Oli se nainen sitten kiärä akka.

11/2-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Kävin  1988  Epstjanjan   aarinkooraanalla  Gran  Canadialla    viikon  lomalla , toimittaja Oskar  Reposen  kutsumana  ja    toisena päivänä  tapasin   maahan   muuttaneen   Suomalaisen  (kutsutaan häntä  vaikka  Ullaksi ) naisen.  Hän  oli jättänyt  Suomeen  perheensä , miehensä  sekä  heidän    4  alaikäistä  lastaan  ja  ottanut    Marokkolaaseen  tummanaama/kikkaratukkaisen  manoliiton.
Ja........
Ulla   heti kauppaamaan minulle  asuntoaaan , 5 -6  huonetta  ,  kaksi  kylppäriä ,   komiaa  tupaa, jossa oli mahdollisuus  kavuta  olohuoneesta  rappusia  katolle  josta   oli näkymä  Teneriffalle.......................jos ei ollut  pilvistä.
"Hinta  olisi  vaan   150000  markkaa, Ulla  sanoi ja mä  siihen (kuten  huutokauppakeisarikin)  että hullu on se  joka  ei puolta  lupaa...".....ja  Ulla  heti  hikisen kätensä ojensi  ja kaupat  tuli.  75000  markkaa......Sovittiin  että heti kun Suomeen palaan , niin  nakkaan  pankin  kautta  etukäteissumman  15000 markkaa  ja  sitten loput kun  matkustan  Espanjaan  ja  sivublee............niin  tapahtuikin.
¤¤
Minä  Jalasjärven  Koppiin, vai oliko se  Syppi, mutta pankki  kuiteskin  ja  virkailija  varoitti ettei  saisi liikaa  luottaa  ulkomaalaisiin  kauppamiehiin/naisiin, eikä varsinkaan  asuntomarkkinoilla  touhuaviin  , mutta kuiteskin  sen  15000    pankin  kautta  Epstnajnaan  lähetin ja sinne  ne  rahat   meni kun  ne  kuuluisat  hohtimet  kaivoon.
Klums.....sillä  ::::
Kului   viikko ja sain  tietää  että  Ullan kauppaama osakahuoneisto     oli  hänen  Marokkolaaseeen  tummanaama/kikkaratukkkakollin  omistama , eikä    naisella  ollut  penniäkään  siitä omistuksessaan. ........aiai  ja &%¤#¤¤#¤TFG%¤#!! tana.... istus......kiloinin  mutta  ei se  mitään auttanut. Kyllä   aikamatkaajaa  vietiin  kun   markan  muovisella  vesikelkalla  alamäkeen  tukka  hulmuten. Vieläkin  sapettaa  , vaikka  toisaalta  eihän se ollut   nykymarkkoina  kun  vajaa   2500  Euroa....(mukamas.......vain.)  Oli  se  kiärä  akka  se Ulla  ( R.I.P.  kuoli kuulemma  jonkinlaiseen liha/ihosyöpään  3  vuotta  sen  huijjaamisensa  jälkeen.)  joten  kenties  tartti  ne  15000  markkaansa lääkäri/sairaalalaskuihinsa  ja  saattoi jäädä pankkoonkin  arkku/kaffi/hautajaasmenoihinsakin................enoo  senjälkeen  Gran  Canadialla  ollut ,enkä  taidä  mennäkään.

Ekku Mattila.

"Tapasin" 1965 yöllä kilikalimiehen.

10/2-20120.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vähä  lisää   yövartijan  muisteloita.....

