25/5-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Sotkin aamulla varhain Seinäjoen menopaluun polkupyörälläni ja siinä ohessa muistelin menneita Wanhoja aikoja.Tarkemmin sanoen ukkosta sekä salamoita.
Silloin ennenWanhaan ,noin 1956 olin hakemassa yhtä lehemää ns ulkopelloilta ja oli kesä ja kuuma iltapäivä.Koska matkaa oli navettaan noin yksi kilomeeteri ja koska se lehemä oli sellaanen jukuripää , pääsilimä , joka meni minne teki mielensä, niin olin siihen elukkoon laittanut kettingin kaulaan ja sen toinen pää polkupyöräni oikeaan ohjaustankoon kiinni..pituutta noin 3 meeteriä. Ei sen ohjaustangon ,vaan sen kettingin pituus...juu.
Ja eikun navetta sekä kotia kohoren.........jees.
Juu.
Nooh...annas olla..kesken kaiken päälle tuli todella kova ukkonen ja tottakait se präiskähti meidän kohdalla oikealla olevaan isoon mäntyyn....kärmesmäen kohoralla ....voipoijaat......!!! Salama ja siitä syntyvä ukkosenjyrähdys oli luokkaa 101....elikkä suurin mitä olin joutunut kokemaan ...voisi sanoa maanjäristysluokkaa 5,8 magituuria ,vai miksi sitä nykyään kutsutaan....
Kun salama iski siihen isoon mäntyyn ,niin se hajosi kuin salamaniskusta (heh heh kun sopiva sana) ja koko puu hajosi tuhannen...illun päreeksi..kuten ruukataan sanoa. Ja arvakkaahan...??..se lehemä se päässilimäänen teki sellaisen pantterimaasen hyökkäyksen suoraan eteenpäin ja jumalatoonta haipakkaa navettaansa kohoren .Sen suuren kikit heilui kummallekin puolelle sen selekää ja melkein voisin vannoa että omin silin havaattin valkoisen maidon purskahtelevan sinne ja tänne.
Ja se lehemä todella juoksi ,taikka oikeammin laukkasi hevoosen lailla. Sen perässä raahautui se mun sininen polkupyöräni , yhä kiinni kettingissä ja viuhtoi puolelta toiselle hiekkaista tietä.
Toinen nooh.
Kun elikko pääsi navettaansa......tottakait pääsi , sillä väkisin se ryntäsi omaan karsinaansa mun resuinen pyöräni jääden navetan oviaukkoon kiinni. Sarvestaan. Ja meni rikki. Eekeli sentään.Pyörän sarvi ei lehemän..
Vielä monen tunnin päästä sen lehemän silimät toljotti teelautaseen kokoisina ja vapaji eläin nupista kavioihin, voisi sanoa.Ja niin sanonkin.
Vasta muutaman viikon päästä lehemä uskalsi mennä laitumille ja olisko se syynä , kun loppukesästä tuli karja-auto ja siihen se päässilimäänen lehemä työnnettiin.... ja... Pum.
::::::::::::::::
Salama numero 2 sekä 3 :
Härmässä asuessani vuonna 1983 lähärin iltalenkille ja ollessani juuri tienylitse menevän korkajännitelinjan alla taivaalta räiskähti sellaanen salama sekä jyrähdys että menin kontilleni.Noh se oli vain selvää säikähryysta..taikka sitten ei ,mutta kontilleni tuiskahdin.Hiukan mutkitellen jatkoin juoksuani sekä samalla muistelin noin 1982 tapahtunutta aikaisempaa tapausta ,joka sattui Saarijärvellä asuessani.
Nimittäin: Sielläkin olin juuri alittamassa korkeajännitelinjaa ,meinaan juoksemalla tietä pitkin ,kun tukkani poukkasi pystyyn ja suuhuni tuli sellainen jännä maku. Ja noin sekunnin/kaharen päästä jymähti todella kova salama/ukkonen että oksat pois. Käännyin heti takaisin.
Siis:----Onkos mussa jotakin sellaista ,joka vetää salamoita puoleeni...vai ?....Taikka haluaako ukkoYlijumala minnuu sillai säikytellä ??...Häh?
Sanokaa te.
Tere taas.
25/5-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
