keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Vuanna 1960 mulla oli tarkoitus ostaa "ilimapalloja".

12/2-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vuonna   1960   olin  14 ikäänen  pirteä  kollipoika  ja  menthiin  kaveriporukalla  keväällä    Alahärmän  Voltissa olevaan  Väinölä  nimiseen  suureen  taloon, jossa  tavattiin  pitää  silloin  tällöin  erilaisia  juttuja. Oli   erilaasia  esityksiä ,  runonlausantaa, kokkouksiaa , painonnostoharjoituksia  ,sekä   tietysti  tansseja  myöskin.
Silloon  kun  kävin  siellä  esiintyi  tanssiorkesteri  Rallapee (Dallapee) mutta   ne  soitti  etupäässä jenkkaa,  valssia  sekä jotakin   hotvorkkia.  Tankoja   ei  kuulunut.  Olisin  vissiin  tankoa osannut  tanssahrella , mutta  ei niin ei.
Noh....kun  Sepposen  Jaakkoo , mun  serkkupoika, joka oli  melekeen  19  ikääneen , kuuli  että  ravaan  Väinölässä  ettimässä tanssiflikkoja, niin hän  sanoi  ......."  emppu...(mua  sanottiin  siihen aikaan  empuksi)....sähän oot kova  sälli . Muistahan hankkia  varooksi  niitä  ilimapalloja , ettei käy  ohoraasesti. Voltin kemikaaliosta  niitä saa . Haje  sieltä".
¤¤
Ja  niin  jo muutaman  päivän päästä   sotkin polokumasiinalla  Voltin  kemikaalioon , liikkeen oven avasin ja  päivää  sanoin.  Tiskin takana  oli  iesusta  sentään mun  sukulaaneen  , nuari  likka , Hanhimäeltä  kotoosiin ja mulle  nousi  ujouspala  kurkkuun. En  sitten millään juliennu  häneltä  niitä ilimapalloja  ostaa , vaan ostin   Suave nimistä  hiusrasvaa  ja  voi että mua  harmitti  niin.
Mulla  oli  niitä  Suavea  jo  muutama  putkilo  kotona  jo  ja yksi  sellaaneen kesti  ainakin kuukauden  verran  hiuksiin vähä kerralla  plätkättynä.
Senverran olen  ollut  aika  kova  mies, että  eimuuta kun  parin päivän päästä uudelleen  samaan  kemikalioon  ilimapallo ostosmatkalle   ja nyt  tuumasin  ennen  liikkeeseen  menemistä   että nyt jos koskaan  emppu.....oven avasin ja  tiskin  takana  sama  flikka.  Tälläkertaa  en  ostanut  Suavea , vaan  ihan  just ilmestyneen  Texas-lehden.  Soli sellaaneen  kapia  villinlännen seikkailulehtinen joka  maksoi  80  penniä. En  taaskaan saanut  ujoa  suutani  sillai  auki , että  ilimapalloja olisin  ostanut.  Voi että mua taas  harmitti niinmaan tusti  ettääh.
¤¤
Ainakin   viikon  siinä  vierähti ........ja  sitten  hokasin ,  Voltin rautatieasemalle  pyöräälin, lättähatulla 20 km päässä olevalle  Kauhavalle, joka  siihen aikaan  tuntui  melekeen  Lontoon  kokooselta  ja  sieltä  etsin  kemikaliokaupan , sinne  rohkeasti sisään.........ja.  Eiku  lättähattujunalla  takaasin  Voltin  rautatieasemalle , naamani  harmista  melekeen  sinipunaasena  takkini  taskussa  pieni miesten partavesihajupullo
Mutta......antakaas  kuulkaas olla . Härmän  raviraralla  oli  siihen aikaan keväällä  suuret markkinat  ja mä  sinne  kovaa haipakkaa. Mulla  taisi olla   mielessä....niin juuri ,  siellä  tunnin verran kääppäilin  ja  jihuu ,  taskussa  ilimapalloja  rasiallinen. Mutta  älkääs  nyt plogini lukijat siellä    innostuko  vielä.......taisin olla  yhä sellaaneen  nolo  tikanpoika , joka  ei  osannu  puuhun  Hmmmm...viälä kiiparoira.  Piilottelin  sitä ilimapallorasiaa  tiesmissä  puuliiterin  halkojen  välissä  ja  ne  meni  pilalle  vissiin. Siihen taisi  tulla  parasta  ennen  päevämäärä  vastaan  pirskatti.
Soli  se  sitä  nuaruuren , ujouren  ja  hurjuuren  aikaa.

Ekku Mattila.