perjantai 13. huhtikuuta 2012

Olin talossa,jota ei ollutkaan.

!3/4-2012.
Ekku Mattila

On vuosi 1973 Toukokuun  20:nes päivä ja paikka Kouvolan leirintäalue. Olin lähtenyt Jamahallani ajelemaan kohti Kouvolaa,jossa minulla oli varattuna hotellihuone pariksi päiväksi.
Ilkeä takatalvi oli yllättänyt yöllä ja sen takia maahan oli satanut kosteaa,että lumista räntää  muutaman sentin. Todellinen koiranilma sanoakseni.
Olin pukeutunut surkeasti,,,,nahkatakki,jonka alla sininen paita,farkut,eikä tietysti alkkareita,tavalliset kävelykengät ja mustat nahkasormikkaat. Kypärä oli avomallinen.Ei visiiriä ja naamallani tavalliset aurinkolasit.
Asteita nollan paikkeilla.
Kohta  Kouvolasta lähdettyäni olin umpijäässä ja tarkoitan sitä todella. Vapisin kuin horkassa ja noin tunnin päästä  aloin vilkuilemaan jonkinlaista suojaa,taloja ja muuta vastaavaa.   Ei näkynyt.
Noin 50 km ennen Kouvolaa minun oli kertakaikkiaan pakko löytää lämmittelypaikka ja sellaisen kohta huomasinkin,,,,tien oikealla puolella  harmaan ja nähtävästä hylätyn pienen talon.Siihen kuului pieni ulkovarasto.
Taloryhmä oli aivan tien vieressä.
Yltäpäältä kylmästä kankeana ajoin talon pihaan,ulkorakennuksen viereen,johon jäin nojaamaan,koska ei pystynyt nousemaan heti moottoripyörän päältä pois.
Vapisin aivan horkassa.
Noin puolen minuutin kuluttua talon ulko-ovi aukesi ja portaille  ilmestyi vanha nainen,mummo,essu edessään ja päässään sininen ns , hilkku. Mummo huudahti suureen ääneen..." herran jestas sekä huikkasi taakseen.. Yrjö tule äkkiä tänne"
Minä luulin,ettei pihaan saa ajaa ja kohta Yrjö tulee huitelemaan luudalla ympäri korvia.
Noh....minut kannettiin pieneen huoneeseen,kooltaan 3 kertaa 3 metriä,keittiön tapaiseen  ja lattialla oli valkoinen emalisanko  puolillaan kuumaa vettä.Kello oli noin 12,suunnilleen,,
Pian märät sukkani kuivui lämpimän pystymuurin edessä,tuolinkarmella roikkui litimärkä nahkatakkini ja muurin edessä vetiset nahkakenkäni.
Ja minä huokailin ja nautin lämpimästä,sekä vastailin pariskunnan kysymyksiin. En kertonut heille,että olin juuri saanut eron,ottanut vuoden virkavapaan töistäni,,,,,jotakin mumisin alkaneesta kesälomastani ja  aikomuksestani kiertää Suomen päästä päähän ja sillei..
Mummu katseli minuas jännästi ja alkoi kertomaan hänen tutusta  pojasta,,kuulemma minun näköisestä ja siitä että tämä oli töissä jossain koneasentajana ,,ja että sillä pojalla oli  ollut elämässään hankaluuksia.
ja lisää kuulemma tuli tulevaisuudessa...
Ihmeekseni huomasin mummun kertoilevan suoraan minun elämästäni,olleista tyäpaikoistani ja erostani.Olin
hiukkasen järkyttynytkin mummua kuunnellessani,,,jalat emalivadissa  lioten.,,,ja yhä enemmän ihmettelin,kun ikkunasta pilkisti hirven pää ja Yrjö syötti sille omenoita. Koko ajan hirven  takana hurisi maantien liikenne,,asfaltoitu,eikä eläin ollut melusta millänsäkään.
Mummu kertoi että hänen,,,minun näköisensä poika meni uudelleen syksyllä töihin,sai apulaisekseen Topi nimisen kaverin Töölöstä ja että Topi tappoi itsensä hyppäämällä  8 kerroksesta katuun. Mummu myös vakuutti ja vakuutti,että minulla on kummallinen tulevaisuus,että olen myöhemmällä iällä apuna miljoonille ihmisille ja ennen  näitä tapahtumia joutuisin kuitenkin kärsimään  etupäässä ympäristön taholta.
