16/4-2012
Ekku Mattila
On Länsi Winrgianissa talo,
R ja Turnern omistaa sen,
ja kohta syntyy suuri palo,
on herra Turnen entinen,
hän kaatuu kahteen laukaukseen.
Williamin surua,
ei millään voi mitata,
on C ja 29,
taas surua
ja kuolemaa,
voi pahaa maailmaa.
Hei te Kurskin veljet,
katsokaa ja mitatkaa,
nyt syntyy taas
samanmoinen,
tätä ette ylös saa.
Kaikuu huudot,
raitehilta,
savua ja ulinaa,
Japanista äänet kuulen,
On pato suuri korkea,
mut betonissa halkeama,
tää lähellä suuren kanjonin,
järistys sen halkaisee,
Pisassa on kallistuma,
joka vääntää seinät sen,
alas vajoo vuodet sadat.
Krimin sola,
Nopolissa,
täynnänsä on laineita,
tää järistys on valtava.
Suuri patsas huudahtaa,
Ameriikka on täällä,
sen käsi putoo,
liikahtaa,
kun vartijat on poissa,
Toinen ohjus vuorelta,
se salaa ylos päästetään,
saman kokee kohtalon,
nyt maahan tekee onkalon,
Kimiä ei naurata.
Ne kolme Suomen vartijaa,
Afganista saapuu,
jää yhtä monta perhettä.
Nyt vahinko
ja räjähdys,
on suuri keskel taloja,
pääkaupungista kuuluu,
Taas saaressa,
on surua,
kun yksi iso sammuu,
tän suku oli Intias.
Ekku Mattila
16/4-2012.
maanantai 16. huhtikuuta 2012
lauantai 14. huhtikuuta 2012
Ajan ja paikan varkaus 1993???
Vaimoni siskon mies Erkki kysyi minulta huhtikuussa 8 päivä 1993,että tuunko hänen mukanaan Joensuuhun,
Erkki oli ostanut sieltä suuren rekan perävaunuineen ja koska Erkillä ei ollut rekkakorttia ja mulla sellainen oli ja on edelleenkin,niin sanoin että tuun.
Minun oli tarkoituksena ajaa se tänne Kauhajoelle.
Niin me hypättiin Erkin vanhaan taunukseen ja nokka kohti Joensuuta,,,matkalla puhuttiin kummituksista ja ufoista ufoista ja taas kummituksista ja kaikkea niiden väliltä...maailmakaikkeudesta ja taas ufoista sekä kummituksista,,,ja 7 tunnin kuluttua olimme Joensuussa kuorma-auton vieressä. Minä sanoin,,,että mitä veetä,
koska huomasin Kuorma.autossa olevat todella huonot renkaat ja koska tiet eivät olleet kaikkialla sulat,niin sanoin Erkille että haetaan kuormuri sitten vaikka Toukokuussa,,,,
Pian olimme taas tien päällä ja nyt osoitteena Kauhajoki,
Ohitimme Soisalon,Varkauden, Pieksämäenkin ja Sauvomäki/Ristilä paikkeilla Erkki nukahti ja minäpoika ajelin tarkkana eteenpäin,kunnes yhtäkkiä vasemmalla puolella noin 500 metrin päässä,puiden yläpuolella näkyi todella kirkas sekä hieno turkoosinvärinen puolipyöreä pallo. Se oli niin kirkas,että Erkki joka kuorsasi suu auki niin hänen nenänkarvansa hyvin erottui ja minua se näky melkein nauratti.Meinasin herättää Erkin,koska se pallo oli todella hieno ja sitä sivusilmällä seurailin noin minuutin/kaksi.
Äkkiä Erkki havahtuikin ja hänelle palloa näyttämään,mutta se oli kadonnut. Kerroin Erkille pallosta,sen väristä ja että siinä oli jotakin "kummallista ,kun yhdessä äkkiä huomasimme ajelevamme mutkaista tietä liian kovaa vauhtia. Muutaman sadan metrin päässä oli kilpi,jossa luki Mikkeli,oliko se kymmenen ja taas ihmettelimme että mitä ihmettä me tähän suuntaan ajelemme...
Kummallakin melkein hiukset pomppas pystyyn,,,ja samassa huomasimme sopivasti huoltoaseman ja eikun sinne pihaan tyyräämään.Tankkasimme Taunuksen tankin korkkiin saakka,sitten sisälle huoltamolle.Oli se muuten kummallinen huoltoasema,sillä se oli ympyränmuotoinen ja hyvin matala,melkein päämme osui räystääseen ja huomasimme että koko huoltoasemaa kiersi kymmenien tuoreiden kukkien vana. Kukat tuoksuivat kesälle sekä olivat orvokin tyyppisiä...sisällä oli muutama penkki,yhdenistuttavia ja ne jollain kummalla tavalla ikäänkuin kasvoivat suoraan lattiasta ylöspäin...
Kaffi ei ollut hääppöistä,melkein kuin kärmehen kusta ja pulla outoa pöperöä.. Aikamme siinä ryystettiin ja sitten autoon pihalle,jossa kaivoimme maantiekartan esille,,,kun äkkiä ikkunaamme koputettiin..Huoltamon pitäjä,,nainen,,laihahko,noin 30 suurinpiirtein,punertavat vaatteet, sanoi,kun avasin oven,että hyvää ja turvallista matkaa,,,,kuten Team Ahma tänä päivänä.
Taas me Erkin kanssa ihmettelimme,että olipa hyvää palvelua, paitsi se kärmehen kusen makuinen kaffi pilas
koko helahoidon,,,,ja eikun taas Kauhajokea kohden,,johon me tulimmekin ihmeellisen nopsasti,,,Suunnilleen
Jalasjärven paikkeilla sanoimme,että jokos me ollaan jo täällä ja kylläpäs matka menikin joutuisasti.
Ny tuloo kumma juttu,,,,
Aron kylän,,,,oliko se siihen aikaan Essso,me koukkasimme pensatankin viereen,korkki auki ja letkusta polttoainetta tankkiin lorottamaan...Ihmettelin että mitä veetä taas,,,,,letku takkuili,eikä millään syöttänyt
polttoainetta,jota sisälle asemalle valittamaan ja myyjä tuli pihalle,sekä kokeili myös tankata,mutta kuulemma meidän Taunuksen tankki oli melkein täysi...Sinne meni vain ja ainoastaan 4 litraa...4 litraa,,,?????
Tarkistetaan,,,,melkein Mikkelistä,,,Jyväskylään,Keuruu,Virrat,Kihniö,Jalasjärvi, Kauhajoki vanha Taunus
kulutti vain 4 litraa polttoainetta,,,,,???Jos tätä nyt lukee jotku autokauppias,niin noppeeta Taunuksia kauppaamaan,,,ja varsinkin näillä litrahinnoilla...,,on ihmeauto...
Vaimomme täällä ihmetteli,kun me oltiin kumpikin päästämme kuin Ellun kanat,,,meitä nauratti niin tavattomasti..hihitimme aivan turhasta,,,vedet väin silmistämme tirskui...olimme vähintäinkin kuin puulla päähän lyötyjä..
Jaahaas....jos tässä mainitsisin vielä auton paluukilometrimäärä,kun sitä vertaa menomatkaan,niin ei sitä kukaan uskoisi,,,,joten annetaan olla...
Nonniin....taitaapa olla,että tämän kertomuksen jälkeen häviää ne muutamatkin tutut.Muistutan kuitenkin,että kun tarpeeksi vanhenen,,,naputtelen lisää kummallisuuksia elämäni tanterilla....
Kuten seuraavakin,,,,
Ryöstin nykyisen vaimoni,,,,
Ekku Mattila
14/4-2012.
Allakka näyttää Sunnuntaita illalla kello 12,00 vuosi 1974
Olin eronnut suunnilleen vuosi sitten ja tuumailin hiukkasen allapäin,että tältäkös elämäni nyt tulee näyttämään...pieni vuokrahuone,,,moottoripyörä ja kolmivuorotyö,,,ja että tähän kyllä sopisi sillai mukavasti nainen elämää sulostuttamaan.
Aivan yhtäkiä huoneeni toiselle seinälle ilmaantui kuin tyhjästä punatukkaisen nuoren ja kauniin naisen kuvajainen. Se oli siinä noin minuutin,, kuin ilmielävänä,,hiukset hienosti auringonpaisteessa hehkuen.
Heti kun kuva katosi otin kynän esille,,,sen runokynän ja kirjoitin,,"oletko sinä se punatukkainen tyttö,jonka hiusten lomitse näin auringon paistavan,,,,"...sekä välittömästi kävellen lähimmälle R-kioskille,josta ostin täytekakun hinnaltaan jotakin 8 markkaa...
Minulla oli hieno tunne ja olotila...
Hypätäänpäs suoraan vuoteen 1985,,,tapasin kirjeitse naisen ja tapasimme Asuulin leirintäalueella saman vuoden Toukokuussa...Asuulissa on koski ja sen ylitse menee kapea puinen silta,jonka ylitse olin juuri mennyt ja odottaen naiseni perässä tulemista..Hänen ollessa tarkalleen puolivälissä äkkiä kirkaisin,että älä
yhtään liiku,ole paikallasi,,otan sinusta kameralla valokuvan,,, johan arvaatte....se hetki sillalla oli juuri ihan sama kuin se näkymä siellä asunnossani 11 vuotta aikaisemmin,,,just sama...
Siinä seisoi se punatukkainen tyttöseni,jonka hiusten lävitse näin auringon paistavan....sama näky..
Näin me etenimme,kaffille tytön kotiin,,,juttelua ja kun muut kuulivat että minulla on jo kaikkiaan 5 lasta
..naimisissa jopa,,,ketales,,,mikä lie tyttöjen kaappaaja,,,vie vaikka ilotaloihin ulkomaille..ja jesus sentään,,
mies on 20 vuotta meidän likkaa vanhempi...niin arvakkaapa nousikos meteli talossa??
,,Lähärin hiljaa takavasemmalle,,,likka mukaan autoon,,Asuulin leirintäalueelle hirsimökkiin ja tuli ilta ja tuli iltayö...kohta mökin piiritti toistakymmentä äijjää jokka suureen ääneen,,,,Eilaaaah,,,Eilaah,,,,avaahan ovi...me viedään sut hoitoon,,,tutkimuksiin,,,sut on se retku hypnotisoinu...tuu kotia ja kaikki on hyvin,,
...avaa ny ovi...
