maanantai 10. helmikuuta 2020

"Tapasin" 1965 yöllä kilikalimiehen.

10/2-20120.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vähä  lisää   yövartijan  muisteloita.....

Olin  1965 yövartijana  Helsingin Hakaniemen  toria  vastapäätä  olevassa  Postipankin  talossa , lähellä  ympyrärakennusta ,  pankin  alakerroksessa olevassa  taukotuvassa, kun  kuulin  ulkoa  kadulta  kovan  räsähdyksen,  sekä kilinää. Kello  oli  jotain  03,00 , kuulemma  varkaiden  parhaita  "työhetkiä"   ja  ryntäsin  kovalla   kiireellä  ulos.
Postipankin  edustalla oli  suurehko  lehti/tupakkakioski , jonka  iso  mainosikkuna  oli  kadulla  tuhannen illun  palasina  joka  kertoi  heti  että  varkaus oli  tapahtunut  . Koska  liikennettä  ei ollut  kovin  paljoa niin kuulin  selvästi  miten  jonkun  juoksuaskeleet  läpsyttivät  torin vasemmalla  reunalla joten  siihen  suuntaan  minäkin  juoksin.
Joko  varkaalla  oli  huono  kunto , luuli  että pääsi  turvaan  saaliineen , niin   hän ei enää  juossut , kun  muutaman sata  metriä   ja  alkoi  kävelemään   normaalia  vauhtia. Kolli   oli  neljännen  linjan  loppupäässä , kun  sain hänet kiinni. Minulle  se oli  helppo  nakki. Varas oli juostessaan  tiputellut  vahingossa  kädessään/takkinsa  taskuissaan  olevia  tavaroita ,  lehtiä ,  tupakkia-askeja, lehtiä  ,  tupakkiaskeja  ..lehtiä.  Niitä oli  selvästi näkyvä vana kadulla   ja  sen loppupäässä    yritti  seisoskella  mukamas    sillai "muina miehinä"  itse  varas. Yhä  takkinsa  taskusta    lehtiä  näkyen.
Siihen  hyvään aikaan, varsinkin  öisin  liikkui  kaduilla  runsaasti  poliisien mustiamaijjoja.  Yhden  sellaisen  pysäytin , asiani  kerroin  ja  lehti/tupakkivaras   työnnettiin  mustanmaijan  takaloosteriin......klang.
Hänenkaltaisiaan  kutsuttiin  siihen aikaan  kilikalimiehiksi....... alas  kadulle tippuvien  lasinpalasten  äänistä..........kilikililikili...
Että  näin.