Oli se Jalasjärven mummu kiärä ihiminen.

21/1.2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Kävin tänään  Jalasjärvellä asioilla ,  vähäsen Juustoportista  eteenpäin , ohitin yhden punaisen  talon  ja  jopa  muistoja   alkoi pukata.
Tein  siihen (1986) talon ulkoratiin   vähäsen  remonttia  muutaman päivän  jossa  asusteli yksin vanhahko  mummeli , (kutsutaan häntä vaikka Bertaksi) ja oli siihen aikaan  85  vuotias. Kaikki meni sillai  kivasti ,  kaffille  hää  minut kutsui ,  oli  pullaa ja oli pipareita , kakkua  sekä kermaakin löytyi. Kysyttäessä  kerroin nimeni...Ekku  Mattila  ja  jopa  mummun  naamalle  nousi outo  ilme..."ekkai oo  se  noitamattila.....se  josta  kaikki puhuu , sekö  sama  ?.."   ..juu kyllä olen sanoin mutten ole  mikään noita .  Näen  valokuvista  erilaisia asioita  ja  etupäässä  etsin  kadonneita   ihmisiä , enkä ole mistään  korteista  katsoja ....."
"  jossedee...sanoi  mummaraaneen  ja  jopa  alkoi nopiaa  kaffimukeja  tiskipöydälle  kiikuttaa. Kova kalina  vain kävi    ja fiksuna  ihmisenä  ymmärsin  tuvasta poistua.....kaffista  kiitin   ja  eikun  töihin vaan.
Meni pari  päivää ja  valmiiksi sain   työni , kotiini  ajoin  ja  seuraavana päivänä   mummun  sukulaaneen  mulle soitteli  ja sanoi..."kävikkö   viimeyönä kaatamassa   Bertan   saunakivet  jokka  olivat  pinottuna  saunan  eteiseen  ?......häh ?....kysyin  ja  uudelleen  saman kysymyksen   esitti.
En   takuulla  ole   niin tehnyt  sanoin.....mitäs  se   Bertta  sellaista  väittää...?.....oli kuulema minut  tunnistanut  vaikka oli ollut jo  hämärää......nakkelit  niitä pitkin pihaa...
Noh.....minäpoika  siitä samassa autooni  nousin , Jalasjärvelle  ajoin ,  punaisen  tuvan  pihalle  jossa  sukulaispoika oli   odottamassa   vähä  kiukkuusen näköisenä......Itte  mummu  luuraili  karteekien  välistä  ja  luuli ettei häntä  kukaan näe.
Jaahas  sanoin.....ja otin  maasta  muutaman  saunakiukaan  kiven, jokka oli  sellaisia  kimpaleita,  puoliksi sileitä ja  mummun  sukulaaspoijalle  sanoin...."Vien nämä  Jalasjärven   poliisiasemalle, jossa otetaan  sormenjäljet  näistä    ja silloin  selviää kuka  kivet on  pihalle  viskonut....mee  sanomaan   Bertalle  että  näin teen  ja  jos hänen  sormenjälkensä   löytyy  kivistä, haastan  hänet oikeuteen  herjauksesta ,  väärästä  ilmiannosta , väärästä valasta  ja  vaadin  tuntuvia  korvauksia  sitten  ....."
Niinpä   sukulaispoika  teki , kivet käressä  tupahan  meni , jutteli  mummulle  ikkunan   edessä  että   karteekit  heilui  ja  takaisin  tuli  pihamaalle  mun  luokseni...
"Joo.....Bertta   tunnusti itte ne  kivet  pihalle nakanneensa , koska  ei    noidasta  tykänny  ja  pyysi etten  mene  poliisille , enkä haasta häntä käräjätupaan , ja  etten    tuu  enää koskaan  hänen  markillensa.....".


Ekku Mattila.

"Nalle" murhasi Ismon.......