Ja ne ryskytti mökin ovvee,,,
Minäpoika uljaana olin kerrankin hiliaa ja kun meteli loppui kysyin tulevalta vaimoltani,että vienkös sun kotiis ja kaikki on taas hyvin,vai tuukko mun kans Helesinkiä kohoren? Eila tyttönen nyökkäs sillai rakastunut ilime kasvoillaan,että joo,tuun ja mennään jo...
Joo--oo...Nyt ollaan oltu onnellisesti naimisissa 27 vuotta 6 mukulaa ja sillai...Edelleenkin on vaimoni suku
minuun suutuspäis,,,muttuilee...ja en tiedä miksi...mitä pahaa moon teheny???
Täh???
Ainiin,,,,oon ryästäny ittelleni vaimon...
Toisaalta,,,,,eiks mulla oo munaa aikalailla?
Moon Härmästä kotoosiin,
14/4-2012.
Ekku Mattila
Erkki oli ostanut sieltä suuren rekan perävaunuineen ja koska Erkillä ei ollut rekkakorttia ja mulla sellainen oli ja on edelleenkin,niin sanoin että tuun.
Minun oli tarkoituksena ajaa se tänne Kauhajoelle.
Niin me hypättiin Erkin vanhaan taunukseen ja nokka kohti Joensuuta,,,matkalla puhuttiin kummituksista ja ufoista ufoista ja taas kummituksista ja kaikkea niiden väliltä...maailmakaikkeudesta ja taas ufoista sekä kummituksista,,,ja 7 tunnin kuluttua olimme Joensuussa kuorma-auton vieressä. Minä sanoin,,,että mitä veetä,
koska huomasin Kuorma.autossa olevat todella huonot renkaat ja koska tiet eivät olleet kaikkialla sulat,niin sanoin Erkille että haetaan kuormuri sitten vaikka Toukokuussa,,,,
Pian olimme taas tien päällä ja nyt osoitteena Kauhajoki,
Ohitimme Soisalon,Varkauden, Pieksämäenkin ja Sauvomäki/Ristilä paikkeilla Erkki nukahti ja minäpoika ajelin tarkkana eteenpäin,kunnes yhtäkkiä vasemmalla puolella noin 500 metrin päässä,puiden yläpuolella näkyi todella kirkas sekä hieno turkoosinvärinen puolipyöreä pallo. Se oli niin kirkas,että Erkki joka kuorsasi suu auki niin hänen nenänkarvansa hyvin erottui ja minua se näky melkein nauratti.Meinasin herättää Erkin,koska se pallo oli todella hieno ja sitä sivusilmällä seurailin noin minuutin/kaksi.
Äkkiä Erkki havahtuikin ja hänelle palloa näyttämään,mutta se oli kadonnut. Kerroin Erkille pallosta,sen väristä ja että siinä oli jotakin "kummallista ,kun yhdessä äkkiä huomasimme ajelevamme mutkaista tietä liian kovaa vauhtia. Muutaman sadan metrin päässä oli kilpi,jossa luki Mikkeli,oliko se kymmenen ja taas ihmettelimme että mitä ihmettä me tähän suuntaan ajelemme...
Kummallakin melkein hiukset pomppas pystyyn,,,ja samassa huomasimme sopivasti huoltoaseman ja eikun sinne pihaan tyyräämään.Tankkasimme Taunuksen tankin korkkiin saakka,sitten sisälle huoltamolle.Oli se muuten kummallinen huoltoasema,sillä se oli ympyränmuotoinen ja hyvin matala,melkein päämme osui räystääseen ja huomasimme että koko huoltoasemaa kiersi kymmenien tuoreiden kukkien vana. Kukat tuoksuivat kesälle sekä olivat orvokin tyyppisiä...sisällä oli muutama penkki,yhdenistuttavia ja ne jollain kummalla tavalla ikäänkuin kasvoivat suoraan lattiasta ylöspäin...
Kaffi ei ollut hääppöistä,melkein kuin kärmehen kusta ja pulla outoa pöperöä.. Aikamme siinä ryystettiin ja sitten autoon pihalle,jossa kaivoimme maantiekartan esille,,,kun äkkiä ikkunaamme koputettiin..Huoltamon pitäjä,,nainen,,laihahko,noin 30 suurinpiirtein,punertavat vaatteet, sanoi,kun avasin oven,että hyvää ja turvallista matkaa,,,,kuten Team Ahma tänä päivänä.
Taas me Erkin kanssa ihmettelimme,että olipa hyvää palvelua, paitsi se kärmehen kusen makuinen kaffi pilas
koko helahoidon,,,,ja eikun taas Kauhajokea kohden,,johon me tulimmekin ihmeellisen nopsasti,,,Suunnilleen
Jalasjärven paikkeilla sanoimme,että jokos me ollaan jo täällä ja kylläpäs matka menikin joutuisasti.
Ny tuloo kumma juttu,,,,
Aron kylän,,,,oliko se siihen aikaan Essso,me koukkasimme pensatankin viereen,korkki auki ja letkusta polttoainetta tankkiin lorottamaan...Ihmettelin että mitä veetä taas,,,,,letku takkuili,eikä millään syöttänyt
polttoainetta,jota sisälle asemalle valittamaan ja myyjä tuli pihalle,sekä kokeili myös tankata,mutta kuulemma meidän Taunuksen tankki oli melkein täysi...Sinne meni vain ja ainoastaan 4 litraa...4 litraa,,,?????
Tarkistetaan,,,,melkein Mikkelistä,,,Jyväskylään,Keuruu,Virrat,Kihniö,Jalasjärvi, Kauhajoki vanha Taunus
kulutti vain 4 litraa polttoainetta,,,,,???Jos tätä nyt lukee jotku autokauppias,niin noppeeta Taunuksia kauppaamaan,,,ja varsinkin näillä litrahinnoilla...,,on ihmeauto...
Vaimomme täällä ihmetteli,kun me oltiin kumpikin päästämme kuin Ellun kanat,,,meitä nauratti niin tavattomasti..hihitimme aivan turhasta,,,vedet väin silmistämme tirskui...olimme vähintäinkin kuin puulla päähän lyötyjä..
Jaahaas....jos tässä mainitsisin vielä auton paluukilometrimäärä,kun sitä vertaa menomatkaan,niin ei sitä kukaan uskoisi,,,,joten annetaan olla...
Nonniin....taitaapa olla,että tämän kertomuksen jälkeen häviää ne muutamatkin tutut.Muistutan kuitenkin,että kun tarpeeksi vanhenen,,,naputtelen lisää kummallisuuksia elämäni tanterilla....
Kuten seuraavakin,,,,
Ryöstin nykyisen vaimoni,,,,
Ekku Mattila
14/4-2012.
Allakka näyttää Sunnuntaita illalla kello 12,00 vuosi 1974
Olin eronnut suunnilleen vuosi sitten ja tuumailin hiukkasen allapäin,että tältäkös elämäni nyt tulee näyttämään...pieni vuokrahuone,,,moottoripyörä ja kolmivuorotyö,,,ja että tähän kyllä sopisi sillai mukavasti nainen elämää sulostuttamaan.
Aivan yhtäkiä huoneeni toiselle seinälle ilmaantui kuin tyhjästä punatukkaisen nuoren ja kauniin naisen kuvajainen. Se oli siinä noin minuutin,, kuin ilmielävänä,,hiukset hienosti auringonpaisteessa hehkuen.
Heti kun kuva katosi otin kynän esille,,,sen runokynän ja kirjoitin,,"oletko sinä se punatukkainen tyttö,jonka hiusten lomitse näin auringon paistavan,,,,"...sekä välittömästi kävellen lähimmälle R-kioskille,josta ostin täytekakun hinnaltaan jotakin 8 markkaa...
Minulla oli hieno tunne ja olotila...
Hypätäänpäs suoraan vuoteen 1985,,,tapasin kirjeitse naisen ja tapasimme Asuulin leirintäalueella saman vuoden Toukokuussa...Asuulissa on koski ja sen ylitse menee kapea puinen silta,jonka ylitse olin juuri mennyt ja odottaen naiseni perässä tulemista..Hänen ollessa tarkalleen puolivälissä äkkiä kirkaisin,että älä
yhtään liiku,ole paikallasi,,otan sinusta kameralla valokuvan,,, johan arvaatte....se hetki sillalla oli juuri ihan sama kuin se näkymä siellä asunnossani 11 vuotta aikaisemmin,,,just sama...
Siinä seisoi se punatukkainen tyttöseni,jonka hiusten lävitse näin auringon paistavan....sama näky..
Näin me etenimme,kaffille tytön kotiin,,,juttelua ja kun muut kuulivat että minulla on jo kaikkiaan 5 lasta
..naimisissa jopa,,,ketales,,,mikä lie tyttöjen kaappaaja,,,vie vaikka ilotaloihin ulkomaille..ja jesus sentään,,
mies on 20 vuotta meidän likkaa vanhempi...niin arvakkaapa nousikos meteli talossa??
,,Lähärin hiljaa takavasemmalle,,,likka mukaan autoon,,Asuulin leirintäalueelle hirsimökkiin ja tuli ilta ja tuli iltayö...kohta mökin piiritti toistakymmentä äijjää jokka suureen ääneen,,,,Eilaaaah,,,Eilaah,,,,avaahan ovi...me viedään sut hoitoon,,,tutkimuksiin,,,sut on se retku hypnotisoinu...tuu kotia ja kaikki on hyvin,,
...avaa ny ovi...
Ja ne ryskytti mökin ovvee,,,
Minäpoika uljaana olin kerrankin hiliaa ja kun meteli loppui kysyin tulevalta vaimoltani,että vienkös sun kotiis ja kaikki on taas hyvin,vai tuukko mun kans Helesinkiä kohoren? Eila tyttönen nyökkäs sillai rakastunut ilime kasvoillaan,että joo,tuun ja mennään jo...
Joo--oo...Nyt ollaan oltu onnellisesti naimisissa 27 vuotta 6 mukulaa ja sillai...Edelleenkin on vaimoni suku
minuun suutuspäis,,,muttuilee...ja en tiedä miksi...mitä pahaa moon teheny???
Täh???
Ainiin,,,,oon ryästäny ittelleni vaimon...
Toisaalta,,,,,eiks mulla oo munaa aikalailla?
Moon Härmästä kotoosiin,
14/4-2012.
Ekku Mattila
perjantai 13. huhtikuuta 2012
Lentoturma Ilmajoella 14/1-1988.
Todiste;
13/4-2012
Ekku Mattila
24/3-1987 näin television uutisissa maininnan lentoyhtiö Vaasa Wingin lennoista. Heti näin että kone tulee putoamaan alas ja laitoinkin siitä maininnan ns,ennustuskirjaani samana päivänä.,,, Jalasjärven poliisiasemalla kävin asioimassa Joulukuussa 1987 ja samassa yhteydessä kerroin tulevasta lento-onnettomuudesta virkailijalle joka merkitsi sen muistiin kolmen todistajan nimellä varustettuna.
