21/11-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Huomenna tulee tasan 52 vuotta presidentti Jhon Kennedyn murhasta.
Olin siihen aikaan 17 vuotias kolli, töissä Ojalan kutomossa laitosmiehenä ja juuri iltavuorosta kotiini tullut.
Kello oli tasan 22,20 tullessani syntymäkotini tuphan kun isäni sanoi....
"Kenneri on ammuttu".
Oli se niin suuri uutinen ,että muistan sen aina ja nyt. Varmasti sadat miljoonat muutkin muistavat saman tapahtuman ,sekä tarkasti missä olivat sillä hetkellä uutisen kuultuaan , sekä mitä tekivät.
Oikeastaan se ekauutisshokki tapahtui vuonna 1958. Naapurini Kalliokosken Aarnen pihamaalle kaivonkaivaja teki kaivoa. Hän oli päässyt noin 2,5 metrin syvyyteen eikä ollut laittanut betonirenkaita tukemaan , vaikka siinä kohdassa oli hiekkaista maata.
Oli kesä ja iltapäivä.
Työpaikka oli noin 30 metrin päästä kylän pääväylästä ja pahaksi onneksi siitä jyristeli raskaassa lastissa ollut rekka puutukkeja kuorma täynnä. Tärinä oli niin kova ,että se romahdutti kaivon seinämät kaivajan päälle ja hän tukehtui hengiltä. Olin juuri pihamaallamme kun siihen ajoi polkupyörällä naapurin Amalia, joka huusi, että runni romahti ja hiekan alla on mies.
Vanhempani juoksivat turmapaikalle, samoin minä, sekä Mattilan Pentti. Siinä meni tunninverran ennekuin uhri saatiin nostettua ylös, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä.
Kolmas shokkiuutinen tuli noin 1959. Äitini siskon mies, (Sepponen) oli töissä rautatiellä ns topparoikassa ja muutama työntekijä korjaili junankiskoja sekä muuta ratahommia. He liikkuivat sellaisella resiinalla joka liikkui pumppaamalla puista tankoa ja se liikutti vekottimen alla olevia kolmea rautaista pyörää.
Vähän ennen Härmän kirkonkylää he huomasivat höyryjunan tulevan suoraan kohti ja onnistuivat kaatamaan resiinan kiskoilta pois. Kuitenkin laite jäi osittain niin. että se vaikutti olevan junan tiellä ja Sepponen sitä kauemmaksi sivuun raahaamaan.
Hän ei huomannut että junan vaunujen sivuilla olleet rautaiset portaat olivat puolisen metriä sivuja ulompana ja porras iski Sepposta vasemman lonkan kohdalle. Syntyi todella paha avomurtuma, sekä siitä johtuva voimakas verenvuoto ja kuolema tuli muutamassa minuutissa.
Siihen aikaan olin töissä Jepuan minkkitarhalla juottamassa elukoita ja kotiini tullessani isäni sanoi Sepponen on jäänyt junan alle ja kuollut.
Shokkiuutiset jäävät aina mieleen.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Huomenna tulee tasan 52 vuotta presidentti Jhon Kennedyn murhasta.
Olin siihen aikaan 17 vuotias kolli, töissä Ojalan kutomossa laitosmiehenä ja juuri iltavuorosta kotiini tullut.
Kello oli tasan 22,20 tullessani syntymäkotini tuphan kun isäni sanoi....
"Kenneri on ammuttu".
Oli se niin suuri uutinen ,että muistan sen aina ja nyt. Varmasti sadat miljoonat muutkin muistavat saman tapahtuman ,sekä tarkasti missä olivat sillä hetkellä uutisen kuultuaan , sekä mitä tekivät.
Oikeastaan se ekauutisshokki tapahtui vuonna 1958. Naapurini Kalliokosken Aarnen pihamaalle kaivonkaivaja teki kaivoa. Hän oli päässyt noin 2,5 metrin syvyyteen eikä ollut laittanut betonirenkaita tukemaan , vaikka siinä kohdassa oli hiekkaista maata.
Oli kesä ja iltapäivä.
Työpaikka oli noin 30 metrin päästä kylän pääväylästä ja pahaksi onneksi siitä jyristeli raskaassa lastissa ollut rekka puutukkeja kuorma täynnä. Tärinä oli niin kova ,että se romahdutti kaivon seinämät kaivajan päälle ja hän tukehtui hengiltä. Olin juuri pihamaallamme kun siihen ajoi polkupyörällä naapurin Amalia, joka huusi, että runni romahti ja hiekan alla on mies.
Vanhempani juoksivat turmapaikalle, samoin minä, sekä Mattilan Pentti. Siinä meni tunninverran ennekuin uhri saatiin nostettua ylös, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä.
Kolmas shokkiuutinen tuli noin 1959. Äitini siskon mies, (Sepponen) oli töissä rautatiellä ns topparoikassa ja muutama työntekijä korjaili junankiskoja sekä muuta ratahommia. He liikkuivat sellaisella resiinalla joka liikkui pumppaamalla puista tankoa ja se liikutti vekottimen alla olevia kolmea rautaista pyörää.
Vähän ennen Härmän kirkonkylää he huomasivat höyryjunan tulevan suoraan kohti ja onnistuivat kaatamaan resiinan kiskoilta pois. Kuitenkin laite jäi osittain niin. että se vaikutti olevan junan tiellä ja Sepponen sitä kauemmaksi sivuun raahaamaan.
Hän ei huomannut että junan vaunujen sivuilla olleet rautaiset portaat olivat puolisen metriä sivuja ulompana ja porras iski Sepposta vasemman lonkan kohdalle. Syntyi todella paha avomurtuma, sekä siitä johtuva voimakas verenvuoto ja kuolema tuli muutamassa minuutissa.
Siihen aikaan olin töissä Jepuan minkkitarhalla juottamassa elukoita ja kotiini tullessani isäni sanoi Sepponen on jäänyt junan alle ja kuollut.
Shokkiuutiset jäävät aina mieleen.
Ekku Mattila.