Olin  1965 yövartijana  Helsingin Hakaniemen  toria  vastapäätä  olevassa  Postipankin  talossa , lähellä  ympyrärakennusta ,  pankin  alakerroksessa olevassa  taukotuvassa, kun  kuulin  ulkoa  kadulta  kovan  räsähdyksen,  sekä kilinää. Kello  oli  jotain  03,00 , kuulemma  varkaiden  parhaita  "työhetkiä"   ja  ryntäsin  kovalla   kiireellä  ulos.
Postipankin  edustalla oli  suurehko  lehti/tupakkakioski , jonka  iso  mainosikkuna  oli  kadulla  tuhannen illun  palasina  joka  kertoi  heti  että  varkaus oli  tapahtunut  . Koska  liikennettä  ei ollut  kovin  paljoa niin kuulin  selvästi  miten  jonkun  juoksuaskeleet  läpsyttivät  torin vasemmalla  reunalla joten  siihen  suuntaan  minäkin  juoksin.
Joko  varkaalla  oli  huono  kunto , luuli  että pääsi  turvaan  saaliineen , niin   hän ei enää  juossut , kun  muutaman sata  metriä   ja  alkoi  kävelemään   normaalia  vauhtia. Kolli   oli  neljännen  linjan  loppupäässä , kun  sain hänet kiinni. Minulle  se oli  helppo  nakki. Varas oli juostessaan  tiputellut  vahingossa  kädessään/takkinsa  taskuissaan  olevia  tavaroita ,  lehtiä ,  tupakkia-askeja, lehtiä  ,  tupakkiaskeja  ..lehtiä.  Niitä oli  selvästi näkyvä vana kadulla   ja  sen loppupäässä    yritti  seisoskella  mukamas    sillai "muina miehinä"  itse  varas. Yhä  takkinsa  taskusta    lehtiä  näkyen.
Siihen  hyvään aikaan, varsinkin  öisin  liikkui  kaduilla  runsaasti  poliisien mustiamaijjoja.  Yhden  sellaisen  pysäytin , asiani  kerroin  ja  lehti/tupakkivaras   työnnettiin  mustanmaijan  takaloosteriin......klang.
Hänenkaltaisiaan  kutsuttiin  siihen aikaan  kilikalimiehiksi....... alas  kadulle tippuvien  lasinpalasten  äänistä..........kilikililikili...
Että  näin.

Yövartija , 1965 , Helsingin Rettingin tupakkivarastohalli ja kolme varasta .

9/2-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vuonna  1965   olin  yövartijana  STV:llä  (Suomen Teollisuuden  Vartionti ) Helsingissä ja  yhtenä  työkohteena oli    tupakka/sikariyhtiö  Rettincin  suuri varasto  sataman  lähellä.   Kerran tunnissa  piti  paikalla  käydä , sisällä saakka ja  hallin perällä  seinällä  roikkui  avain , jolla  piti  vartijan   kaulassa  roikkuvaa  koodimötikkää  vääntää  ja  siihen  jäi  tunniste ,paperikieppi , että   paikalla oli  yövartija  käynyt.
Siinä  varastossa oli  isoja savukekartonkipaketteja/irtotupakkaa/ym  tupaten  täynnä ,  kymmeniä , jollei satoja  ,vähän saman  näköisiä kuin   paperipäällisiä heinäpaaleja  ja  tuoksu oli kuulkaas  voimakas.  Monta  päivää  virkapuku   tuoksui  sikarille , hiukset  ja koko  mies .
¤¤
Olin  paikalla  jo käynyt  yövartijana kahtena  yönä , vaikka  minulla oli kova  kuume/yskävaiva , mutta  tauti  paheni  niin paljon ,että  pyysin STV/peeuulta  sairaslomaa  ja  se  minulle  myönnettiinkin........ja  jäin  kotiini Kallioon  köhimään.
Seuraavana  aamuna  sain puhelinsoiton   pomolta  ja  kuulin  aikalailla  ikäviä uutisia  viimeyön  tapahtumista. Varastolle  oli   mennyt  yövartijasijainen , 140  kiloinen ,  190   senttinen vanhempi  mies joka  oli keskeyttänyt  varastolle  murtautuneet   roistot  kesken  puuhiensa. Heitä oli ollut  3 ulkomaalaista  rosvoa  ja  olivat  hakanneet  yövartijan  rautaputkilla  henkihieveriin .  Hän joutui  makaamaan  sairaalassa  melkein  2  kuukautta ja  selvisi  nipinnapin .  Hänen  toinen  silmänsä  sokeutui  , lisäksi   muitakin vammoja  ja  joutui  jäämään  eläkkeelle   tapauksen  vuoksi.
Oliko kuume/yskä minun  pelastukseni ,  vaiko  niiden kolmen  varkaan.??......Sillä  noin  kuukautta  ennen  olin saanut  luvan kantaa  asetta  työssäni  ja   taskussani  oli   Belgialainen  taskupistooli  FN  7,65 , (Bobrikoffin   pyssy) .  Rettingin tupakkivarastohallissa  olisi   kenties  tapahtunut    aikamoinen  tappelu  , taikka  sitten ei.