14/ 11 -1988 minulle ilmoitettiin poliisiasemalta,että nyt se kone on pudonnut ja ihmeteltiin että mistä kummasta sen etukäteen tiesin.. Asian voitte helposti itsekin tarkistaa soittamalla ex-poliisi Keisalalta ja hänen puhelinnumeronsa löytyy Seinäjoen luettelosta.
Pentagon..
6/2-1983 kirjoitin ennustuskirjaani Pentagon,sotilaskeskus,,tähtäyspiste...
Kuten lukijat muistanette niin rakennukseen törmäsi lentokone 11/9-2001. Minä siis tiesin noin 18 vuotta ennen trageriaa,,,,,
Tälläisiä ennustuksia on kirjassani satoja ja niistä muutaman kymmenen olen valinnut julkaistavaksi blokissani.
Kymmeniä ja kymmeniä on jo toteutunut,,,,ja useasti olenkin toivonut että olisinkin väärässä ennustuksissani.
Asialle ei kuitenkaan mitään voi,,,,,,ne vain tapahtuu näkemyksieni mukaan.
Ikävin,,,hengellisessä mielessä on ennustukseni Kalliomoskeijasta Israelissa ja tämän laitoin ylös 26/12-1982.
Kuitenkin se tapahtuu,,,,, ajankohtaa en tiedä,mutta pian kuitenkin,,,
.....
Myös Kreikan Santoriini on kirjassani,,,,20/3-2011 merkittynä...Tulossa on valtava purkaus,,,taas,,, ja kun se tapahtuu näin nykyaikana,niin tuhot ovat valtaisat. Siihen voi mennä usea kymmenen vuotta,taikka ensivuoden Toukokuussa.
------
Israel ja Natanjey.....Pääministeri.....23/9-2011....ylösmerkitty....
Ja Egyptissä oleva Sfinskin patsas....pää katoaa,,,,kuten olen jo ennustusrunoissani maininnut.
3¤4--2012.... merkitty.
Nyt mä nään sielun tään,
etsivänsä kotia,
hän edustaja Englannista,
häl junamatka viimeinen,,
Japanissa herraa kaksi,
Tokiosta kumpikin,
jää kiinni papareista,
ne Elalamosta kotoisin.
On turhaa syyttää kuningasta,
vaik iieraasta löytyy nimi sen,
nyt todistajat katoaa,
suuri vana savannilta,
on melkein Maonkin sukua,
onneks uutisiin pysähtyy.
yks nyrkin nostaa Libyasta,
Saddamia huutaa ääneen,
jää ostoskärryn vierellen.
Seuratkaa nyt Turkin maata,
yksi ison joen ylittää,
hän pohjaan heti uppoaa.
Paavilla on hätä suuri,
koht verisuonet tukossa,
ei leikkauksesta enää toivu.
Yk ja Annami,
jo kutsu varamiehes,
tää töihis tarttuu rivakasti..
on loppuvuosi ja Israel,
se suuri juhla,
hätää tietää,
mut estää taidat,
satamat jos suljetaan.
Uskoo jo ken,
yks kuningas pian entinen,
tää kaatuu ennen emäntää.
tää järistys on valtava,
sen tuttu ranta taas katoaa,
on Haitilaisilla suuri hätä.
Yläpuolella kaupungin,
yks kone tippuu,
ja katuhun,
se murskaa vain nuorukaiset.
Oljy kaataa valkotakit,
on kaapit tyhjät rahasta,
kas liikaa rakentanut oot.
Pian kuuta katsot,
pian rakennat sä suojat,
se menee ohi suhisten,
Taas varoitan mä Suomea,
yks porttikongi odottaa,
nyt lisää miehet vartioiden.
21 pian toisinto.
13/4-2012.
Ekku Mattila
13/4-2012
Ekku Mattila
24/3-1987 näin television uutisissa maininnan lentoyhtiö Vaasa Wingin lennoista. Heti näin että kone tulee putoamaan alas ja laitoinkin siitä maininnan ns,ennustuskirjaani samana päivänä.,,, Jalasjärven poliisiasemalla kävin asioimassa Joulukuussa 1987 ja samassa yhteydessä kerroin tulevasta lento-onnettomuudesta virkailijalle joka merkitsi sen muistiin kolmen todistajan nimellä varustettuna.
14/ 11 -1988 minulle ilmoitettiin poliisiasemalta,että nyt se kone on pudonnut ja ihmeteltiin että mistä kummasta sen etukäteen tiesin.. Asian voitte helposti itsekin tarkistaa soittamalla ex-poliisi Keisalalta ja hänen puhelinnumeronsa löytyy Seinäjoen luettelosta.
Pentagon..
6/2-1983 kirjoitin ennustuskirjaani Pentagon,sotilaskeskus,,tähtäyspiste...
Kuten lukijat muistanette niin rakennukseen törmäsi lentokone 11/9-2001. Minä siis tiesin noin 18 vuotta ennen trageriaa,,,,,
Tälläisiä ennustuksia on kirjassani satoja ja niistä muutaman kymmenen olen valinnut julkaistavaksi blokissani.
Kymmeniä ja kymmeniä on jo toteutunut,,,,ja useasti olenkin toivonut että olisinkin väärässä ennustuksissani.
Asialle ei kuitenkaan mitään voi,,,,,,ne vain tapahtuu näkemyksieni mukaan.
Ikävin,,,hengellisessä mielessä on ennustukseni Kalliomoskeijasta Israelissa ja tämän laitoin ylös 26/12-1982.
Kuitenkin se tapahtuu,,,,, ajankohtaa en tiedä,mutta pian kuitenkin,,,
.....
Myös Kreikan Santoriini on kirjassani,,,,20/3-2011 merkittynä...Tulossa on valtava purkaus,,,taas,,, ja kun se tapahtuu näin nykyaikana,niin tuhot ovat valtaisat. Siihen voi mennä usea kymmenen vuotta,taikka ensivuoden Toukokuussa.
------
Israel ja Natanjey.....Pääministeri.....23/9-2011....ylösmerkitty....
Ja Egyptissä oleva Sfinskin patsas....pää katoaa,,,,kuten olen jo ennustusrunoissani maininnut.
3¤4--2012.... merkitty.
Nyt mä nään sielun tään,
etsivänsä kotia,
hän edustaja Englannista,
häl junamatka viimeinen,,
Japanissa herraa kaksi,
Tokiosta kumpikin,
jää kiinni papareista,
ne Elalamosta kotoisin.
On turhaa syyttää kuningasta,
vaik iieraasta löytyy nimi sen,
nyt todistajat katoaa,
suuri vana savannilta,
on melkein Maonkin sukua,
onneks uutisiin pysähtyy.
yks nyrkin nostaa Libyasta,
Saddamia huutaa ääneen,
jää ostoskärryn vierellen.
Seuratkaa nyt Turkin maata,
yksi ison joen ylittää,
hän pohjaan heti uppoaa.
Paavilla on hätä suuri,
koht verisuonet tukossa,
ei leikkauksesta enää toivu.
Yk ja Annami,
jo kutsu varamiehes,
tää töihis tarttuu rivakasti..
on loppuvuosi ja Israel,
se suuri juhla,
hätää tietää,
mut estää taidat,
satamat jos suljetaan.
Uskoo jo ken,
yks kuningas pian entinen,
tää kaatuu ennen emäntää.
tää järistys on valtava,
sen tuttu ranta taas katoaa,
on Haitilaisilla suuri hätä.
Yläpuolella kaupungin,
yks kone tippuu,
ja katuhun,
se murskaa vain nuorukaiset.
Oljy kaataa valkotakit,
on kaapit tyhjät rahasta,
kas liikaa rakentanut oot.
Pian kuuta katsot,
pian rakennat sä suojat,
se menee ohi suhisten,
Taas varoitan mä Suomea,
yks porttikongi odottaa,
nyt lisää miehet vartioiden.
21 pian toisinto.
13/4-2012.
Ekku Mattila
Olin talossa,jota ei ollutkaan.
!3/4-2012.
Ekku Mattila
On vuosi 1973 Toukokuun 20:nes päivä ja paikka Kouvolan leirintäalue. Olin lähtenyt Jamahallani ajelemaan kohti Kouvolaa,jossa minulla oli varattuna hotellihuone pariksi päiväksi.
Ilkeä takatalvi oli yllättänyt yöllä ja sen takia maahan oli satanut kosteaa,että lumista räntää muutaman sentin. Todellinen koiranilma sanoakseni.
Olin pukeutunut surkeasti,,,,nahkatakki,jonka alla sininen paita,farkut,eikä tietysti alkkareita,tavalliset kävelykengät ja mustat nahkasormikkaat. Kypärä oli avomallinen.Ei visiiriä ja naamallani tavalliset aurinkolasit.
Asteita nollan paikkeilla.
Kohta Kouvolasta lähdettyäni olin umpijäässä ja tarkoitan sitä todella. Vapisin kuin horkassa ja noin tunnin päästä aloin vilkuilemaan jonkinlaista suojaa,taloja ja muuta vastaavaa. Ei näkynyt.
Noin 50 km ennen Kouvolaa minun oli kertakaikkiaan pakko löytää lämmittelypaikka ja sellaisen kohta huomasinkin,,,,tien oikealla puolella harmaan ja nähtävästä hylätyn pienen talon.Siihen kuului pieni ulkovarasto.
Taloryhmä oli aivan tien vieressä.
Yltäpäältä kylmästä kankeana ajoin talon pihaan,ulkorakennuksen viereen,johon jäin nojaamaan,koska ei pystynyt nousemaan heti moottoripyörän päältä pois.
Vapisin aivan horkassa.
Noin puolen minuutin kuluttua talon ulko-ovi aukesi ja portaille ilmestyi vanha nainen,mummo,essu edessään ja päässään sininen ns , hilkku. Mummo huudahti suureen ääneen..." herran jestas sekä huikkasi taakseen.. Yrjö tule äkkiä tänne"
Minä luulin,ettei pihaan saa ajaa ja kohta Yrjö tulee huitelemaan luudalla ympäri korvia.
Noh....minut kannettiin pieneen huoneeseen,kooltaan 3 kertaa 3 metriä,keittiön tapaiseen ja lattialla oli valkoinen emalisanko puolillaan kuumaa vettä.Kello oli noin 12,suunnilleen,,
Pian märät sukkani kuivui lämpimän pystymuurin edessä,tuolinkarmella roikkui litimärkä nahkatakkini ja muurin edessä vetiset nahkakenkäni.
