13/6-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Äitini sanoi 26/7 ,että huomenna mennään Seinäjoelle hakhen isälles uuret klasit.
Isälläs on niin huano näkö,että se lukoo Ilikkaakin väärin päin...ja häjyylöö kun ei saa selevää kiriootuksesta...
Joo,sanoin minä... mennään vaan ja seuraavana päivänä olemme jo Nurmoon Hipin paikkeilla ja kohta ei mee pitkään kun oomma Seinäjoella.
Liikenne ei ollut kovaa,, edellämme menee suuri puutavararekka ja isä sanoi,ettet mee turhaan tuata rumilusta ohittaan ....on liian vaarallista...voi vaikka koukata ketales....vasemmalle....
Siihen aikaan oli ennen Seinäjokea parit liikennevalot ja yhdet siinä raviradan kohdalla ja ne valot näytti meille kirkasta viheriää..
Rekka oli meistä noin 50-60 metrin päässä edellämme,kun näin sivusilmallä miten oikealta puolen meitä heilahtaa jonkunlainen tumma hahmo ja paiskautuu suoraan rekan oikealle puolelle.Näen miten ilmassa lentää polkupyörä,sekä ihmisen hahmo ja ne kummatkin jäävät melkein suoraan eteemme ajotielle ,mutta onnistun kuitenkin väistämään päälleajon.
Pysäytin auton,menin ulos ja katsomaan miten kävi.Tiellä makasi tummpukuinen mies,jonka hattu lojui hänestä noin 10 metrin päässä,sekä hänen ympärillään kymmenkunta ranne,että taskukelloa.
Siihen tuli myöskin rekan kuljettaja joka oli soittanut lällärillä poliisille. Uhri makasi selällään,silmät auki ja hain hänen lierihattunsa ,jolla peitin miehen kasvot. Heti näin,ettei mitään ollut enää tehtävissä.
Miehen vasemmalta puolen päätä oli irronnut suuri pala ja......ja.....
Seuraavan päivän Ilkassa oli uutinen,että mies oli kuollut.
Eipä tämä kyllä kevennys kuulkaa ollut....
ei.
13/6-2012.
Ekku Mattila.
