10/4-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
1950 olin nelivuotias vesseli , kun äiteellä oli synttärit.
Vieraita tuli tupa täyteen , kukkia toivat , pullaa sekä suklaata. Nami...nami.
Yksi iso suklaarasia oli mulle mieleeni , jo sentakia koska se oli iso ja siinä oli kultaisella kiiltopaperilla käärittyjä erikokoisia paloja . Voi että ne oli hyviä.
Mutta harmikseni huomasin, että muutkin siitä suklaata ottivat ,ei hyvä ja siksi suoritin seuraavanlaisen toimenpiteen.
Hain äiteen ompelukonelaatikosta pienen peltisen rasian, jossa oli ns taxeja, sellaisia noin sentin mittaisia pikkunauloja ja eikun hommiin.
Varmistin etteivät muut huomaa kun niitä taxeja suklaanappeihin varovasti työnsin, mutta asia selvisi kuitenkin tuotapikaa. Trookalan vanha Maija suklaanpalasen suuhunsa työnsi ja samalla sai terävän taxinaulan kieleensä. Kova ihmettely alkoi......kaikki pöydän ympärille kokoontuivat, tarkistivat muut rasiassa olevat suklaat ja huomasivat niissäkin törröttävän teräviä pikkunauloja.......
"Kuka mitä häh??....miten..?? ja häh?...kuka mitä häh??"
Niinpä kirkkaalla kersan äänelläni tunnustin... "laitoin naulat sentakia ettei niitä muut syä".
Juupajuuh....
Kun vieraat lähtivät ja ei toristaja ollut näkösällä....huomasin miten näin välillä seiniä, välillä kattoa, välillä lattiaa. ja taas seinää/kattoa. Ovikin siinä taisi vilahtaa, kattolamppukin kanssa, kun kiukkuinen äiteeni mua hiuksista ympäri huonetta retuutti. Oli se torella jumalatoon selkäsauna.....taikka tukkapöllö.
Siihen Wanhaan aikaan kersat sai selkään , oli syytä taikka ei ollut. Nyt taisi olla.
Auts.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
1950 olin nelivuotias vesseli , kun äiteellä oli synttärit.
Vieraita tuli tupa täyteen , kukkia toivat , pullaa sekä suklaata. Nami...nami.
Yksi iso suklaarasia oli mulle mieleeni , jo sentakia koska se oli iso ja siinä oli kultaisella kiiltopaperilla käärittyjä erikokoisia paloja . Voi että ne oli hyviä.
Mutta harmikseni huomasin, että muutkin siitä suklaata ottivat ,ei hyvä ja siksi suoritin seuraavanlaisen toimenpiteen.
Hain äiteen ompelukonelaatikosta pienen peltisen rasian, jossa oli ns taxeja, sellaisia noin sentin mittaisia pikkunauloja ja eikun hommiin.
Varmistin etteivät muut huomaa kun niitä taxeja suklaanappeihin varovasti työnsin, mutta asia selvisi kuitenkin tuotapikaa. Trookalan vanha Maija suklaanpalasen suuhunsa työnsi ja samalla sai terävän taxinaulan kieleensä. Kova ihmettely alkoi......kaikki pöydän ympärille kokoontuivat, tarkistivat muut rasiassa olevat suklaat ja huomasivat niissäkin törröttävän teräviä pikkunauloja.......
"Kuka mitä häh??....miten..?? ja häh?...kuka mitä häh??"
Niinpä kirkkaalla kersan äänelläni tunnustin... "laitoin naulat sentakia ettei niitä muut syä".
Juupajuuh....
Kun vieraat lähtivät ja ei toristaja ollut näkösällä....huomasin miten näin välillä seiniä, välillä kattoa, välillä lattiaa. ja taas seinää/kattoa. Ovikin siinä taisi vilahtaa, kattolamppukin kanssa, kun kiukkuinen äiteeni mua hiuksista ympäri huonetta retuutti. Oli se torella jumalatoon selkäsauna.....taikka tukkapöllö.
Siihen Wanhaan aikaan kersat sai selkään , oli syytä taikka ei ollut. Nyt taisi olla.
Auts.
Ekku Mattila.