Ja minä huokailin ja nautin lämpimästä,sekä vastailin pariskunnan kysymyksiin. En kertonut heille,että olin juuri saanut eron,ottanut vuoden virkavapaan töistäni,,,,,jotakin mumisin alkaneesta kesälomastani ja aikomuksestani kiertää Suomen päästä päähän ja sillei..
Mummu katseli minuas jännästi ja alkoi kertomaan hänen tutusta pojasta,,kuulemma minun näköisestä ja siitä että tämä oli töissä jossain koneasentajana ,,ja että sillä pojalla oli ollut elämässään hankaluuksia.
ja lisää kuulemma tuli tulevaisuudessa...
Ihmeekseni huomasin mummun kertoilevan suoraan minun elämästäni,olleista tyäpaikoistani ja erostani.Olin
hiukkasen järkyttynytkin mummua kuunnellessani,,,jalat emalivadissa lioten.,,,ja yhä enemmän ihmettelin,kun ikkunasta pilkisti hirven pää ja Yrjö syötti sille omenoita. Koko ajan hirven takana hurisi maantien liikenne,,asfaltoitu,eikä eläin ollut melusta millänsäkään.
Mummu kertoi että hänen,,,minun näköisensä poika meni uudelleen syksyllä töihin,sai apulaisekseen Topi nimisen kaverin Töölöstä ja että Topi tappoi itsensä hyppäämällä 8 kerroksesta katuun. Mummu myös vakuutti ja vakuutti,että minulla on kummallinen tulevaisuus,että olen myöhemmällä iällä apuna miljoonille ihmisille ja ennen näitä tapahtumia joutuisin kuitenkin kärsimään etupäässä ympäristön taholta.
Mummu sanoi ja Yrjö nyökytteli,että minulla on niin mahtava tulevaisuus ihmisten auttajana sekä parantajana
että maailmassa oleva paha koettaa jarruttaa etenemistäni,kaikoin tavoin.Kuulemma vanhempana olisin valmis.
Näitä kuuntelin ja kun mummu sanoi että minun kannattaa olla heillä yötä,koska kello on jo kuusi,niin jopa säikähdin,,,,Ihmeekseni tajusin että olin ollut siinä pienessä huoneessa jalat valkoisessa emalipesuvadissa,kuumaa mehua juoden,,,,noin 6 tunnin ajan,,,,kuuden tunnin ajan,,,,,???????????
?????
Koska nahkatakkini, kenkäni ja hanskani olivat jo kuivia niin kiittelin talon väkeä ja puettuani lähdin huristelemaan Mikkeliä kohti. Porstuassa mummo antoi minulle itse kutomansa villaiset sormikkaat ja kehoitti niitä pitämään hanskojeni päällä. Niin teinkin ja Kohta olinkin Mikkelissä ,mutta hotelliin ei minua kelpuutettu,,,pitkä tukka märkänä,,vaatteet vettä valuen ja muutenkin epämääräisen oloinen nuori mies.
Siis,,,löysin jonkinlaisen majahotellin,,puisen ja sinne, huoneeseen,suihkuun ja vaatteet kuivumaan huoneessa kiertävän pätterin päälle, nukkumaan ja voi että teki hyvää.. Ennen nukahtamista huoneeseen ilmaantui Japanilainen ...oliko turisti...ja kun heräsin illalla 23,00 nurkilla,niin Japsi oli häipynyt.
Mielestäni hän oli Japsi,,,suuret vinot silmät,pieni ja sillei...
Koettettuani kuivia vaatteitani huomasin että ne mummon kutomat villasormikkaita ei enää ollut,,,ne oli kadonneet,,,häipyneet tiesminne...Vaikka kuinka etsin niin sormikkaita en löytänyt.....
Hiukkasen kiroilinkin,,,kenties,,,että saaterin japsi,,,varastit sormikkaat,,,mitä niillä teit...olisihan tyrkyllä ollut nahkatakkinikin......
Sinne meni....sormikkaat.
Vuorokauden päästä menin kauppaan josta ostin kaffia,pullaa,sokuria,mehua,piparia ja vaikka mitä,koska tarkoitukseni oli Kouvolan ohi ajettuani,pysähtyä sekä antaa mummulle ja Yrjölle nämä.Kiitoksena henkeni pelastamisesta...
Jaahas sanon minä..
Vaikka kuinka tiirailin Kouvolaa kohden ajelessani,,vasemmalle,eipä sitä harmaata tupaa löytynyt,,,ei sitten millään...Luulin että tie on väärä ja monta tuntia etsin mökkiä,,niin ei,,,Majailin Kouvolan leirintäalueella muutaman päivän vain mökin löytämisen takia,mutta en mökkiä löytänyt en,,,Useamman kerran ajelin Kouvolasta Mikkeliin ja toisinkin päin,mutta mökki oli kadonnut....
Kesä meni ja syksy tuli ja menin uudelleen töihin Nokian kaapelitehtaalle...Yhtenä syksyisenä työpäivänä sain apulaisekseni kaverin,,,kuulemma Töölöstä ja nimeltään Topi...Silloin en muistanut mummun tarinoita,mutta kun marraskuun paikkeilla Topi hyppäsi asuntonsa katolta alas ja kuoli,niin samalla hetkellä
muistin mummun puheet.Tajusin myöskin sen,että minkä takia ne mummun kutomat villasormikkaatkin katosi.....muka Japanilaisen toimesta,,,,taisi olla kuulkaa ilmielävä humanteri,,,humanoidi...
Olen varma,,,
että,ilman lämmintä tupaa pesuvatineen,mummuineen,Yrjöineen,,,heh heh hassu sanamuoto,,,olisin kuolla kupsahtanut kylmään Kouvolan/Mikkelin tienviereen,,,Sanokaapa mikä oli mökin ja tämän tarinan tarkoitus?? tulevaa tärkeätä tehtävää kohden....ko???Vai sekö että sain tavata kolme humanoidia ja yhden
humanoidihirven....Toisaalta olisi ollut kiva esitellä mummuhumanoidin kutomia villasormikkaita....
Olin siis talossa, jota ei ollutkaan.
Mitäs sanotte?
Ekku Mattila
Ekku Mattila
On vuosi 1973 Toukokuun 20:nes päivä ja paikka Kouvolan leirintäalue. Olin lähtenyt Jamahallani ajelemaan kohti Kouvolaa,jossa minulla oli varattuna hotellihuone pariksi päiväksi.
Ilkeä takatalvi oli yllättänyt yöllä ja sen takia maahan oli satanut kosteaa,että lumista räntää muutaman sentin. Todellinen koiranilma sanoakseni.
Olin pukeutunut surkeasti,,,,nahkatakki,jonka alla sininen paita,farkut,eikä tietysti alkkareita,tavalliset kävelykengät ja mustat nahkasormikkaat. Kypärä oli avomallinen.Ei visiiriä ja naamallani tavalliset aurinkolasit.
Asteita nollan paikkeilla.
Kohta Kouvolasta lähdettyäni olin umpijäässä ja tarkoitan sitä todella. Vapisin kuin horkassa ja noin tunnin päästä aloin vilkuilemaan jonkinlaista suojaa,taloja ja muuta vastaavaa. Ei näkynyt.
Noin 50 km ennen Kouvolaa minun oli kertakaikkiaan pakko löytää lämmittelypaikka ja sellaisen kohta huomasinkin,,,,tien oikealla puolella harmaan ja nähtävästä hylätyn pienen talon.Siihen kuului pieni ulkovarasto.
Taloryhmä oli aivan tien vieressä.
Yltäpäältä kylmästä kankeana ajoin talon pihaan,ulkorakennuksen viereen,johon jäin nojaamaan,koska ei pystynyt nousemaan heti moottoripyörän päältä pois.
Vapisin aivan horkassa.
Noin puolen minuutin kuluttua talon ulko-ovi aukesi ja portaille ilmestyi vanha nainen,mummo,essu edessään ja päässään sininen ns , hilkku. Mummo huudahti suureen ääneen..." herran jestas sekä huikkasi taakseen.. Yrjö tule äkkiä tänne"
Minä luulin,ettei pihaan saa ajaa ja kohta Yrjö tulee huitelemaan luudalla ympäri korvia.
Noh....minut kannettiin pieneen huoneeseen,kooltaan 3 kertaa 3 metriä,keittiön tapaiseen ja lattialla oli valkoinen emalisanko puolillaan kuumaa vettä.Kello oli noin 12,suunnilleen,,
Pian märät sukkani kuivui lämpimän pystymuurin edessä,tuolinkarmella roikkui litimärkä nahkatakkini ja muurin edessä vetiset nahkakenkäni.
Ja minä huokailin ja nautin lämpimästä,sekä vastailin pariskunnan kysymyksiin. En kertonut heille,että olin juuri saanut eron,ottanut vuoden virkavapaan töistäni,,,,,jotakin mumisin alkaneesta kesälomastani ja aikomuksestani kiertää Suomen päästä päähän ja sillei..
Mummu katseli minuas jännästi ja alkoi kertomaan hänen tutusta pojasta,,kuulemma minun näköisestä ja siitä että tämä oli töissä jossain koneasentajana ,,ja että sillä pojalla oli ollut elämässään hankaluuksia.
ja lisää kuulemma tuli tulevaisuudessa...
Ihmeekseni huomasin mummun kertoilevan suoraan minun elämästäni,olleista tyäpaikoistani ja erostani.Olin
hiukkasen järkyttynytkin mummua kuunnellessani,,,jalat emalivadissa lioten.,,,ja yhä enemmän ihmettelin,kun ikkunasta pilkisti hirven pää ja Yrjö syötti sille omenoita. Koko ajan hirven takana hurisi maantien liikenne,,asfaltoitu,eikä eläin ollut melusta millänsäkään.
Mummu kertoi että hänen,,,minun näköisensä poika meni uudelleen syksyllä töihin,sai apulaisekseen Topi nimisen kaverin Töölöstä ja että Topi tappoi itsensä hyppäämällä 8 kerroksesta katuun. Mummu myös vakuutti ja vakuutti,että minulla on kummallinen tulevaisuus,että olen myöhemmällä iällä apuna miljoonille ihmisille ja ennen näitä tapahtumia joutuisin kuitenkin kärsimään etupäässä ympäristön taholta.
Mummu sanoi ja Yrjö nyökytteli,että minulla on niin mahtava tulevaisuus ihmisten auttajana sekä parantajana
että maailmassa oleva paha koettaa jarruttaa etenemistäni,kaikoin tavoin.Kuulemma vanhempana olisin valmis.