Ekku Mattila.

Kummituksia onko(ja on) heitä.

6/2-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Selailin   vanhoja  lenkki/päiväkirjojani  ja   sivuilla  näkyi  Saarijärvi, Konttiperä , sekä Mahlu.
Oli   vuosi  1982 , Helmikuun  25   päivä kun  ajelin Helsingistä  kohden  Saarijärveä , Konttiperälle, joka  sijaitsi  24  km  Saarijärven   keskustasta , keskellä  kuusimetsäistä  korpea.
Vuokratalo  oli  3  huonetta ,  makuukammari , sekä  keittiö , öljylämmitys , 1970 rakennettu  puolitoistakerroksinen  talo. Vuokra   400  mummaraasen  vanhaa markkaa  kuukausi.
Muuttokuorma  tavaraa  täyteen ,  4/3  ja  eikun taloksi  etten  sanoisi. Noh....heti  samana  yönä  vintissä  kolisi/natisi/humaji  sekä  tömisi  ja  luulin sen johtuvan  hatarasta  talosta , mutta   ei..............Toisella  viikolla  menin  vinttiin , jossa  oli kaksi keinutuolia  vierekkäin  sekä niiden  vasemmalla puolella  seinällä vanha  seinäkello   jo aikoja  sitten  vetonsa  menettänyt. Ihmettelin  koska  toinen  keinutuoli  alkoi  hitaasti itsekseen kiikkumaan  edestakaisin    ja  seinäkello  löi  dingdoooon....kaksi kertaa.  Istahdin  siihen  heilumattomaan  kiikkutuoliin   ja  voin vaikka  vannoa  käsi  Raamatulla ,että  siinä   istui jo joku. Selvästi   tunsin  istahtavani  jonkun  syliin   ja  aika nopeasti  siitä ylös  pomppasin.
Ahaa.....hoksasin . Kummitustalohan  se on, mutten  sen enempää  asiasta  piitannut.  Tätä  "touhua"  jatkui  melkein joka  viikko , ovet  paukkuivat ,  ikkunat  inaji  kummasti  , sekä  ulko-ovi avautui itsekseen  keskellä yötä. Yhden   kerran  kun yritin kiinnittää ulko-oveen  lukkoa , ovi  meni  niin  lujasti kiinni ,että jouduin  kiipeämään  sisälle  taloon pannuhuoneen  ikkunan kautta. Kerran  yöllä  heräsin siihen  miten joku veti hitaasti  peittoani  jalkopäästä  naamani  päälle. Talon  vieressä  oli  vanha  aittarakennus, jossa  oli kaksi  pientä  kammaria ja  joka kerran  sinne mennessäni  ovi meni itsekseen kiinni  että  kopsahti ,toisen  huoneen  läpi  liikkui kummallinen  lämmin  tuulahdus (vaikka oli Maaliskuu  ja  pakkasta  15  astetta).Toinen huone oli jäätävän  kylmä.
Kenties "kamelini" selän  katkaisi  se näkymä ,  joka  tapahtui  lumipyryn jälkeen  talon  lähellä  olevalla  tiellä (noin  50 metriä  tuvasta)   aamulla noin  12,00 paikkeilla , näin kun  musta  ruumisauto  ajoi  hitaasti  oikealle. Menin kävellen  postilaatikolle  katsomaan  josko  olisi lehti  tullut samalla  jättäen   selvät  jäljet  vastasataneeseen lumihankeen ja  hämmästyin  suuresti. Tiellä, jossa  hetki  sitten näin  sen  mustan  ruumisauton, ei ollut  minkäänlaisia  autonjälkiä. Tien  pinta oli   täysin  rikkomaton.
3  päivää   sen  näkymän jälkeen  olin  jälleen  tien päällä , menossa  toiseen  paikkaan.  Kummitustalo  sai  jäädä.

Ekku Mattila.

Aika jännää.......eiksvaan ??

