20/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Tämänkin tosikertomuksen olen kirjoittanut aikaisemmin blogissani , 4 vuotta sitten , mutta kun niissä on sivuja kohta 3000......joten.....uusintaa pukkaa...
Isäni oli laturi ja sen myötä räjäytteli kallioita , siirtolohkareita sekä purettavia rakennuksia.
Sotien aikana kunnostautui.....hmmm....ja suoritti erilaisia työtehtäviä veli venäläisten kiusaksi/päiden menoksi.
Sodan jälkeen ei ollut töistä pulaa. Isäni kutsuttiin Lapin maisemiin , erilaisiin räjäytystöihin ja hommia riitti yötäpäivää. Yksi suuri työtehtävä oli tärkeän silta/tieliittymän oikaiseminen ja niiden edessä oli valtava , 4 metriä korkea siirtolohkare , leveydeltään 20 metriä.
Työmaata johti pomo, sanotaan häntä vaikka Hannuksi ja isän apuna oli toinen laturi , kutsutaan häntä vaikka Olliksi.
Ollilla oli sodan traumojen seurauksena paha alkoholistivaiva. "En saa nukutuksi, sanoi Olli, jos olen selvä....näen painajaisia ilman viinaa....en voi sille mitään....minun on juotava...."
Ja Olli joi. Siitä ei Hannu työnjohtajana pitänyt ja olikin jo useamman kerran antanut Ollille ns viimeisen varoituksen, mutta tuloksetta. Olli tuli työpaikalle vahvassa humalassa ja pikkuhiljaa muutkin työmaalla olevat alkoivat pelätä turvallisuutensa puolesta...
Ei hyvä....
"Kuulehan nyt......pomo sanoi hänelle....jos juomisesi ei lopu, niin minun on pakko antaa sinulle lopputili.....pätkit tulilangankin jo miten sattuu...nyt annan sinulle todella viimeisen varoituksen ja jos se ei auta, niin saat lähteä ".
Mutta Olli ei piitannut varoituksen sanoja, vaan jo seuraavana päivänä humalassa töihin tuli....josta pomo todella suuttui...
"No niin Olli......se on lähtö nyt....tule illalla ja räknätään palkkasi....annan vähän ylimääräistä, koska olet perheellinen....illalla saat lopputilin....menehän nyt siitä......menehän nyt..."
Vielä Olli yritti pomon ylipuhua, mutta ei onnistunut....."menehän siitä....sanoi Hannu ....tule illalla hakemaan palkkasi...mene..mene..".
¤¤¤¤¤¤
Jatkuu......
Ekku mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Tämänkin tosikertomuksen olen kirjoittanut aikaisemmin blogissani , 4 vuotta sitten , mutta kun niissä on sivuja kohta 3000......joten.....uusintaa pukkaa...
Isäni oli laturi ja sen myötä räjäytteli kallioita , siirtolohkareita sekä purettavia rakennuksia.
Sotien aikana kunnostautui.....hmmm....ja suoritti erilaisia työtehtäviä veli venäläisten kiusaksi/päiden menoksi.
Sodan jälkeen ei ollut töistä pulaa. Isäni kutsuttiin Lapin maisemiin , erilaisiin räjäytystöihin ja hommia riitti yötäpäivää. Yksi suuri työtehtävä oli tärkeän silta/tieliittymän oikaiseminen ja niiden edessä oli valtava , 4 metriä korkea siirtolohkare , leveydeltään 20 metriä.
Työmaata johti pomo, sanotaan häntä vaikka Hannuksi ja isän apuna oli toinen laturi , kutsutaan häntä vaikka Olliksi.
Ollilla oli sodan traumojen seurauksena paha alkoholistivaiva. "En saa nukutuksi, sanoi Olli, jos olen selvä....näen painajaisia ilman viinaa....en voi sille mitään....minun on juotava...."
Ja Olli joi. Siitä ei Hannu työnjohtajana pitänyt ja olikin jo useamman kerran antanut Ollille ns viimeisen varoituksen, mutta tuloksetta. Olli tuli työpaikalle vahvassa humalassa ja pikkuhiljaa muutkin työmaalla olevat alkoivat pelätä turvallisuutensa puolesta...
Ei hyvä....
"Kuulehan nyt......pomo sanoi hänelle....jos juomisesi ei lopu, niin minun on pakko antaa sinulle lopputili.....pätkit tulilangankin jo miten sattuu...nyt annan sinulle todella viimeisen varoituksen ja jos se ei auta, niin saat lähteä ".
Mutta Olli ei piitannut varoituksen sanoja, vaan jo seuraavana päivänä humalassa töihin tuli....josta pomo todella suuttui...
"No niin Olli......se on lähtö nyt....tule illalla ja räknätään palkkasi....annan vähän ylimääräistä, koska olet perheellinen....illalla saat lopputilin....menehän nyt siitä......menehän nyt..."
Vielä Olli yritti pomon ylipuhua, mutta ei onnistunut....."menehän siitä....sanoi Hannu ....tule illalla hakemaan palkkasi...mene..mene..".
¤¤¤¤¤¤
Jatkuu......
Ekku mattila.