Näitä kuuntelin ja kun mummu sanoi että minun kannattaa olla heillä yötä,koska kello on jo kuusi,niin jopa säikähdin,,,,Ihmeekseni tajusin että olin ollut siinä pienessä huoneessa jalat valkoisessa emalipesuvadissa,kuumaa mehua juoden,,,,noin 6 tunnin ajan,,,,kuuden tunnin ajan,,,,,???????????
?????
Koska nahkatakkini, kenkäni ja hanskani olivat jo kuivia niin kiittelin talon väkeä ja puettuani lähdin huristelemaan Mikkeliä kohti. Porstuassa mummo antoi minulle itse kutomansa villaiset sormikkaat ja kehoitti niitä pitämään hanskojeni päällä. Niin teinkin ja Kohta olinkin Mikkelissä ,mutta hotelliin ei minua kelpuutettu,,,pitkä tukka märkänä,,vaatteet vettä valuen ja muutenkin epämääräisen oloinen nuori mies.
Siis,,,löysin jonkinlaisen majahotellin,,puisen ja sinne, huoneeseen,suihkuun ja vaatteet kuivumaan huoneessa kiertävän pätterin päälle, nukkumaan ja voi että teki hyvää.. Ennen nukahtamista huoneeseen ilmaantui Japanilainen ...oliko turisti...ja kun heräsin illalla 23,00 nurkilla,niin Japsi oli häipynyt.
Mielestäni hän oli Japsi,,,suuret vinot silmät,pieni ja sillei...
Koettettuani kuivia vaatteitani huomasin että ne mummon kutomat villasormikkaita ei enää ollut,,,ne oli kadonneet,,,häipyneet tiesminne...Vaikka kuinka etsin niin sormikkaita en löytänyt.....
Hiukkasen kiroilinkin,,,kenties,,,että saaterin japsi,,,varastit sormikkaat,,,mitä niillä teit...olisihan tyrkyllä ollut nahkatakkinikin......
Sinne meni....sormikkaat.
Vuorokauden päästä menin kauppaan josta ostin kaffia,pullaa,sokuria,mehua,piparia ja vaikka mitä,koska tarkoitukseni oli Kouvolan ohi ajettuani,pysähtyä sekä antaa mummulle ja Yrjölle nämä.Kiitoksena henkeni pelastamisesta...
Jaahas sanon minä..
Vaikka kuinka tiirailin Kouvolaa kohden ajelessani,,vasemmalle,eipä sitä harmaata tupaa löytynyt,,,ei sitten millään...Luulin että tie on väärä ja monta tuntia etsin mökkiä,,niin ei,,,Majailin Kouvolan leirintäalueella muutaman päivän vain mökin löytämisen takia,mutta en mökkiä löytänyt en,,,Useamman kerran ajelin Kouvolasta Mikkeliin ja toisinkin päin,mutta mökki oli kadonnut....
Kesä meni ja syksy tuli ja menin uudelleen töihin Nokian kaapelitehtaalle...Yhtenä syksyisenä työpäivänä sain apulaisekseni kaverin,,,kuulemma Töölöstä ja nimeltään Topi...Silloin en muistanut mummun tarinoita,mutta kun marraskuun paikkeilla Topi hyppäsi asuntonsa katolta alas ja kuoli,niin samalla hetkellä
muistin mummun puheet.Tajusin myöskin sen,että minkä takia ne mummun kutomat villasormikkaatkin katosi.....muka Japanilaisen toimesta,,,,taisi olla kuulkaa ilmielävä humanteri,,,humanoidi...
Olen varma,,,
että,ilman lämmintä tupaa pesuvatineen,mummuineen,Yrjöineen,,,heh heh hassu sanamuoto,,,olisin kuolla kupsahtanut kylmään Kouvolan/Mikkelin tienviereen,,,Sanokaapa mikä oli mökin ja tämän tarinan tarkoitus?? tulevaa tärkeätä tehtävää kohden....ko???Vai sekö että sain tavata kolme humanoidia ja yhden
humanoidihirven....Toisaalta olisi ollut kiva esitellä mummuhumanoidin kutomia villasormikkaita....
Olin siis talossa, jota ei ollutkaan.
Mitäs sanotte?
Ekku Mattila
torstai 12. huhtikuuta 2012
Niilo Ylivainio.
13/4-2012.
Ekku Mattila
Niilo oli Helluntalainen, synt.Alahärmän Linnanmäeltä kahden kilometrin päästä syntymäkodistani.
Tapasin Ylivainion Helsingissä UUK -hallissa ja vuosi taisi olla 1978/80. Olin veljeni Raimon kanssa mennyt kuuntelemaan Ylivainion saarnaa sillä huhujen mukaan se oli todella hengellistä että voimakasta Jumalan sanaa. UKK halli on tupaten täysi.
Kuuntelimme hallin parvella Ylivainion saarnaa.Hänellä oli taito saada kuulijat sekä itkemään,että nauramaan,nauramaan ja itkemään...kaikesta näki,että puhe tuli suoraan ylhäältä, Jumalasta.
Sanoissa oli valtavaa voimaa.
Noin kahden tunnin kuluttua Ylivainio kutsui luokseen ne jotka halusivat seurata Jeesusta ja ottaa pyhänhengen
itseensä.Minä laskeuduin alas parvelta ja kohta olin joukossa mukana,jonka edessä Ylivainio vastaanotti henkilöt.
Minä.....Härmäläänen,,,,en sitten vahingossakaan seurannut mitä edessäni ihmisjoukossa tapahtui...en näet halunnut ottaa mitään mallia,,,mahdolliselle kaatumiselleni...Koko ajan juttelin veljeni Raimon kanssa,joka seurasi korokkeen vieressä meidän etenemistä kohti Ylivainiota.
Olin kenties epäuskovainen,sillä minua ei kukaan keikauta jollain pyhällä hengellä....ei..
Noin 20 minuutin kuluttua huomasin Ylivainion edessäni ja hän kysyi mitä haluan...vastasin että rauhan maailmaan ja ihmisille hyvä tahto.. Ylivainiolla oli sellainen kurillinen ilme,kenties hän huomasi lavan vieressä seisovan veljeni ja meillä kummallakin taisi hiukan niinkuin tirskuttaa,,,,kakaroiden tapaan,,,silloin.
Mutta annas olla,,,,,,,
Ylivainio nosti oikean kätensä kohden päätäni, 50 senttiä väliä ehkä ja lausui jotakin latinaksi. ja kylläpäs minnuu vietiin,,,,minut suorastaan nakattiin ,,onneksi koroke oli puuta,koska kumautin takaraivoni tosilujaa lentäessäni selälleni. Veljeni sanoi myöhemmin,että vieressäni oli kaksi rotevaa miestä joiden tehtävä oli napata maahan valuva ihminen kiinni,,,mutta minusta he eivät saaneet koppia...
Lennähdin heidän käsiensä ulottumattomiin,,,ja vinhasti vallan.
Että permanto kumahti.
jaa,,,että miksikö kerron teille tämän? En oikeastaan tiedä itsekään,mutta kerroin kuitenkin.
Se on selvää,että Helluntalaisella Niilo Ylivainiolla oli Jumalan voima. On valitettavaa että hän menehtyi muistaakseni Gran Canarialla lomamatkallaan...keuhkoveritulppaan. Noin 2 viikkoa ennen näin unessa Niilon poismenemisen ja kerroin silloiselle toimittajalle Oskar Reposelle. Olin myöskin mukana Niilon siunaustilaisuudessa,joka pidettiin Tampereen temppelissä.
Mennään vuoteen 1982... Alahärmään.Olin valmiina aloittamaan saarnaajan työn Helluntalaisliikkeen sisällä,mutta minua ei kelpuutettu selvänäkijän ammatin takia. Toisen kerran olin valmis aloittamaan kiertämisen Suomen eri vankiloissa ja saamaan edes muutama ihminen pois rikosten poluilta,mutta tällä kertaa minut lempattiin pitkän tukkani takia. Vuosi oli 2006.
Muina syinä oli Ultra ja Ufo-lehdet, joita oli kirjahyllyssäni.
Ne olisi pitänyt polttaa ja minä parturiin.
Nyt tulee vihje jonka muutama tuttuni tietää,,, esteeni oli työkalu,jolla nostetaan tavaraa sekä vaikka lampaalle kuuluva.
??????
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
Niilo oli Helluntalainen, synt.Alahärmän Linnanmäeltä kahden kilometrin päästä syntymäkodistani.
Tapasin Ylivainion Helsingissä UUK -hallissa ja vuosi taisi olla 1978/80. Olin veljeni Raimon kanssa mennyt kuuntelemaan Ylivainion saarnaa sillä huhujen mukaan se oli todella hengellistä että voimakasta Jumalan sanaa. UKK halli on tupaten täysi.
Kuuntelimme hallin parvella Ylivainion saarnaa.Hänellä oli taito saada kuulijat sekä itkemään,että nauramaan,nauramaan ja itkemään...kaikesta näki,että puhe tuli suoraan ylhäältä, Jumalasta.
Sanoissa oli valtavaa voimaa.
Noin kahden tunnin kuluttua Ylivainio kutsui luokseen ne jotka halusivat seurata Jeesusta ja ottaa pyhänhengen
itseensä.Minä laskeuduin alas parvelta ja kohta olin joukossa mukana,jonka edessä Ylivainio vastaanotti henkilöt.
Minä.....Härmäläänen,,,,en sitten vahingossakaan seurannut mitä edessäni ihmisjoukossa tapahtui...en näet halunnut ottaa mitään mallia,,,mahdolliselle kaatumiselleni...Koko ajan juttelin veljeni Raimon kanssa,joka seurasi korokkeen vieressä meidän etenemistä kohti Ylivainiota.
Olin kenties epäuskovainen,sillä minua ei kukaan keikauta jollain pyhällä hengellä....ei..
Noin 20 minuutin kuluttua huomasin Ylivainion edessäni ja hän kysyi mitä haluan...vastasin että rauhan maailmaan ja ihmisille hyvä tahto.. Ylivainiolla oli sellainen kurillinen ilme,kenties hän huomasi lavan vieressä seisovan veljeni ja meillä kummallakin taisi hiukan niinkuin tirskuttaa,,,,kakaroiden tapaan,,,silloin.
Mutta annas olla,,,,,,,
Ylivainio nosti oikean kätensä kohden päätäni, 50 senttiä väliä ehkä ja lausui jotakin latinaksi. ja kylläpäs minnuu vietiin,,,,minut suorastaan nakattiin ,,onneksi koroke oli puuta,koska kumautin takaraivoni tosilujaa lentäessäni selälleni. Veljeni sanoi myöhemmin,että vieressäni oli kaksi rotevaa miestä joiden tehtävä oli napata maahan valuva ihminen kiinni,,,mutta minusta he eivät saaneet koppia...
