olin ??.....olinko  ufossa ??.....kaksi  kertaa....ja  tapasin  3  humanoidia..........mikä  se  omenaa syövä  hirvi oli ?
Sanokaa  ny  jotakin.

Ekku Mattila.




keskiviikko 1. tammikuuta 2020

PREDICTION ....AROUND THE WORDL......alfa ja omega.

1/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen  sivuja,
ja minä kuulin,
ja minä näin:

Konttilaivan  uppoavan,
kun Sanil  Gastro  kellahtaa,
aalloilla jättilaatikoita.

Kiskoilla   romua,
luotijuna  on mennyttä,
taas Japanissa   itketään.

Ranskassa on  Le   ja  Faans,
pilvenpiirtäjä   sortuu,
kuolleita   satajaviisi.

Herra  Turner  on  entinen,
hän  kaatuu kahteen,
laukaukseen.

Maximoskajan  sukua,
Marina  sä Venäjän,
haudallesi   kukkia  viedään,
syyllinen  on  pomo  suurin.

Bulgaria  ja  Tarnovo,
rinteillä  Jantrajoen,
järistys on  tuhoisa.

Toistan  tään:
Vuori halkee Sisiliassa,
luku on  8  ja  3.


Veri  valuu  rintehiltä,
ja  Anandian  talosta,
sun kultas  häipyy,
seinäs  sortuu,
veri    huutaa   raunioista.

Valtava  jyrinä,
Istanbul,
Konstanttinopoli,
kaarisiltas  häviää,
vierestä  sinisen  talon.

Toistan  tään:
Bergen  on vaarassa,
tsunami  voittaa  rinteesi,
kun Islannista   tuho iskee.

Toistan  tään:
Meren alle  katoaa,
kylät  Kvivkin,
Streymon  ja  Färsaaret,
tsunami  on  valtava,
koko  Islanti  katoaa.

Muta  peittää  niemen rannat,
ja  lahdessa  Agonin,
ei  kohta  viljellä  simpukkaa,
tsunami   syyllinen.

Tori  nimi on Berliinissä,
näen porttisi kaatuvan,
Brandenburger  itkee.

Sota polttaa  tiilet  sun,
Niili ja  Fellahan,
äidit  itkee,
kuolleita  poikiaan.

Kongossa on  Brazzavilla,
uskonsota  sen  hävittää.

Kirkko palaa,
Vermontissa,
East  Corinhin  kylässä.

Tuli  vie jalostamon,
Sumatra  ja  Pangalin,
Madanin ja  luode.

Huipulla on minareetti,
Samarkand,
ja Bibi  Hanum,
sota   voittaa  tiilesi.

Veden alta  näkyy,
kaupunki  Bruggen,
suuri  suru Belgiasta,
tsunami  on  valtava,
60m   on  veden  korkeus.

Toistan  tään:
Malesiassa on moskeijja,
saarella  Lankawisin,
veden alle  jäätte,
tuho  on valtava.

Tuli on kohtalosi,
Azay-Le-Ridean,
kotisi on Espanjassa.

Vain  veden päällä näkyy,
lippu ja konttori,
satamassa  Antrwerbenin,
tsunami   on  tuhoisa,
koko Hollanti  katoaa.


Huudot  kuuluu  öljymäeltä,
sota on  saapunut,
ja hetki on   tullut.


Ekku Mattila.





Olisi miehen pitänyt lehdet lukea.

1/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Luin  seuraavan   tositarinan  Valituista  Paloista, jo aikaa  sitten  ja  kyseinen  tapahtuma  sattui  Amerikassa joskus  1950  luvulla.
Siis:

Erääseen köyhään pikkutaloon  saapui  kaksi  uskonsaarnaajaa , Jumalasta  juttelemaan  ja sisälle menivät. Talossa  asusteli  yksinään  vanhempi mies , hatarassa  mökissään , kattokin sateella  vähän  vuoti , nurkista   tuuli  välillä vinkui , lattialankut  natisi , ovikaan ei kunnolla kiinni enää mennyt..........Saarnaajat  vähän  miehelle  toivoa   antoivat , älä  uskoasi  hylkää ,  kyllä  Jumala  auttaa, mutta mies  vähätteli....jos  rahaa vain olisi,...se  auttaisi...ei  tässä muuta  enää....ei Jumala ketään auta....ei  hän  tälläistä    auta.....ei  auta  ei.
¤¤¤
Ja  saarnaajat pois  lähtivät.  Sanoivat  tulevansa  kerran kuukaudessa ja  samalla  herran sanalehtiä  mukanaan  toisivat , jos  vain  tulla  saavat ja  luvan saivat.
Niin kului  vuosi ja  toinenkin. Joka  kerta  lähtiessään  mökistä  lukemista  miehelle  jättivät.Joka kerta.  Kun  kaksi   vuotta oli  kulunut, niin  saarnaajat  taas  miehen  majaan  saapuivat ,  kyselivät  ettet vielä ole  kattoasi  korjannut , nurkkia  tiivistänyt, lattialankutkin  natisee , eikä  ovesikaan mene  kunnolla  kiinni.
Ei ole  rahaa  , mies  sanoi...rahaa  ei ole...ei ole  rahaa....ei ole. Oletko  lukenut  meidän  sinulle  jättämäsi  sananlehdet  Jumalasta ?....miehet  kysyivät ?......juu joka  kerta  kannesta kanteen  mies  vastasi....kannesta kanteen...luin.  Noh  mihin ne  rahat olet  käyttänyt ??..miehet  kysyivät....ne  rahat jotka  olivat  niiden lehtien  välissä. ....aina  50  dollaria  joka  kerta.....nyt  sinullahan pitäisi  olla  yli 600  dollaria....kyllä  niillä mökkisi  kuntoon  saat...kuntoon saat.....
Niin  saarnaajat  lähtivät.
Ja  miestä harmitti.  Yhtäkään lehtistä hän ei ollut lukenut. Ei   ainuttakaan.....jokaisen  tulipesään  nakkasi.  Jokaisen. Ei edes  avannut. .....sinne  meni savuna  ilmaan Jumalan  järjestämät  rahat.
Yli  600  dollaria.

Ekku Mattila.

Olipa kahdella Iran/Irak-laisella sotilaalla tänään hyvä onni.

1/1-2020.
Ekku Mattila
Aikamatkaaja.


Uutta  Vuotta   2020.


Minulla oli asiaa  Kristiinankaupunkiin  tänään ja niinpä  tien päälle  ja  eteenpäin.
Kauhajoki , Teuva, kohden  8  tietä ja  suoraan  siitä  K/kaapunkiin ,  tunnin  ajo vain.
Noin   6 km  ennen  kasitietä , havaitsin  edessäni  noin  200  metrin päässä, vasemmalla  puolen  olevalla  pienehköllä  levennyksellä  pysähtyneen  auton  valot (Volvo)  johon  syttyi  välittömästi  ns  hätävilkut  päälle.
Tuumasin että josko jollakin on  hätätilanne ja  hiljensin  vauhtiani.....mutta  enpä  pysähtynyt. Vauhtiani vain hiljensin.
Uudehkosta  autosta  nousi  ylös kaksi  ihmistä. Molemmat  noin  185-190   senttisiä ,  riuskan  oloisia , kikkarahiuksisia , tummanaamoja,  selvästi  Irakista/Iranista/kotoisin.
Molemmat  kehoittivat/vaativat/käsiään heiluttamalla ,  että pysähdyn , kämmenillään tien pintaa  osoittamalla ,  mutta  jatkoin matkaa. taustapeilistä  huomasin  miten  hätävilkut  sammuivat , joka  kertoo ettei heillä mikään hätä  ollut.
Se  tieosuus  oli  ns  korpimainen.  Muutenkaan  ei siihen ( 10,30)  aikaan ollut  liikennettä .Hyvin valittu  tie/hetki  ulkomaalaisten  "autonvikaan". Olipa  herroilla  hyvä onni  sanoisin. Juuri  samanlaisia  tilanteita  on  tullut  etukäteisharjoiteltua    "työammattini"  puitteissa . Kymmeniä  kertoja  ,  kymmeniä  kertoja. Ainakin  (EVP)  Ville  Vallaton  tietää  mitä  tarkoitan. Minä  olisin  voittanut.

Ekku  Mattila.

tiistai 31. joulukuuta 2019

Hyvää uutta vuotta 2020 jokaiselle blogini lukijoille ympäri maailman .Olkaa siunatut.

31/12-2019.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Hyvää  uutta  vuotta  2020.

Gelukkiog  Nievwjaar.

Bonne  Annee.

Got  nytt år.

Golt  nytår.

Head uut  aastat.

C  Hobbim Roaom.

Genesiw  adeba.

Zey  giats.

Woqedef  Bonsw.

Genium  Fafeg.

Toolsts  maw.


Ekku Mattila.

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Prego......Bitte Sehr.....genad Dewols....bedif Omegu...

keskiviikko 1. elokuuta 2012

PREDICTIONS ....2/8- 2012.....

2/8-2012.
Ekku  Mattila.
selvänäkijä.
aikamatkaaja.





Avaan  hohtavan kirjan, tulevaisuuden kirjan,
selaan sen sivuja  ja minä näen;


Apollonian  Roomalaisen  basilikan,
kuusineljäkolme,
20 sen  pylvästä,
maahan sortuvan.