Mummu sanoi ja Yrjö nyökytteli,että minulla on niin mahtava tulevaisuus ihmisten auttajana sekä parantajana
että maailmassa oleva paha koettaa jarruttaa etenemistäni,kaikoin tavoin.Kuulemma vanhempana olisin valmis.
Näitä kuuntelin ja kun mummu sanoi että minun kannattaa olla heillä yötä,koska kello on jo kuusi,niin jopa säikähdin,,,,Ihmeekseni tajusin että olin ollut siinä pienessä huoneessa jalat valkoisessa emalipesuvadissa,kuumaa mehua juoden,,,,noin 6 tunnin ajan,,,,kuuden tunnin ajan,,,,,???????????
?????
Koska nahkatakkini, kenkäni ja  hanskani olivat jo kuivia niin kiittelin talon väkeä ja puettuani lähdin huristelemaan Mikkeliä  kohti.  Porstuassa  mummo antoi minulle itse kutomansa villaiset sormikkaat ja kehoitti niitä pitämään hanskojeni  päällä. Niin teinkin ja  Kohta olinkin Mikkelissä ,mutta hotelliin ei minua kelpuutettu,,,pitkä tukka märkänä,,vaatteet vettä valuen ja muutenkin epämääräisen oloinen  nuori mies.
Siis,,,löysin jonkinlaisen majahotellin,,puisen ja sinne, huoneeseen,suihkuun  ja vaatteet kuivumaan huoneessa kiertävän pätterin päälle, nukkumaan ja voi että teki hyvää.. Ennen nukahtamista huoneeseen ilmaantui Japanilainen ...oliko turisti...ja kun heräsin illalla 23,00 nurkilla,niin Japsi oli häipynyt.
Mielestäni hän oli Japsi,,,suuret vinot silmät,pieni ja sillei...
Koettettuani kuivia vaatteitani huomasin että ne mummon kutomat villasormikkaita ei enää ollut,,,ne oli  kadonneet,,,häipyneet tiesminne...Vaikka kuinka etsin niin sormikkaita en löytänyt.....
Hiukkasen kiroilinkin,,,kenties,,,että saaterin japsi,,,varastit sormikkaat,,,mitä niillä teit...olisihan tyrkyllä ollut nahkatakkinikin......
Sinne meni....sormikkaat.
Vuorokauden päästä menin kauppaan josta ostin kaffia,pullaa,sokuria,mehua,piparia ja vaikka mitä,koska tarkoitukseni oli Kouvolan ohi ajettuani,pysähtyä sekä antaa  mummulle ja Yrjölle nämä.Kiitoksena henkeni pelastamisesta...
Jaahas  sanon minä..
Vaikka kuinka tiirailin Kouvolaa kohden ajelessani,,vasemmalle,eipä sitä harmaata tupaa löytynyt,,,ei sitten millään...Luulin että tie on väärä ja monta tuntia etsin mökkiä,,niin ei,,,Majailin Kouvolan leirintäalueella muutaman päivän vain mökin löytämisen takia,mutta en mökkiä löytänyt en,,,Useamman kerran ajelin Kouvolasta Mikkeliin ja toisinkin päin,mutta mökki oli kadonnut....
Kesä meni ja syksy tuli ja menin uudelleen töihin Nokian kaapelitehtaalle...Yhtenä syksyisenä työpäivänä sain apulaisekseni  kaverin,,,kuulemma Töölöstä  ja nimeltään Topi...Silloin en muistanut mummun tarinoita,mutta kun  marraskuun paikkeilla Topi hyppäsi asuntonsa katolta alas ja kuoli,niin samalla hetkellä
muistin mummun puheet.Tajusin myöskin sen,että minkä takia ne mummun kutomat villasormikkaatkin katosi.....muka Japanilaisen toimesta,,,,taisi olla kuulkaa ilmielävä humanteri,,,humanoidi...
Olen varma,,,
että,ilman lämmintä tupaa pesuvatineen,mummuineen,Yrjöineen,,,heh heh hassu sanamuoto,,,olisin kuolla kupsahtanut kylmään Kouvolan/Mikkelin tienviereen,,,Sanokaapa mikä oli mökin ja tämän tarinan tarkoitus?? tulevaa tärkeätä tehtävää kohden....ko???Vai sekö että sain tavata kolme humanoidia  ja yhden
humanoidihirven....Toisaalta olisi ollut kiva esitellä mummuhumanoidin kutomia villasormikkaita....
Olin siis talossa, jota ei ollutkaan.
Mitäs sanotte?

Ekku Mattila