Lennähdin heidän käsiensä ulottumattomiin,,,ja vinhasti vallan.
Että permanto kumahti.
jaa,,,että miksikö kerron teille tämän? En oikeastaan tiedä itsekään,mutta kerroin kuitenkin.
Se on selvää,että Helluntalaisella Niilo Ylivainiolla oli Jumalan voima. On valitettavaa että hän menehtyi muistaakseni Gran Canarialla lomamatkallaan...keuhkoveritulppaan. Noin 2 viikkoa ennen näin unessa Niilon poismenemisen ja kerroin silloiselle toimittajalle Oskar Reposelle. Olin myöskin mukana Niilon siunaustilaisuudessa,joka pidettiin Tampereen temppelissä.
Mennään vuoteen 1982... Alahärmään.Olin valmiina aloittamaan saarnaajan työn Helluntalaisliikkeen sisällä,mutta minua ei kelpuutettu selvänäkijän ammatin takia. Toisen kerran olin valmis aloittamaan kiertämisen Suomen eri vankiloissa ja saamaan edes muutama ihminen pois rikosten poluilta,mutta tällä kertaa minut lempattiin pitkän tukkani takia. Vuosi oli 2006.
Muina syinä oli Ultra ja Ufo-lehdet, joita oli kirjahyllyssäni.
Ne olisi pitänyt polttaa ja minä parturiin.
Nyt tulee vihje jonka muutama tuttuni tietää,,, esteeni oli työkalu,jolla nostetaan tavaraa sekä vaikka lampaalle kuuluva.
??????
Ekku Mattila.
Tähtiportista vähän lisää..
Ekku Mattila
13/4-2012.
Eilen tuli vieraita ja jouduin keskeyttämään aiheesta aikaportti.
Jokainen,,,valveutunut ja lukenut tietää,että elämme useassa aikavyöhykkeessä ja tarkoitan tällä eritoten henkistä maailmaa. Tälläkin hetkellä tässä samassa meidän ajasamme on oma maailmansa,joka elää täysin omaa ja eri kautta kuin me nyt. He voivat olla vaikka tuhat vuotta meitä edellämme kehityksessään,taikka tuhansia vuosia meitä alemmalla tasolla. Aivan tuossa vieressämme ,sentin päässä on maailma joka elää vuotta miljoona jotakin ja me näyttämme heidän silmillään kirppusakilta. Meidän elämämme ei heitä kiinnosta mikronkaan vertaa paitsi silloin jos tasollamme tapahtuu jotakin,joka saattaa häiritä heidän "askareitansa"
Vasta atomin halkaiseminen aikaansai sen,että meidätkin huomattiin ja alkoi jumalatoon vipinä lentävine lautasineen ynnämuine kummallisuuksineen.
Kuvitelkaapa että hiljainen naapurinne ykskaunis päivä präjäyttäisi keittiönne takana jumalattoman pommin.
Jopa nopsasti menisitte heidän ovikelloaan soittelemaan tyyliin,,,mitäs ihmettä te meluatte...lopettakaa hyvän sään aikana ettei tuu suurempia vahinkoja,,,
Me olemme tehneet juuri samalla tavalla.
Ajat ovat sisäkkäin ja niitä on miljoonia erilaisia. Me elämme kuten valtavissa näkymättömissä kaasukuplissa ja veljiä keskenämme.Älkää kyselkö liikoja,sillä minä en tiedä paljoa mitään.Olen ikäni lukenut,kuunnellut sekä käyttänyt niitä "harmaita aivosolujani",,Belgialaisen etsivän sanomaa lainaten. Jos voisin selittää teille esim ajan salaisuuden,niin Nobelin joku palkinto olisi kaapissani...sen kuitenkin tiedän että kaikkein vaikkeimmat salaisuudet ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia...
Jos haluamme päästä eteenpäin vaikka toisille taivaankappaleille,niin astutaan huoneeseen jossa on jonkinlainen ajan tähtiportti. Ohjauspaneelissa on vaihtoehtoja mille vuosisadalle vain halutaan,,joko tulevaan,taikka menneeseen. Huomatkaa kuitenkin tämä,,,tulevaisuutta voidaan muuttaa,koska sitä ei ole vielä tapahtunut,mutta menneisyyttä ei voi. Mennyt on jo kirjoitettu,se oli silloin ja ikuinen,mutta sinne voi kuitenkin palata tutkimaan sitä aikaa.
Se tähtiportti on avonainen ikkuna,kuin ovi jonka kautta ihminen pääsee sekunnissa mihin vain haluaa.Ei tarvitse istua suhisevan ja tärisevän valtavan raketin sisällä ja toivoa että se kestää edes tämän matkan.
Miettikää myös tätä,,,,tämä hetki jo meni,tuleva oli ja mennyt oli hetki ja tuleva ja nekin meni.
Siis mitä,taikka mikä aika on?
,,,jos aika oli hetki sitten juuri tässä, sitten se meni ja on taas tulossa tähän.Mistä se tulee ja minne se menee?
Missä on ajan koti,varasto josta se tulee? Missä aika oli ennen ihmiskuntaa,ennen planeettoja,ennen aurinkoja ja galakseja? Oliko aika yhdessä paikassa,kuin valmiina,odottaen että pääsee purkautumaan?
Jos aika oli niin mistä se tuli?Jos aika on kerran jo ollut,niin sehän voi myös mennä jonnekin,,,takaisin,,minne
.....ääääähhh...
Ny rupes nuppia särkemään,,,,Se auttaa jos naputtelen muutaman ennustuksen ....se on pyörinyt päässäni jo aamusta saakka..
Siis;
13/4-2012.
Ekku Mattila
Beirutissa räjähdys,
ja Haidar on nyt poissa,
taivaalta sataa kaatamalla,
Meet Meksikoon,
siis uuteen,
kas köysirata on korkeal,
sen Sandia ei hoida enää.
saa päähän iskun vaijerista.
nään vettä ja Reeganin,
sen Ronald on nimi,
ei koneet löydä kannellen,
on poissa lentorivi.
John nyt kuule kunnolla,
ohjaajaksi laitettu,
myös Brogeniksi sanottu,
sul katoo päivät,
ikkunat,
niist läpi ei näy enää.
Meet sokerisell vuorelle,
tää Brasiliasa vallan,
se kohta sulaa katoaa,
nääs vesi ryntää rinteillen.
On kolme kirjaa cia,
ja Pettersson on nimi,
koht yhtä Brattia kaipaillaan,
tää yskii verta tautia,
häl päivänsä on ohi.
Jos autolla ,
sä ajelet,
myös kolme kirjaa cia,,
nyt varohon sä Peter nyt,
on linja-auto lähtenyt,
Earnest nimi.
On suuri maa ja avaruus,
siel Kyber oottaa on kavaluus,
se virrat katkoo sammuttaa,
ja kohta maa alhaalla,
pian nuijilla nyt soditaan.
pois netit koneet heitetään.
mä toistan tään,
Paganinin vuorella,
on sotaa tulta kamalaa,
se raastaa henget ruumiistanne,
Ja Anandan temppelis,
ei kultaa enää näkyvis,
vaan rinteet valuu,
voihkien,
ja veri huutaa raunioista.
Varokaa nyt Ruotsin maa,
koht veri sammuu vaahdoten,
siel vallasta pian taistellaan,
kumman väriset saappaat sen,
yhä otsallaan kumma kääre.
Edelleen mä toistan tään,
Dianasta toisinto,
vaan nuori puhdas suloinen,
pian elämänsä entinen.
Wilsoni se kiljuu.
Ritavuori hän portissa,
21 on vallan,
nyt uusi kaatuu ja kompastuu,
kun kello lyö,
se kuusi kertaa kaikuu.
Suuri pilvi Kiinan maasta,
pois kaataa kansat ihmiset,
tää kiloon mahtuu ja sekoilee,
se vahingossa tapahtuu,
onneksi on tuuli poissa,
Nyt joukkos jaa,
sä hallitus,
puolet jää nyt jäljellen,
kun ministerit sammuu,
yksi kone maahan sortuu.
Ranska on nimi.
13/4-2012.
Eilen tuli vieraita ja jouduin keskeyttämään aiheesta aikaportti.
Jokainen,,,valveutunut ja lukenut tietää,että elämme useassa aikavyöhykkeessä ja tarkoitan tällä eritoten henkistä maailmaa. Tälläkin hetkellä tässä samassa meidän ajasamme on oma maailmansa,joka elää täysin omaa ja eri kautta kuin me nyt. He voivat olla vaikka tuhat vuotta meitä edellämme kehityksessään,taikka tuhansia vuosia meitä alemmalla tasolla. Aivan tuossa vieressämme ,sentin päässä on maailma joka elää vuotta miljoona jotakin ja me näyttämme heidän silmillään kirppusakilta. Meidän elämämme ei heitä kiinnosta mikronkaan vertaa paitsi silloin jos tasollamme tapahtuu jotakin,joka saattaa häiritä heidän "askareitansa"
Vasta atomin halkaiseminen aikaansai sen,että meidätkin huomattiin ja alkoi jumalatoon vipinä lentävine lautasineen ynnämuine kummallisuuksineen.
Kuvitelkaapa että hiljainen naapurinne ykskaunis päivä präjäyttäisi keittiönne takana jumalattoman pommin.
Jopa nopsasti menisitte heidän ovikelloaan soittelemaan tyyliin,,,mitäs ihmettä te meluatte...lopettakaa hyvän sään aikana ettei tuu suurempia vahinkoja,,,
Me olemme tehneet juuri samalla tavalla.
Ajat ovat sisäkkäin ja niitä on miljoonia erilaisia. Me elämme kuten valtavissa näkymättömissä kaasukuplissa ja veljiä keskenämme.Älkää kyselkö liikoja,sillä minä en tiedä paljoa mitään.Olen ikäni lukenut,kuunnellut sekä käyttänyt niitä "harmaita aivosolujani",,Belgialaisen etsivän sanomaa lainaten. Jos voisin selittää teille esim ajan salaisuuden,niin Nobelin joku palkinto olisi kaapissani...sen kuitenkin tiedän että kaikkein vaikkeimmat salaisuudet ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia...
