12/3-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
On Helmikuu 1986 ja seisoskelen Jalasjärvellä olevan vuokrataloni kohdalla tien sivussa ja vierelläni kököttää meille itsekseen tullut Pepi niminen sekarotuinen koira.
Muuttoiltana se koira ilmestyi ovemme eteen ja kunse oli siinä edelleenkin aamusella, niin "aroptoimme" koiran ja sillä sipuli. Kukaan ei sitä kaivannut....joten....
Pepi oli viisas eläin.
Se suojeli mua erityisesti ja oli tavallaan mun jonkinmoinen henkivartija...sanoisin.
Muttei yhtenä iltana......kello 18,00 paikkeilla , juuri alussa kirjoitamallani hetkellä.
Sillä...
Ilta oli senverran puolivaloisa, sekä talomme ikkunoista/ulkovaloista tuli senverran valoa, että hyvin näki mitä maailmalla tapahtuu. Ja tapahtuikin...
Tienhaarasta vasemmalle , maantietä pitkin , noin 100 metrin päässä , näin meitä lähenevän tumman hahmon ja sitä sitten seuraamaan kiinnostuneena. Tunnistin sen juoksevaksi eläimeksi ja hetken jo luulin sen olevan todella suurikokoisen suden , sillä sellaisia oli niillä mailla nähty.
Susi..perskelees...ajattelin..
Pepi....makaili maassa persusta lähenevää "sutta" kohden ja olin jo valmiina puollustamaan omaa koiraani...sitä et kuule suuhusi nappaa...
Vaikka se tumma eläin oli jo meistä noin 10 metrin päässä , niin Pepi ei kuonoaan lotkauttanut , katseli muina koirina ihan toiseen suuntaan...Ala-Ahon markille päin.
Minkäänlaista ääntä ei aavekoiran kintuista kuulunut..
Ja sitäkin ihmettelin.
Siinä se "Baskervillen" koira juoksi meidän ohitse , aivan vierestä , eikä Pepi edelleenkään sitä havainnut/vainunnut. Kutsuin jopa nimeltä Pepiä ja koetin viittoilla , että katso nyt...näekkö mikä sun ohitte äsken juoksi...ekkö huomannu....mee perään..huskii.. huskii...mutta koira mua pää kallellaan katteli.
Sanoisin..häh?..koiran kielellä..
Ilme oli sillai paljonpuhuva...tyyliin..."mitäs tolle ihmiselle nyt on tullu??....ja haukahti pari kertaa...mukamas......vuh..vuh...
Siis..mikä se iso eläin oli?
Mistä se tuli ?
Ja minne se meni?
Häh?
12/3-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
On Helmikuu 1986 ja seisoskelen Jalasjärvellä olevan vuokrataloni kohdalla tien sivussa ja vierelläni kököttää meille itsekseen tullut Pepi niminen sekarotuinen koira.
Muuttoiltana se koira ilmestyi ovemme eteen ja kunse oli siinä edelleenkin aamusella, niin "aroptoimme" koiran ja sillä sipuli. Kukaan ei sitä kaivannut....joten....
Pepi oli viisas eläin.
Se suojeli mua erityisesti ja oli tavallaan mun jonkinmoinen henkivartija...sanoisin.
Muttei yhtenä iltana......kello 18,00 paikkeilla , juuri alussa kirjoitamallani hetkellä.
Sillä...
Ilta oli senverran puolivaloisa, sekä talomme ikkunoista/ulkovaloista tuli senverran valoa, että hyvin näki mitä maailmalla tapahtuu. Ja tapahtuikin...
Tienhaarasta vasemmalle , maantietä pitkin , noin 100 metrin päässä , näin meitä lähenevän tumman hahmon ja sitä sitten seuraamaan kiinnostuneena. Tunnistin sen juoksevaksi eläimeksi ja hetken jo luulin sen olevan todella suurikokoisen suden , sillä sellaisia oli niillä mailla nähty.
Susi..perskelees...ajattelin..
Pepi....makaili maassa persusta lähenevää "sutta" kohden ja olin jo valmiina puollustamaan omaa koiraani...sitä et kuule suuhusi nappaa...
Vaikka se tumma eläin oli jo meistä noin 10 metrin päässä , niin Pepi ei kuonoaan lotkauttanut , katseli muina koirina ihan toiseen suuntaan...Ala-Ahon markille päin.
Minkäänlaista ääntä ei aavekoiran kintuista kuulunut..
Ja sitäkin ihmettelin.
Siinä se "Baskervillen" koira juoksi meidän ohitse , aivan vierestä , eikä Pepi edelleenkään sitä havainnut/vainunnut. Kutsuin jopa nimeltä Pepiä ja koetin viittoilla , että katso nyt...näekkö mikä sun ohitte äsken juoksi...ekkö huomannu....mee perään..huskii.. huskii...mutta koira mua pää kallellaan katteli.
Sanoisin..häh?..koiran kielellä..
Ilme oli sillai paljonpuhuva...tyyliin..."mitäs tolle ihmiselle nyt on tullu??....ja haukahti pari kertaa...mukamas......vuh..vuh...
Siis..mikä se iso eläin oli?
Mistä se tuli ?
Ja minne se meni?
Häh?
12/3-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.