sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Kuovenmunista. männynkerkkeihin...olalaa....monapet.

2/4-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kävin aamulla juoksulenkillä mettässä , ohitin kusiaispesän ja  Wanhaa aikaa  heti pukkasi  mieleen.......
Pikkukersana   joka kesä , kuusvuotiaasta , noin   14  ikäiseksi me  muksut  telmimme luonnossa  aamusta iltaan.Myös  kouluaikana  kun oli kesäloma  .  Mitään evästä ei meillä mukana ollut. Keväällä    hyvää oli....
Männynkerkit,
Koivunlehtiä,
Pienten  lähteiden savi ,
Kuorittujen paperipropsien (pöllit) pinnalla oleva  nila,Siitä sai myös hyvän purkan,
Vesiheinä,
Koivun mahla,
Veneen tervaamisessa  jäljelle jäänyt  terva/piki,
Joesta  ongitut kalat,..jotka mukamas paistettiin  savuisessa  pikkunuotiossa,
Muurahaishappo , jota saatiin  jättämällä  kuorittu  tuore pajunoksa pesän päälle ja kun siihen  tarttui tarpeeksi  muurahaisia, niin ravistettiin muurahaiset pois ja  oksaa nuoltiin....huh....
¤¤¤¤
Loppukesällä   villimansikoita ojien pientareilta,
Pelloilta  kuovenmunia  raakoina.....reikä munan kumpaankin päähän ja imaistiin......yäklä,
Vesiheinää,
Puna/valkoapilaa,
Tuomenmarjoja,
Sekä  mettästä  marjaa , mustikkaa , hillaa  soilta. Kerran maistoin  jopa  sammakonkutua  kourallisen. Jännästi ne nappopäät  suus  hetken kiemurteli , ennenkuin  nielaisin mahaani. Huh ja hyi.
Koulussa  järsittiin valkoista taululiitua ja se oli hyvää. Ilmeisesti  kalkin  puute vaivasi.
¤¤¤¤
Oli se aikaa.
Oli.

Ekku Mattila.