Jos haluamme päästä eteenpäin vaikka toisille taivaankappaleille,niin astutaan huoneeseen jossa on jonkinlainen ajan tähtiportti. Ohjauspaneelissa on vaihtoehtoja mille vuosisadalle vain halutaan,,joko tulevaan,taikka menneeseen. Huomatkaa kuitenkin tämä,,,tulevaisuutta voidaan muuttaa,koska sitä ei ole vielä tapahtunut,mutta menneisyyttä ei voi. Mennyt on jo kirjoitettu,se oli silloin ja ikuinen,mutta sinne voi kuitenkin palata tutkimaan sitä aikaa.
Se tähtiportti on avonainen ikkuna,kuin ovi jonka kautta ihminen pääsee sekunnissa mihin vain haluaa.Ei tarvitse istua suhisevan ja tärisevän valtavan raketin sisällä ja toivoa että se kestää edes tämän matkan.
Miettikää myös tätä,,,,tämä hetki jo meni,tuleva oli ja mennyt oli hetki ja tuleva ja nekin meni.
Siis mitä,taikka mikä aika on?
,,,jos aika oli hetki sitten juuri tässä, sitten se meni ja on taas tulossa tähän.Mistä se tulee ja minne se menee?
Missä on ajan koti,varasto josta se tulee? Missä aika oli ennen ihmiskuntaa,ennen planeettoja,ennen aurinkoja ja galakseja? Oliko aika yhdessä paikassa,kuin valmiina,odottaen että pääsee purkautumaan?
Jos aika oli niin mistä se tuli?Jos aika on kerran jo ollut,niin sehän voi myös mennä jonnekin,,,takaisin,,minne
.....ääääähhh...
Ny rupes nuppia särkemään,,,,Se auttaa jos naputtelen muutaman ennustuksen ....se on pyörinyt päässäni jo aamusta saakka..
Siis;
13/4-2012.
Ekku Mattila
Beirutissa räjähdys,
ja Haidar on nyt poissa,
taivaalta sataa kaatamalla,
Meet Meksikoon,
siis uuteen,
kas köysirata on korkeal,
sen Sandia ei hoida enää.
saa päähän iskun vaijerista.
nään vettä ja Reeganin,
sen Ronald on nimi,
ei koneet löydä kannellen,
on poissa lentorivi.
John nyt kuule kunnolla,
ohjaajaksi laitettu,
myös Brogeniksi sanottu,
sul katoo päivät,
ikkunat,
niist läpi ei näy enää.
Meet sokerisell vuorelle,
tää Brasiliasa vallan,
se kohta sulaa katoaa,
nääs vesi ryntää rinteillen.
On kolme kirjaa cia,
ja Pettersson on nimi,
koht yhtä Brattia kaipaillaan,
tää yskii verta tautia,
häl päivänsä on ohi.
Jos autolla ,
sä ajelet,
myös kolme kirjaa cia,,
nyt varohon sä Peter nyt,
on linja-auto lähtenyt,
Earnest nimi.
On suuri maa ja avaruus,
siel Kyber oottaa on kavaluus,
se virrat katkoo sammuttaa,
ja kohta maa alhaalla,
pian nuijilla nyt soditaan.
pois netit koneet heitetään.
mä toistan tään,
Paganinin vuorella,
on sotaa tulta kamalaa,
se raastaa henget ruumiistanne,
Ja Anandan temppelis,
ei kultaa enää näkyvis,
vaan rinteet valuu,
voihkien,
ja veri huutaa raunioista.
Varokaa nyt Ruotsin maa,
koht veri sammuu vaahdoten,
siel vallasta pian taistellaan,
kumman väriset saappaat sen,
yhä otsallaan kumma kääre.
Edelleen mä toistan tään,
Dianasta toisinto,
vaan nuori puhdas suloinen,
pian elämänsä entinen.
Wilsoni se kiljuu.
Ritavuori hän portissa,
21 on vallan,
nyt uusi kaatuu ja kompastuu,
kun kello lyö,
se kuusi kertaa kaikuu.
Suuri pilvi Kiinan maasta,
pois kaataa kansat ihmiset,
tää kiloon mahtuu ja sekoilee,
se vahingossa tapahtuu,
onneksi on tuuli poissa,
Nyt joukkos jaa,
sä hallitus,
puolet jää nyt jäljellen,
kun ministerit sammuu,
yksi kone maahan sortuu.
Ranska on nimi.
keskiviikko 11. huhtikuuta 2012
Lumimies Härmässä 1956..
11/4-2012.
Syntymäkotini on Alahärmässä Lapuanjoesta noin 200 metrin päässä.
Varsinkin kesällä tapanani oli hiipiä joen penkalle,sekä seurata joessa uiskentelevia sorsia ja biisamia.
Näin tein myöskin vuonna 1956. Joen vastarannalla oli jonkinlaista ruohoa sekä kolme neljä jo lehdissä olevaa pajupensasta.Istuskelin matalana litteän kiven päällä kun kuulin vastarannalta rapinaa sekä pajupensaiden oksien taipumista. Niiden pensaiden väli oli suunnilleen 3-4 metriä . Äkkiä yhdestä pensaasta rapina yltyi ja sen takaa ilmaantui jonkinlainen apinankaltainen olio,pituudeltaan noin hiukan yli metrin ja jonka kädet roikkuivat melkein maahan saakka.
Otuksen pää oli kummallisen alhaalla,kaulan kohdalla ja selässä niinkuin reppu,taikka kyttyrä.Se mihin kiinnitin heti huomioni oli se,kun otus liikkui tavallaan hidastetusti,liukuen,jotenkin nesteen pinnalla mennen.
Vaikka olin aivan hiljaa,melkein hengittämättä,niin otus vaistosi minut ja oltuaan niiden kahden pajupensaan välissä,nopealla loikalla hyppäsi siihen toiseen. Otus hiuskutteli ja heilutti sitä pensasta ja kotvan kuluttua aivankuin avasi sen keskeltä,sekä tuijjotti minua kohden. Sen jälkeen apinamies katosi silloisen uimarannan suuntaan,enkä enää häntä havainnut.
Lapuanjoki on siinä kohtaa noin 45 metrin levyinen, joten otuksella oli hyvä vaisto,hajuaisti,taikka muu taito koska minut huomasi. Silloin olin noin 10 vuotias.
Odottelin kotvan aikaa näkisinkö olion uudelleen ja sitten lähdin kotiini.
Tottakait vanhemmilleni kerroin ja he vakuuttivat että olin näkyjä nähnyt. Kuitenkin hekin jotakin uskoivat,koska eivät moneen päivään joenrantaan minua päästäneet.
Siis...mikä olio oli?
Vuonna 1969 Helsingissä kerroin tämän saman asian silloiselle Alppilan seurakunnan pastorille Otso Kiannolle ja hän sanoi otuksen olleen näkymä jostakin toisesta ulottuvuudesta ja se oli jonkinlaisen ajallisen repeämän kautta vahingossa ilmaantuneen näkyvilleni. Siis tavallaan alkuihminen .
Kuitenkin,,,,,noin 1970 oli jossakin lehdessä artikkeli Himalajan lumimiehestä ja ihmeekseni huomasin Härmän otukseni huomattavasti muistuttaneen lumimiestä....pienemmässä mittaluokassa kuitenkin.
Oliko olio kenties jonkinlainen humanoidi?....vai mitä? Samalla kohtaa on ennenkin ja myöhemminkin näkynyt,sekä kuulunut kummallisia asioita. Isäni havaitsi joen päällä kirkkaita lautasia....ja miten sellaisesta irtosi pienempiä valopalloja jotka häipyivät eri suuntiin. Isäni mukaan ne olivat Venäläisiä tiedustelulaitteita ja vakoilujuttuja.Isä ei uskonut lentäviin lautasiin..
Mitäs tuumaatte asiasta?
Loikataanko vuoteen 1973,,taas ja Kokkolan Kajaanin väliselle maantielle.
Olin moottoripyörälläni lähtenyt huristelemaan Kokkolasta kohden Kajaania ja kello oli noin 4 aamulla.
Päivä oli kirkas, lämmin ja hieno.Pitkällä suoralla jota reunusti matalat kippurakoivut,taikka muut pensaat huomasin minusta noin 300 metrin päässä tiellä seisovan ihmisen. Paikasta oli Kajaaniin noin 80 km.
Hiljensin vauhtia sillä luulin jonkun tarvitsevan apua,mutta mitä ihmettä....
Noin 50 metrin päässä huomasin tiellä seisovan todella ison ja kummallisen miehen,ruman kuin Notredamin kellonsoittajan,,,naama irvessä ja leveät kädet harallaan,,,minua selvästi koettaen pysäyttää.
Huomaamatta vaihdoin vaihteen kakkoselle,kytkimen pohjaan ja hiljaa edeten miestä kohden.
Noin 5 metrin päässä päästin äkkiä kytkimen, kumarruin matalaksi tankin päälle ja painoin kaasua.Väistin hirviön koukkaamalla ja kohtaamispaikassa tämä koetti huitaista minut pyöräni päältä pois.
Se on varmaa......jos olisin pysähtynyt,taikka minut olisi kaadettu,niin minua ei enää olisi ...Äijä oli todella suurikokoinen, yli 2 metriä ja roteva kuin mikä. Siinä ei karatetaidoistani olisi ollut hyötyä penninkään vertaa.
Minut olisi sotkettu suohon.
Mikä hirviö oli?
Minuako se kyttäsi?
Vankikarkuriko itärajalta?
Täh?
Nyt rakettiasiaan,valonnopeuteen,,
Olette varmasti lukeneet että raketti pitäisi mennä sinne ja sinne valonnopeudella.Siis kaasu pohjaan ja melkein 300000 km sekunnissa. Kuulemma joku tähti on niin kaukana että matka sinne kestää valonopeudella niin ja niin kauaa ja pitää rakentaa raketti joka pystyy siihen nopeuteen.
Jaahas,,,,on vanhanaikaista luulla että raketilla joskus mennään pitkiä matkoja...esim kymmeniä,taikka satojakin vuosia. Ei tarvita kuin pienen pieni kosminen siru,niin raketti on entinen,avaruuden romukasa.
Ei siis onnistu..
Joku sanoo,että ajansiirtymä...jo viisikymmentäluvulla esiinnoussut "atomisiirto". Rakennetaan siis sellainen,jonkinlainen siirtokoppi ja nappia painamalla sinne ja tänne,pitkin linnnrataa.
Eihän se kuulkaa onnistu...Nykytietämyksen mukaan ihmisen pitäisi hajottaa atomitasolla ja sitten koota jossakin pääteasemalla uudelleen ihmiseksi. Ei muuten taaskaan onnistu..ei. Kun atomit hajoitetaan niin takuulla ihminen kuolee että napsahtaa....siinä menee henki kerralla,eikä toivoa enää ole.