20/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Asuin  Keravalla   parisen  vuotta ,  1983-84  ja  sain asiakkaakseni   pariskunnan  , koska  heidän   poika  (sanotaan häntä vaikka Ismoksi) oli kadonnut  1984  keväällä. He olivat ottaneet yhteyttä   selvännäkijöihin/povareihin,  niin Suomessa ,kuin  myös  Ruotsissa  ja  kaikki  olivat   "nähneet"  pojan olevan elossa  rahavelkojen perijöitä   paossa. Pariskunnalla  oli   pojasta  muutamia  valokuvia  ja  kun niitä katselin niin heti ilmoitin  ettei  heidän poikansa  ole  enää   elossa.
"Ismo on  murhattu , sanoin,  hän on  jossakin pitkässä putkessa  ja syyllinen  on Nalleksi  sanottu.Menkää heti poliisin juttusille  ja  sanokaa mitä  kerroin".
Pariskunta    epäili  aika  vahvasti  mitä kerroin , "sillä  se ja  se  Ruotsissa  sanoi  Ismon  olevan hengissä......kuinkas  nyt  sillälailla  näet?".....Korttipovarit  ottivat  vain  400  markkaa ,  Ismon isä  sanoi....vain  400  markkaa"......ja kun  omaa  taksaani kysyivät  kerroin ettei se mitään maksa  ja niin  he  lähtivät  poliisin  juttusille.
Senverran   viranomaiset  uskoivat  kykyyni   nähdä , että  kahden  päivän aikana  etsivät  Ismoa  muutamien  lähiteiden  alla olevista  silta/vesirummuista , mutta  mitään ei löytynyt. Niinpä  etsinnät  lopetettiin.
Ja  tuli  kevätkesä, kesäkin, joka  oli  lämmin  kun  Ismon vanhemmat  alkoivat  kummastelemaan  talonsa  edessä olevan  vesikaivon  pahaa makua/hajua  he   paikalle    Järvenpään  vesilaitoksen  tarkastajan kutsuivat. Kaivo oli  noin    8 metriä  syvä , kannellinen  ja  tehty  betonirummuista  ja  tarkastaja  vedestä  koe-erän  nosti , taskulampulla  alas  valaisi  ja  paikalle    kovaa  haipakkaa  poliisit  riensivät.
Juuri niin.....siellä Ismo makasi. Häntä oli  isketty  jollakin    painavalla  esineellä takaraivoon ja  alas  betoni(putki)kaivoon  työnnettiin. Ei kulunut  muutamaa  viikkoa  enempää , kun syyllinenkin saatiin selville  ja  hän oli sukunimeltään Karhu , nalleksi  kutsuttu. Hän oli  nähnyt  Ismon takataskussa  pullottavan  lompakon , siellä    vanhempiensa pihamaalla   ja  sentakia  tappoi  Ismon.
Yllätyin  koska  Kerava/Järvenpään  poliisit/tutkijat   tunnustivat  sen ,että  Ekku  Mattila  sen  rikoksen  selvitti.  Pakkaa  nimittäin olemaan  niin , ettei aikamatkaajan  sanaa/tietämystä   oikein   hevillä  tunnusteta .


Ekku Mattila.

Muistoja taas pukkaa Wanhasta ajasta....yksiyhdeksänkahdeksankolme.

19/1-2020.
Ekku Mattila.


Vuonna   1983  muutti  Ameriikasta  läheinen  sukulainen   viereiseen   rivitaloon  vuokralle  Alahärmän  kirkonkylään. Hän (sanotaan  miestä vaikka  Untoksi)  oli  minun  kummisetäni  ja  elänyt  Amerikassa   55  vuotta.
Kättelemässä  kävin ,  sanoja  vaihdettiin ja  kaffia  juotiin, pullaa, sokuria  sekä  kermaa   ja  tarinaa  riitti. Tuli Lauantai  kun Unto  oveani   koputti  ja  asiaa oli  Kauhavalle  ja  niinhän sinne  sitten mentiinkin.  Takaisintullessa   hän  pensat maksoi , vaivasta  palakan   ja  tyytyväinen oli  hän.
Niin  kului  kuukauden  verran  kun huomasin  että Untolle  en enää kelvannut  kyytiä  viemään, vaan taxilla  hän  asioilla  kulki ja  sitä minä  tarkemmin kyselemään...."kuulemma  kylillä puhutaan että  rahojeni perässä  sinä juokset,  Unto  äyski...rahojeni  perässä  sä oot".
Nooh.....siihen  tuttavuutemme sitten  jäikin ja  aikaa  kului   vuoden verran , kun Unto  "ripit"  otti , kuoli , kirkossa  veisattiin ja  maan alle pantiin. Kului  kuukausi  , kului   toinenkin ja  testamenttia  valtuutettu   pankkiherra  ääneen lukemaan , Hämeenlinnasta  hän oli , kierä  ketkuli henkeen  ja vereen.
Rahaa  oli  melkein  miljoona  vanhaa markkaa , odottaen  jakamista  , sinne  ja  tänne ,  tuonne    ja  tuonnekin,  sinne  ja  tänne. 11   henkilöä ne   markat  sai ,  melkein  vieraita  kaikki , tuttuja  Unton,  vuosikymmenten  takaa , juoniakkoja  eniten , puhuvia  takaa  selän, vääräsuisia  kiäräpäitä, sairaana  kateudesta   tyynni.
Kyllä  Amaliaa  nauratti, Allia  myöskin , Riittaa  sekä  Kallea  Mäkelän, Laakson  väkkee   ja Ikolastakin  hiukan. Voltin Linnanmäellekin   88000 markkaa  meni   ja  Ilmari  iloinen  oli . Kova  urheilija  Wanhasta  ajasta .
Tänään Unton hauralla  kävin. Alahärmän kirkkomaalla. Siellä hän makaa  ja kynttilän  sytytin. Unesi  olkoon  rauhaisaa, kummisetäni mun.