Fustatin kaupungin,
nykyisen Kairon,
Kalifien haudan,
yksikolmenollakahdeksan,
sota  sen tuhoaa.


Myös  Ibn Tulunin,
sen suippokaarisen,
kahdeksanseitsemänyhdeksän,
täysosumista,
sekin sortuu.


Montmartren  kukkulan,
korkein  Pariisi,
Merkuriuksen vuorella,
kirkko  kohoaa,
isku  tulee maata pitkin,
vain risti,
siitä  ehjäksi jää.


Nisidan saaren,
Napolin sisaren,
tuhka sen peittää.


Mandalayn  alangon,
Burmassa lienee,
yksikahdeksanviisiseitsemän,
entisen kaupungin,
sota sen hävittää.


Mont Saint-Michel,
78  se korkea,
rannalla  kanaalin,
tsunamin tuoman hiekan,
peittävän sen.


Sinan Passan moskeija,
Sjopjen keskellä,
kolinaa  ja tummaa tuulta,
järistys  on valtava.


Hassanin  torni,
Rabatian lähellä,
maahan sortuvan.


Hsi Linin Mausoleumin,
se sinettiä kaivertaa,
keppiinsä  nojaa,
vain soraa,
ja palasia paikalla.


Lys-Joen sillan,
Mikaelin nimi,
Gent  on koti,
kolinaa  ja tummaa tuulta.


Castlecoolen,
Pohjois-Irlannissa,
maahan sortuvan,


Nankingissa  on  sotia,
Sun Jat -Senin lähellä,
myös Kungfutsen  haudan,
suuri  viha  hävittää.


Agoras,
on tuulten torni,
kahdeksan kulmaa,
soraläjäksi  muuttuvan.


Aleksandian linnoitus,
Niilistä  länteen,
täysosumista häviää.


Mahdin  hauta,
Khartumin lähellä,
Omdurmanissa koti,
sorakasaksi  katoaa,
toisen kerran,
se häviää.


Kalastajan  vaimon  patsas,
Tanskalainen monoliitti,
veden alle  jää.


yksikasikasikasi,
ja Tokio,
Keisari  ja palatsi,
tsunami sen hävittää,
tuho,
on valtava.


Eleusiista,
on Kreikassa,
kolinaa  ja tummaa tuulta.


Kanazava  on Japanissa,
Nikkon  ja Sinkion,
yksiviisikasikolme,
alueesta,
vain muistot jää,
järistys on  valtava.


Homeroksen saaressa,
Faiaakki  on nimi,
tsunami on tulossa.


Kioton,
se   kultainen temppeli,
järistyksessä  tuhoutuu,
muistot vain jää.


Kultainen sarvi on,
Istanbulissa,
Pierre  Lotin,
myös katoaa,
Solimanin  mukana.


Punossa,
on Ollantaytambo,
Inkojen oma,
suuri voima,
sen hävittää.


Moskeija  on vihreä,
Bursanin oma,
yksineljäkaksiyksi,
Turkissa on järistys,
seinät siitä,
vain pystyyn jää.


Salto de   los Indios,
Titicacan  lähellä,
maahan sortuvat.


Kayserin Medrese,
Anatolian  ylängöllä,
kiveä,
ei jää  kiven päälle.


Isla  De Lobos,
merileijonien koti,
kokonaan,
sen meri peittää.


Seikh Mahrufin  moskeija,
Irakissa lienee,
veljessota se hävittää.


Newportin  kylä,
myös Morganin laiva,
suuri  vesi,
hävittää.


Tuulimyllyt Adenissa,
sataman lähellä,
kohta niitä,
veden voima pyörittää,
kalat  uivat,
niiden päällä.

Thomas Jeffersonin ,
muistomerkki,
ilmaan lentää räjähtäen.


Kapiteelit  Persepoliin,
valtavat sen rauniot,
sodassa,
ne häviää.


Elämä  ja kuolema,
myös  neljä  alkuainetta,
Mexicon  opisto,
maahan sortuu järistykses.


Kuka  sortaa Dxantar Mantarin,
Delhin vanhan observatorion,
kiveä,
ei jää  kiven päälle.


Visnu  Dzannagart on Purissa,
uskonsodassa,
se  katoaa,
sen sorasta,
tehdään teitä.


2/8-2012.
Ekku  Mattila.
selvänäkijä.
aikamatkaaja.

maanantai 23. joulukuuta 2019

Hyvää Joulua.

23/12-2019.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Oikein hyvää Joulua  jokaiselle  plogini lukijalle  niin Suomessa, kun ympäri maailmaa.

Merry  Christmas  a Happy New Year.

Gledijk  Jol.

God Jul.

Pozdrevlyayu s Sprzdnikom  Rozhdestva.

Glazdelig Jul.

Buon Natale.


Ekku Mattila.