6/2-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Onko   teistä kukaan  miettinyt  tälläistä asiaa.......:
Että mennyt,
nyt  juuri,
ja   tuleva  olivat  hetki sitten  yhtäaikaa  samalla  hetkellä.?
Siis:
Mennyt  oli , nyt  juuri oli  sekä  tuleva on  nyt  just.
Pienen  hetken  kaikki  yhtäaikaa  samalla hetkellä  ja  koko ajan  tälläinen  "ajan virta"  etenee  koko ajan , jatkuvasti ,  niin pitkään kun  ajan nimike  on olemassa.
Juuri nytkin.
####
ja.........
Menneeseen  voit  kyllä mennä, mutta  et  voi sitä  mitenkään muuttaa, koska  se on jo tapahtunut.
Huomisen  voi  muuttaa , sillä  sitä ei ole  vielä   tapahtunut .  Siis  elämä/nykyhetki on  koko ajan kahden   aikajanan  keskellä.  Menneen  sekä  tulevan.
¤¤
juu.  Nyt  menen  syömään  jotakin. Ettei ole  sokurin  puutetta.

Ekku Mattila.

Sanomalehti Ilkka "tappoi" hirvenmetsästäjä Helgan......pahus.

6/2-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Voi  että  harmittaa........
Kun Ilkka  sekä Pohjalaanen   yhdistyivät , niin  he  jättivät   parhaan  sarjakuvahahmon kokonaan pois............juuri niin Helgen. Hän oli  nolo  hirvenmetsästäjä  joka  ei  kertaakaan onnistunut  kaatamaan  hirveä. Oli   todella  mahtavaa   kun  Ilkkalehden avasi  seurata   mitä  Helge  nyt   kompuroi. Sarjan  piirtäjä  oli  todella  huumorintajuinen eri  ilmeitten  tulkitsija. Harmi  jos  Helgeä  ei enää missään lehdessä näy.
Vai   mitä?


Ekku Mattila.

Wanahaa aikaa taas pukkaa niinmaantottaumalauta.

5/2-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Vuonna  1961  olin  15 kun  äitee  sanoi    mulle  ,että  pääset  Salon Kalevin maalausporukkaan  Alahärmän komiaa   kirkkoa  maalaamaan  ja  mä  sanoin että  sopiihan  se.
Emmä   mikään ammattilainen  siinä alalla ollu  ja  vissiin sentakia  Kalevi  osoitti  mun sekä Perämäen Pentin  urkupillien  ylhäällä olevaa  kaarevaa  kattoa  maalaamaan  ja  sinne  heti  seuraavana  aamuna.
Jokku oli tehnyt   tällingit (telineet) koko  kirkon   sisälle   ja  myös  urkupillienkin   ylle.  Pentti  hariasi  pitkävartisella  harjalla  kattoa , pyyhki välillä   kuivalla  rätillä  liiat  pölyt pois  ja  mä sitten  maalia sutimaan.  Niin  kului   viikon verran  ja  antakaas olla. Oli  Lauantai kun Pentiltä  putosi   sen kepin  päästä se  harja  kirkon lattialle , että    kahahti  ja  Pentti  rupes  sarattelemaan  niinmaan  jumalattomasti että poijaat.  Kyllä   kollilta  sitten pääsi 
¤¤¤
kirosanoja...XZ..rist..X#"!XZX..kele.XCX&¤¤%ittu..¤##aatana.."!!!!.......kun mä  huomasin  että  kirkon pappi   Lehtola  Lauri  tuli just  pahaan aikaan  sakastin  ovesta  kirkkoon sisälle  ,  kuuli  tietysti  ne  Pentin päästämät  saratukset  ja ylös  meihin   meihin päin katseensa  nosti.
¤¤¤
Yritin  ilmeelläni ja  sillai   käsillänikin  viuhtoen  varoittamalla  Penttiä    että lopettaasi heti  sen  kauhian metelin  ja  meni  muutama  sekuntti  ennenkuin Pena  alas  tällingiltä  katsoi ja   papin  siellä hokasi.
Lauri  osoitti  vapajavalla  etusormellaan suoraan  Penttiä kohden ,  vähän  sitä   sormeaan niinkuin  koukisti  ja  kämmenellään  viittoili  Penttiä  ...tuuppas heti  alas  tänne  tyyliin......ja  Pentti  teki niin.Mulla oli  paras  katselu/todistepaikka  ylhäällä  tällingillä . Lauri  ei sanaakaan  Pentille  puhunut ,  osoitti   sormellaan  kirkon  pääovea  ja  Pentti  ymmärsi  missä  mennään.
Lopputili   tuli hänelle  kerralla.

Ekku Mattila.