Ekku Mattila.

SPEDICTIONS......around the wordl....(Cimerra/henok)

19/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen sivuja,
ja minä  näin,
ja  minä kuulin:


Miten  Ordjoen,
pato murtuu,
kovalla  pauhinalla,
se  valtavan  tulvan   tuo.

Meri  antoi,
ja meri ottaa,
saaret  Tuamotun,
tsunami   ne  voittaa,
ja  meren alle  jäävät.

Kuusijaviisi,
on  emälaiva,
meri sen  kadottaa,
merellä   tyynen.

Kokonaan  tuhoutuu,
satama  Hongkongin.

Tuhkan alle  jää,
talo  Altingin,
Islannissa koti.

Suuri  sota,
kaataa  patsaan kultaisen,
Bruneimissa  surraan.


Sivujoki  on   Niilissä,
valkea  ja sininen,
Khashm  af  Qirdan,
mudan alle  peittyy.

Valuva  vuori peittää,
Koreassa  kukkasaaren,
kohdalla  pohjoisen,
sota  on  tullut.

Mabutossa  palaa talo,
Santa  da  Polana,
vain ulkokuoret,
jäljelle  jää.

Toistan tään:
Lahoranessa  on  moskeijja  helmen,
myös  se  tulessa  palaa.

Sota   kaataa,
kaikki talot,
rinteillä  Hinduksian,
Om  ja Bamian.

Maa  järisee,
Pyreneillä,
Andorra  La  Vella,
koko keskus  raunioituu.

Olkaa  varuillanne,
talot Umanakin,
Grönlannissa  koti,
tsunami on  tulossa.


Kun vesi peittää  talonne,
niin juutti lakkaa  liikkumasta,
satamassa  Banladesin,
jäljelle  vain muistot  jää.

Veteen  sortuu,
silta  Addis  ja Abeba,
Debra  ja  Markosia.

Kaatuvan näin,
patsaat  buddan,
lähellä  Borodudia.

Mustaa  savua  näkyy,
Rangoonissa,
Shwe  ja  Dagon,
kultaa  ja  säihkettä,
kaikki  kerralla  katoaa.

Vedet  virtaa ylitsenne,
Niili ja  sininen,
Ar-Rusayinik,
Sudanissa  surraan.

Yksiviisinollanolla,
on  silta,
Canal  Granden,
veden  alle   sekin jää.

Timuri on entinen,
Samargan  ja  sir  Dorin,
sodan  pauhu  kuuluu.

Järistyksessä  sortuu,
Caracas,
Venetzuela,
8,3.


Ekku Mattila.

Oli se kuulkaas aikamoinen kokemus.

