19/1-2020.
Ekku Mattila.
Vuonna 1983 muutti Ameriikasta läheinen sukulainen viereiseen rivitaloon vuokralle Alahärmän kirkonkylään. Hän (sanotaan miestä vaikka Untoksi) oli minun kummisetäni ja elänyt Amerikassa 55 vuotta.
Kättelemässä kävin , sanoja vaihdettiin ja kaffia juotiin, pullaa, sokuria sekä kermaa ja tarinaa riitti. Tuli Lauantai kun Unto oveani koputti ja asiaa oli Kauhavalle ja niinhän sinne sitten mentiinkin. Takaisintullessa hän pensat maksoi , vaivasta palakan ja tyytyväinen oli hän.
Niin kului kuukauden verran kun huomasin että Untolle en enää kelvannut kyytiä viemään, vaan taxilla hän asioilla kulki ja sitä minä tarkemmin kyselemään...."kuulemma kylillä puhutaan että rahojeni perässä sinä juokset, Unto äyski...rahojeni perässä sä oot".
Nooh.....siihen tuttavuutemme sitten jäikin ja aikaa kului vuoden verran , kun Unto "ripit" otti , kuoli , kirkossa veisattiin ja maan alle pantiin. Kului kuukausi , kului toinenkin ja testamenttia valtuutettu pankkiherra ääneen lukemaan , Hämeenlinnasta hän oli , kierä ketkuli henkeen ja vereen.
Rahaa oli melkein miljoona vanhaa markkaa , odottaen jakamista , sinne ja tänne , tuonne ja tuonnekin, sinne ja tänne. 11 henkilöä ne markat sai , melkein vieraita kaikki , tuttuja Unton, vuosikymmenten takaa , juoniakkoja eniten , puhuvia takaa selän, vääräsuisia kiäräpäitä, sairaana kateudesta tyynni.
Kyllä Amaliaa nauratti, Allia myöskin , Riittaa sekä Kallea Mäkelän, Laakson väkkee ja Ikolastakin hiukan. Voltin Linnanmäellekin 88000 markkaa meni ja Ilmari iloinen oli . Kova urheilija Wanhasta ajasta .
Tänään Unton hauralla kävin. Alahärmän kirkkomaalla. Siellä hän makaa ja kynttilän sytytin. Unesi olkoon rauhaisaa, kummisetäni mun.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Vuonna 1983 muutti Ameriikasta läheinen sukulainen viereiseen rivitaloon vuokralle Alahärmän kirkonkylään. Hän (sanotaan miestä vaikka Untoksi) oli minun kummisetäni ja elänyt Amerikassa 55 vuotta.
Kättelemässä kävin , sanoja vaihdettiin ja kaffia juotiin, pullaa, sokuria sekä kermaa ja tarinaa riitti. Tuli Lauantai kun Unto oveani koputti ja asiaa oli Kauhavalle ja niinhän sinne sitten mentiinkin. Takaisintullessa hän pensat maksoi , vaivasta palakan ja tyytyväinen oli hän.
Niin kului kuukauden verran kun huomasin että Untolle en enää kelvannut kyytiä viemään, vaan taxilla hän asioilla kulki ja sitä minä tarkemmin kyselemään...."kuulemma kylillä puhutaan että rahojeni perässä sinä juokset, Unto äyski...rahojeni perässä sä oot".
Nooh.....siihen tuttavuutemme sitten jäikin ja aikaa kului vuoden verran , kun Unto "ripit" otti , kuoli , kirkossa veisattiin ja maan alle pantiin. Kului kuukausi , kului toinenkin ja testamenttia valtuutettu pankkiherra ääneen lukemaan , Hämeenlinnasta hän oli , kierä ketkuli henkeen ja vereen.
Rahaa oli melkein miljoona vanhaa markkaa , odottaen jakamista , sinne ja tänne , tuonne ja tuonnekin, sinne ja tänne. 11 henkilöä ne markat sai , melkein vieraita kaikki , tuttuja Unton, vuosikymmenten takaa , juoniakkoja eniten , puhuvia takaa selän, vääräsuisia kiäräpäitä, sairaana kateudesta tyynni.
Kyllä Amaliaa nauratti, Allia myöskin , Riittaa sekä Kallea Mäkelän, Laakson väkkee ja Ikolastakin hiukan. Voltin Linnanmäellekin 88000 markkaa meni ja Ilmari iloinen oli . Kova urheilija Wanhasta ajasta .
Tänään Unton hauralla kävin. Alahärmän kirkkomaalla. Siellä hän makaa ja kynttilän sytytin. Unesi olkoon rauhaisaa, kummisetäni mun.
Ekku Mattila.
