11/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Noin kaksi vuotta sitten kirjoitin tästä valotunnelista ja taidan uusia sen näin Lauantain kunniaksi.
Joten :
Siihen aikaan olin noin 8 vuotias ja asuin syntymäkodissani Alahärmässä. Oli talvi ja vanhimman pojan ominaisuudessa menin puuliiteriin sahaamaan polttopuita tuvan hellaan.
Sahaamani halot olivat suunnilleen metrin pituusia ja paksuudeltaan 5-6 senttiä.Että ne sopisivat tuvan hellaan halot piti katkaista kolmeen osaan.
Ja niin teinkin.
Saha ,jolla hommia tein oli sellainen suuri rautaanen kaarisaha. Koska en viittinyt käyttää sahapukkia ,niin katkaisin puut niinsanotulla "akkaintavalla" elikkä saha jalkojeni väliin ,terä ylöspäin ja hinkkasin terää vasten puuta poikki.
Kunnes.....
Ilmeisesti painoin puuta liian kovaa terää vasten ,koska terä napsahti poikki....plim ja autsista !!
Oikea käteni suoraan ranteeni kohdalta osui terään ja voi että minulle tuli kiire.Heti näin kirkkaan verisuihkun lentävän kädestäni ja vaistomaisesti laitoin käteeni ensimmäisenä löytämäni rätin ,joka oli isäni flanellipaita puuliiterin seinällä.
Ja sitten kovaa kyytiä tupaan.Suoraan kamariin ja vanhempieni sängyn päälle makaamaan.
Muistan aina miten minun suussani alkoi tulemaan sellainen jännnä "sähköinen " makea maku ja miten vajosin kuin pumpulin päälle.Ensin koko huone muuttui tavattoman pimeäksi ja hetken kuluttua todella kirkkaaksi. Jostakin hyvin kaukaa aloin kuulla kuin sähkömoottorin matalaa ulinaa .Se oli kummallisen tuntuista ääntä ,sillä se alkoi aivan matalalta ja ikäänkuin portaattomasti alkoi kovenemaan ,muttei kuitenkaan koskenut korviini missään vaiheessa.
Lopulta se ääni oli todella kovaa.Vähän nykyisten palosireenien tapaan . Ja minä ihmettelin.
Tarkkaa aikaa en enää muista ,mutta jossakin vaiheessa huomasin olevani mahallani , ylhäällä ,huoneen katon rajassa , sängyn yläpuolella. Alla olevassa vuoteessa makasi nuori kloppi , kasvot niin valkoosena ,ettei päätä meinannut erottaa valkoista tyynyä vasten. Huomasin että pojan oikeassa kädessä oli punavalkoonen rätti. Säikähdin aikalailla kun huomasin että se poika vuoteessa oli itse minä ja minä killuin vuoteen yläpuolella katon rajassa.
Edelleenkin se sähköinen kumma maku suussani jatkui ja äkkiä huoneen yläosaan , vaakatasoon ,,ilmaantui pyöreä aukko ,kooltan noin 3 metriä ja siitä tulvi todella kirkasta valoa. Valo oli paljon aurinkoa kirkkaampaa ,mutta se ei häikäissyt kuitenkaan silmiä. Valotunneli näytti jatkuvan ja ikäänkuin samalla hiukkasen kuin kaartuvan . Ja minäpoika aloin lipua tunneliin...edelleenkin mahallani ollen ja kuin painottomassa tilassa hitaasti sivuttaisesti pyörien.
Olin noin muutaman metrin edennyt valotunneliin ,kun tajusin että joku minua kovaa ravisteli olkapäästä.
Se oli äitini ,joka oli tullut askareiltaan navetasta ja huomannut että makaan sängyssä, valkoisena kuin lakana.Verinen flanellipaita oikean käteni ympärillä.
Minä tulin takaisin valotunnelista.
Valotunnelista.
Äitee veti minut takaisin elämään.
Kuin synnytti toisen keran.
..........................................
Silloin, en asiaa tarkemmin ajatellut.Vasta kun aloin lukea erilaista kirjallisuutta, yli kakskymmenvuotiaana ja varsinkin parapsykologiaa sekä muuta "kummallista" ,niin huomasin että muillekin oli samanlainen tilanne joskus sattunut.Tänä päivänä sitä kutsutaan rumhista poistumiseksi. Niinkuin Härmälääsittäin sanottuna.
Siis. Minne olin menossa? Täh? Olinko saapumassa taivhaaseen? Pyhän Pietarin ethen ? Nuorena ja täysin synnittömänä. Ainoastaan muutaman rävelinpesän rikkoneena. Tjaa....jos se olisi sattunu vaikka ..palio myöhemmin....meinaan aikuisiässäni.....puhumattakaan ny....niin kyl se tunneli olis ollu sellaanen mustanpimiä ja kuiteski sen päässä olis kajastanu punaaset kirkkaat liäkit.......ja olis kuulunu ikäänkuin murskauskoneen kolinaa....jums. raks...jums..raks..jums..raks....sellaasta rouhinta ääntä.....kloms....kloms...kloms...
Rouh..rouh..
Käääääääk !!!!!!
Auuuuuuuutss...!
11/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ainiin....mites se mun rikkimennyt ranteeni ??? Siitä paikasta äitee raijasi mun Voltin koululla asuvan diakonissan asuntoon. "Tohtori" kaatoi siihen avonaaseen haavaan...kamferitippoja (!!!???)....soli syränlääkettä !!... sekä vetysoodaa....voi että kirveli tavattomasti ja sitten kiataasi ranthen ympärille haavasidettä.Joo.
Siinä kohtaa mun ranteessa on yhä arpi ja jossette usko,niin tulukaa kattomhan.
Rouh...rouh...