18/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Moottoripyöräajaltani   vuonna  1973   Hesassa  asuessani , tuumasin että  jospa  ajelen  Kokkolaan , leirintäalueelle  , sieltä  kurvailen  seuraavana  aamuna tietä 85  kohden Kajaania ja koska olen  sanani  mittainen mies, niin  sitten teinkin.
Oli Kesäkuu , aamulla  noin  04,00  kun  suunnan  katsoin    Suomen leirintäalueiden  oppaasta   ja  fruuuuuuum....keli oli  todella hieno, tunti ja  toinenkin kului,aurinko  paistoi , linnut lauloivat  ja  Kajaaniin  oli enää  noin  80 km......
kunnes::::::::::
Olin juuri ajamassa  Teerisuon  kohdalla ,  tiellä, jonka  molemmilla  puolilla   kasvoi kituasvuista  pensastyyppistä kräkkää ,  ennen  Harjulan  tienhaaraa , kun huomasin  tien  vieressä  edessäni , 100  metrin päässä  jonkun   tumman hahmon kohoavan  ojan   penkalta   ,sekä  nousevan     tielle.
Heti  ajattelin  jonkun  joutuneen  jonkinlaiseen  onnettomuuteen  ja  sen  takia  hiljensin  vauhtiani  aikomuksena  pysähtyä   auttamaan.
Se  hahmo oli  todella isokokoinen  mies. Melkein  valalle menen  kun sanon  että  reippaasti  yli  kaksi metrinen ,  romuluinen   resupekka , tukka  takussa , naamallaan  jonkinlainen  kummitusnaamari , taikka  sitten  ei. Hänellä oli  tavattoman  hurja  hullu  irvistys  ja  pysähtyi  keskelle  ajotietä  kädet  levellään molemmilla   puolen.   Tajusin  heti että jos  pysähdyn niin  olen   todella  liemessä  . Teeskentelin kuitenkin  pysähtymistä , hiljensin  edelleenkin vauhtiani , painoin  kakkosen  ns    päälle  ja  pidin kytkimen   pohjassa.
Kummajainen  uskoi  että pysähdyn  ja  laski kätensä  alas, mutta  oli selvästi valmiina  minut  vastaanottamaan , eikä  millään lailla  hyvin  aikomuksin. Noin   5-6 metriä ennen  häntä ,  painauduin  moottoripyöräni  tankin päälle  alas, nostin  salamana  kytkimen , sekä lisäsin  kaasua.........
FIIIIIIIIiiiiiiiiiuuuuuuuh.....melkein  kuulin.  Hirvio  yritti  huitaista  minua  valtavalla  nyrkillään  , mutta    onneksi isku  meni  ohitse ,  suoraan  ylitseni  ja jos  en olisi  ollut  kumartuneena......niin...?????? Ajoin noin   50 metriä  ja käännyin katsomaan  taakseni.  Siellähän  se  koetti  hurjasti  lönkystellä  vaappuvalla  juoksutyylillään  minua kohden  kädet  levällään. Painoin kaasua  enkä enää  taakseni   katsonut.
Siis ???   Kuka/mikä  se  hirviö oli ?
Mistä se  tuli , minne se meni  ja  miksi   yritti  minut  pysäyttää?
Karannut  jostakin  hullujenhuoneelta Itärajan  takaa ?
Kenties   "toisesta"  maailmasta ? Tarkoituksena  pysäyttää  aikamatkaajan    tärkeä    tulevaisuuden  työ?....
Siitä olen  varma  että jos  olisin  pysähtynyt , niin  jompikumpi olisi  siinä  tiellä  kuollut. Minulla  oli  ...."barajabellut" joten taistelusta  olisi  tullut   raju  sekä  kova.
Sanokaa  ny  tekin jotakin......

Ekku Mattila.

Jännä juttu.

17/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Sain   kirjan ....  (Kurikan huutokauppahallista) nimeltään   Suuret  MAAILMANPULMAT  ja  NIIDEN  RATKAISU  vuodelta   1925  ...(tarkastettuna  Jumalallisen  ilmoituksen  ja  historian  valossa)   painettu  Hesassa  1925  "aikain vartija".
Ihmeekseni  huomasin  että  Egyptin  Finskissä  näkyy selvästi  kasvot, silmät ,sekä  huivi  päässä.
En ole  ennen nähnyt missään  noin  selvää  kasvokuvaa   joten  sen  julkaisen  plogini  lukijoille  ympäri maailman. Jossakin olen muistaakseni  lukenut  että  Finskin  kasvot olisivat   olleet  alunperin (mukamas)  apinan  naama   ja  sen takia  ne   tuhottiin  tarkoituksella , mutta  ei  se  siltä näytä. Päässä  oleva  huivi on hävinnyt (pudonnut)  vuoden  1925   jälkeen , taikka  huiville  se  minusta  näyttää.
On mahtavaa  kun  Wanha  historia  välillä  avautuu  nykymaailman  katsottavaksi  ja oikeassa  totuudessa.

Ekku Mattila.

Woi niitä aikojani........