Muttaaaa,,,
Tehdään huoneenkaltainen tila ja sinne mahdollisuus muuttaa ajan kaari,muutetaan sen atomirakenne ja sitäkautta avataan suora ikkuna minne halutaankin mennä. Tavallaan ovi tulevaisuuteen ja miksei menneisyyteenkin, kuin putki joka mahdollistaa aikamatkailun.Tulevaisuudessa se onnistuu ja ihminen on edelleenkin kokoinainen atomineen kaikkineen.Televisiohan on täynnään kaikenmaailman portteja,joten teoriahan on melkein keksitty. ja kuulemma Perussa sekä Egyptissä on kenties ollutkin vastaavia portteja.
Näin,,,raketit ovat kohta vanhanaikaisia,museokamaa....avaa siis porttis,,ovesi.
Että näin.
Aika katosi...
Alahärmässä vuonna 1982 oli huhtikuu ja ilta kello 20.00.Tapani mukaan vein roskapussin säilöön,pieni kävelylenkki ennen 20.30 uutisia ja maate pikkuhiljaa.Olin noin 500 metrin päästä asuntoani kello 20.15 kun havaitsin taivaalla todella kirkkaan sekä erikoisen uuden tähden. Sitä aikani ihmettelin ja sille juttelin.Kyselin,että mikäs oikein olet ja oletpa hienon kirkkaan vihreän näköinen sekä jatkoin matkaa koska ilta uutiset painoivat kohta päälle.
Tupaani tullessa huomasin television olevan kiinni ja sitä ihmettelemään.Uutiset olivat kuulemma jo menneet koska kello oli jo 23.00....täh..sanoin minä.,,,mutta totta se oli.
Nyt seuraapi kysymys...
Juttelinko kirkkaalle vihreälle tähdelle kolmisen tuntia???..siis selityksiä...enkai ollut jossakin lentävässä lautasessa,,,toisaalta,,,samankaltaisia ajanhäipymisiä on minulla ollut lukemattomia...selvinpäin,sillä viinan litkimisen lopetin vuonna 1969.
tälläkertaa en enempää..
Jup.
11/4-2012.
Syntymäkotini on Alahärmässä Lapuanjoesta noin 200 metrin päässä.
Varsinkin kesällä tapanani oli hiipiä joen penkalle,sekä seurata joessa uiskentelevia sorsia ja biisamia.
Näin tein myöskin vuonna 1956. Joen vastarannalla oli jonkinlaista ruohoa sekä kolme neljä jo lehdissä olevaa pajupensasta.Istuskelin matalana litteän kiven päällä kun kuulin vastarannalta rapinaa sekä pajupensaiden oksien taipumista. Niiden pensaiden väli oli suunnilleen 3-4 metriä . Äkkiä yhdestä pensaasta rapina yltyi ja sen takaa ilmaantui jonkinlainen apinankaltainen olio,pituudeltaan noin hiukan yli metrin ja jonka kädet roikkuivat melkein maahan saakka.
Otuksen pää oli kummallisen alhaalla,kaulan kohdalla ja selässä niinkuin reppu,taikka kyttyrä.Se mihin kiinnitin heti huomioni oli se,kun otus liikkui tavallaan hidastetusti,liukuen,jotenkin nesteen pinnalla mennen.
Vaikka olin aivan hiljaa,melkein hengittämättä,niin otus vaistosi minut ja oltuaan niiden kahden pajupensaan välissä,nopealla loikalla hyppäsi siihen toiseen. Otus hiuskutteli ja heilutti sitä pensasta ja kotvan kuluttua aivankuin avasi sen keskeltä,sekä tuijjotti minua kohden. Sen jälkeen apinamies katosi silloisen uimarannan suuntaan,enkä enää häntä havainnut.
Lapuanjoki on siinä kohtaa noin 45 metrin levyinen, joten otuksella oli hyvä vaisto,hajuaisti,taikka muu taito koska minut huomasi. Silloin olin noin 10 vuotias.
Odottelin kotvan aikaa näkisinkö olion uudelleen ja sitten lähdin kotiini.
Tottakait vanhemmilleni kerroin ja he vakuuttivat että olin näkyjä nähnyt. Kuitenkin hekin jotakin uskoivat,koska eivät moneen päivään joenrantaan minua päästäneet.
Siis...mikä olio oli?
Vuonna 1969 Helsingissä kerroin tämän saman asian silloiselle Alppilan seurakunnan pastorille Otso Kiannolle ja hän sanoi otuksen olleen näkymä jostakin toisesta ulottuvuudesta ja se oli jonkinlaisen ajallisen repeämän kautta vahingossa ilmaantuneen näkyvilleni. Siis tavallaan alkuihminen .
Kuitenkin,,,,,noin 1970 oli jossakin lehdessä artikkeli Himalajan lumimiehestä ja ihmeekseni huomasin Härmän otukseni huomattavasti muistuttaneen lumimiestä....pienemmässä mittaluokassa kuitenkin.
Oliko olio kenties jonkinlainen humanoidi?....vai mitä? Samalla kohtaa on ennenkin ja myöhemminkin näkynyt,sekä kuulunut kummallisia asioita. Isäni havaitsi joen päällä kirkkaita lautasia....ja miten sellaisesta irtosi pienempiä valopalloja jotka häipyivät eri suuntiin. Isäni mukaan ne olivat Venäläisiä tiedustelulaitteita ja vakoilujuttuja.Isä ei uskonut lentäviin lautasiin..
Mitäs tuumaatte asiasta?
Loikataanko vuoteen 1973,,taas ja Kokkolan Kajaanin väliselle maantielle.
Olin moottoripyörälläni lähtenyt huristelemaan Kokkolasta kohden Kajaania ja kello oli noin 4 aamulla.
Päivä oli kirkas, lämmin ja hieno.Pitkällä suoralla jota reunusti matalat kippurakoivut,taikka muut pensaat huomasin minusta noin 300 metrin päässä tiellä seisovan ihmisen. Paikasta oli Kajaaniin noin 80 km.
Hiljensin vauhtia sillä luulin jonkun tarvitsevan apua,mutta mitä ihmettä....
Noin 50 metrin päässä huomasin tiellä seisovan todella ison ja kummallisen miehen,ruman kuin Notredamin kellonsoittajan,,,naama irvessä ja leveät kädet harallaan,,,minua selvästi koettaen pysäyttää.
Huomaamatta vaihdoin vaihteen kakkoselle,kytkimen pohjaan ja hiljaa edeten miestä kohden.
Noin 5 metrin päässä päästin äkkiä kytkimen, kumarruin matalaksi tankin päälle ja painoin kaasua.Väistin hirviön koukkaamalla ja kohtaamispaikassa tämä koetti huitaista minut pyöräni päältä pois.
Se on varmaa......jos olisin pysähtynyt,taikka minut olisi kaadettu,niin minua ei enää olisi ...Äijä oli todella suurikokoinen, yli 2 metriä ja roteva kuin mikä. Siinä ei karatetaidoistani olisi ollut hyötyä penninkään vertaa.
Minut olisi sotkettu suohon.
Mikä hirviö oli?
Minuako se kyttäsi?
Vankikarkuriko itärajalta?
Täh?
Nyt rakettiasiaan,valonnopeuteen,,
Olette varmasti lukeneet että raketti pitäisi mennä sinne ja sinne valonnopeudella.Siis kaasu pohjaan ja melkein 300000 km sekunnissa. Kuulemma joku tähti on niin kaukana että matka sinne kestää valonopeudella niin ja niin kauaa ja pitää rakentaa raketti joka pystyy siihen nopeuteen.
Jaahas,,,,on vanhanaikaista luulla että raketilla joskus mennään pitkiä matkoja...esim kymmeniä,taikka satojakin vuosia. Ei tarvita kuin pienen pieni kosminen siru,niin raketti on entinen,avaruuden romukasa.
Ei siis onnistu..
Joku sanoo,että ajansiirtymä...jo viisikymmentäluvulla esiinnoussut "atomisiirto". Rakennetaan siis sellainen,jonkinlainen siirtokoppi ja nappia painamalla sinne ja tänne,pitkin linnnrataa.
Eihän se kuulkaa onnistu...Nykytietämyksen mukaan ihmisen pitäisi hajottaa atomitasolla ja sitten koota jossakin pääteasemalla uudelleen ihmiseksi. Ei muuten taaskaan onnistu..ei. Kun atomit hajoitetaan niin takuulla ihminen kuolee että napsahtaa....siinä menee henki kerralla,eikä toivoa enää ole.
Muttaaaa,,,
Tehdään huoneenkaltainen tila ja sinne mahdollisuus muuttaa ajan kaari,muutetaan sen atomirakenne ja sitäkautta avataan suora ikkuna minne halutaankin mennä. Tavallaan ovi tulevaisuuteen ja miksei menneisyyteenkin, kuin putki joka mahdollistaa aikamatkailun.Tulevaisuudessa se onnistuu ja ihminen on edelleenkin kokoinainen atomineen kaikkineen.Televisiohan on täynnään kaikenmaailman portteja,joten teoriahan on melkein keksitty. ja kuulemma Perussa sekä Egyptissä on kenties ollutkin vastaavia portteja.
Näin,,,raketit ovat kohta vanhanaikaisia,museokamaa....avaa siis porttis,,ovesi.
Että näin.
Aika katosi...
Alahärmässä vuonna 1982 oli huhtikuu ja ilta kello 20.00.Tapani mukaan vein roskapussin säilöön,pieni kävelylenkki ennen 20.30 uutisia ja maate pikkuhiljaa.Olin noin 500 metrin päästä asuntoani kello 20.15 kun havaitsin taivaalla todella kirkkaan sekä erikoisen uuden tähden. Sitä aikani ihmettelin ja sille juttelin.Kyselin,että mikäs oikein olet ja oletpa hienon kirkkaan vihreän näköinen sekä jatkoin matkaa koska ilta uutiset painoivat kohta päälle.
Tupaani tullessa huomasin television olevan kiinni ja sitä ihmettelemään.Uutiset olivat kuulemma jo menneet koska kello oli jo 23.00....täh..sanoin minä.,,,mutta totta se oli.
Nyt seuraapi kysymys...
Juttelinko kirkkaalle vihreälle tähdelle kolmisen tuntia???..siis selityksiä...enkai ollut jossakin lentävässä lautasessa,,,toisaalta,,,samankaltaisia ajanhäipymisiä on minulla ollut lukemattomia...selvinpäin,sillä viinan litkimisen lopetin vuonna 1969.
tälläkertaa en enempää..
Jup.
11/4-2012.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)