2/11-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen sivuja,
ja minä kuulin,
ja minä näin:
Rekan ryntäävän ihmisjoukkoon,
Malesian keskellä,
19 menehtyy.
Sininen ja keltainen,
Tukholmassa tapahtuu,
kolme kuolee puukotukseen.
Harriet on lentokone,
pysty ja nousu,
tippuu rannalle Lontoon.
Veden alle vaipuu,
pikkuinen kaupunki,
Norja ja Svolvaer.
yksiviisikolmekasi,
Bogota ja Kolumpia,
järistys on valtava.
kolme junaa hajoaa,
Pariisin lähellä,
aamulla kello 08,25,
vieressä on Napoleon.
Kioto on Hosin,
maanvyöry sen hävittää,
kuolleita kuusisataa ja kolme.
Kirjastossa ammutaan,
Pietarista kuuluu,
kolme päivää se kestää.
Toistan tään,
Hagia ja Sofia sortuu,
Istanbul suree,
neljätuhattaviisataa menehtyy,
aurinko laskee punaisena.
Kahvilassa räjähtää,
keskellä Belgiaa,
11 menehtyy,
tekijät sukua punaiselle kukolle.
Toistan tään,
saarella Langkawin,
Malesia ja moskeija,
suuri vesi on tuhosi,
yksi auto takertuu ikkunaan.
Munkit suree,
Kreikka ja Atmos,
vuori halkee ja talonne vie,
kello lyö tasan kolme.
Suutari astuu kirkoon,
Moskovassa palaa,
musta lippu on katolla.
Leijona kaatuu satamassa,
Dennese ja Tsaudes,
Hollannissa koti.
Tuli polttaa Kinkajudin,
kiotossa temppelin,
tuhkan alta kulta kimmeltää.
Kone törmää vapauteen,
New York ja patsas,
yläosa uusitaan.
Amarillo on Espanjassa,
kuningas häpee suuresti,
kun kavallus ilmi tulee.
Saarella palaa,
Japani ja pyhättö,
Miyajiman on mennyttä.
Helsingissä räjähtää,
asemalla raudan,
sähkövika sen synnyttää.
Myrkky voittaa verensiirron,
Libanon ja Marouni,
seetripuussa kyyneleitä.
Laiva näkyy karilla,
perä ja meri,
yksi kuolee säikähdykseen.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen sivuja,
ja minä kuulin,
ja minä näin:
Rekan ryntäävän ihmisjoukkoon,
Malesian keskellä,
19 menehtyy.
Sininen ja keltainen,
Tukholmassa tapahtuu,
kolme kuolee puukotukseen.
Harriet on lentokone,
pysty ja nousu,
tippuu rannalle Lontoon.
Veden alle vaipuu,
pikkuinen kaupunki,
Norja ja Svolvaer.
yksiviisikolmekasi,
Bogota ja Kolumpia,
järistys on valtava.
kolme junaa hajoaa,
Pariisin lähellä,
aamulla kello 08,25,
vieressä on Napoleon.
Kioto on Hosin,
maanvyöry sen hävittää,
kuolleita kuusisataa ja kolme.
Kirjastossa ammutaan,
Pietarista kuuluu,
kolme päivää se kestää.
Toistan tään,
Hagia ja Sofia sortuu,
Istanbul suree,
neljätuhattaviisataa menehtyy,
aurinko laskee punaisena.
Kahvilassa räjähtää,
keskellä Belgiaa,
11 menehtyy,
tekijät sukua punaiselle kukolle.
Toistan tään,
saarella Langkawin,
Malesia ja moskeija,
suuri vesi on tuhosi,
yksi auto takertuu ikkunaan.
Munkit suree,
Kreikka ja Atmos,
vuori halkee ja talonne vie,
kello lyö tasan kolme.
Suutari astuu kirkoon,
Moskovassa palaa,
musta lippu on katolla.
Leijona kaatuu satamassa,
Dennese ja Tsaudes,
Hollannissa koti.
Tuli polttaa Kinkajudin,
kiotossa temppelin,
tuhkan alta kulta kimmeltää.
Kone törmää vapauteen,
New York ja patsas,
yläosa uusitaan.
Amarillo on Espanjassa,
kuningas häpee suuresti,
kun kavallus ilmi tulee.
Saarella palaa,
Japani ja pyhättö,
Miyajiman on mennyttä.
Helsingissä räjähtää,
asemalla raudan,
sähkövika sen synnyttää.
Myrkky voittaa verensiirron,
Libanon ja Marouni,
seetripuussa kyyneleitä.
Laiva näkyy karilla,
perä ja meri,
yksi kuolee säikähdykseen.
Ekku Mattila.