16/1-20120.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Olin jo pitemmän ajan   ajatellut, että jospa  otan  työpaikoistani  muutaman  kuukauden kesäloman, eron  muijastani , ostan moottoripyörän  ja  lähden  kiertämään  Suomea pitkin   ja poikin   ja  kun   syksy alkaa niin  muutan ulkomaille Marokkoon  kylmyyttä pakoon.  Ja  niin  tuli  kevät, Toukokuu  , yksin jäin  Hesan  asuntooni , Porvoonkatu  5-7 b  63 , ostin moottoripyörän Suomen  Urheiluaitasta , tavaraa  tarakalle ja  suuntana  Mikkelin leirintäalue ,  päivämäärä  21/5-1973.
Takaisin hesaan  kurvailin    kahden viikon päästä , jossa tapasin veljeni  Raimon+  hänen  morsiamensa , jotka palavasti   etsivät  asuntoa ja  niinpä minäpoika   luovutin  oman  vuokrakämppäni  heille  , koska  muutan  Suomesta pois ja  silleen......kovasti he  kiittelivät ja olivat  niin  onnesta  sekaisin  että.
Ja niin  kului  se  kesä . Moottoripyörällä ajelin  kaikkiaan  noin  39000  km , joten  pitkiäkin reissuja  tein, sinne  ja  tänne  ja   vähän  tuonnekin  ja  tuonne kans....ja  alkoi  syksyn    kelit,   märkyys  sekä  alakulo.  Yks  rosvo  (kuoli  3  päivää sen tekonsa  jälkeen) oli  varastanut  Järvenpään  leirintäalueella olevasta  teltastani kaikki mun  tavarani , rahaa, vaatteita, paperit, passit , kaikki    lähti. Siihen tyssäsi mun  Marokkoon muuttamiseni , loppusyksyissessä  Hesassa , ilman  asuntoa ja  suojaa ,  voihan  pahuksen  pahus.
Leirintäalueet   menivät  yksi  toisensa jälkeen kiinni   joten minäpoika  päristelin  moottoripyörällä  Härmään, jonne  latoon jätin  prätkäni  ja junalla  Hesaan , täysin  tupaa  vailla. Onneksi  laupias  taivas  minulle  oli jäänyt  sen  asuntoni  kellarivaraston avain ,  jossa oli   kymmenittäin  asukkaiden  katiskaverkoista  tehtyjä  kanikoppeja ,  tavaroiden säilytykseen,  kuten minunkin .....joten  saatte  arvata jos  joo.......joo.
Juuri niin. Päivisin  kääppäilin pitkin  hesan    katuja , elokuvissa aikaani kulutin  ja kun ilta  koitti, niin  salaa  hiippailin  omaan "asuntooni"  Porvoonkatu  5-7  b  63. Sinne piti ehtiä  ennen  kello 21,00  koska  talonmies  laittoi munalukolla  kellarivaraston  katuoven   kiinni ja  sinne pääsi  vain  talon asukkaat. Minulla ei ollut  sen munalukon avainta  ja aamulla  kello  06,00  talkkari  avasi  oven ja minä pääsin  ulos  "linnastani".
Yhtenä   Lauantaina , olin  lämmittelemässä   "asunnossani" ,  siinä  kanikopissa, keskellä  päivää, kun  kuulin
 miten  joku nainen ja  hänen  muksunsa  tulivat  siihen  käytävään jossa  olin   ja  pihkura  sentään ,  viereiseen  varastoon. Olin  siirtänyt  paffinpalasia  seinien  suojaksi    ettei  vaan minua  huomattaisi, mutta  mitä  vielä. Se kersa  havaitsi minut  ja  äitinsä  hamenhelmaa  nyppimään....sanoen....."äiti , tuolla  kopissa  on setä"......siellä mitään setää ole,, sanoi  äiti.....johon muksu  taas..."äitiiiiii  tuolla  on setäääää....tuolla  on setääääääää"..
Puuuuh......onneksi  he   pois   lähtivät  ja  sain olla  rauhassa. Muutaman  viikon  niin asustelin ja kun menin  vuokra-asunto-välitystoimistoon Mikonkadulle ja  sain   asunnon   Hesan  Tapanilasta , Laukkipääntie  8  niin   elämäni  alkoi tuntumaan  kivemmalta  jälleen.
Älkää nyt  sentään kaikille  tätä  elämäni  alennustilaa  kertoko. Multa  saattaa  mennä  hyvä  maineeni......taikka  sitten ei mene , sillä se on jo muutenkin mennyt  ajat   sitten.
Jep.

Ekku Mattila.