perjantai 26. tammikuuta 2018

Nälkäinen kissi , minä ja Alavuden Sydänmaa.

26/1-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kävin eilen  vanhassa  tutussa paikassani , Peräseinäjoelta   suuntaansa ,  Sydänmaan paikkeilla.
Talossa eleli  1986 vanhahko pariskunta,  (monta  vuotta sitten  jo edesmennet molemmat ) ,pari aikuista  lasta ja pihalla  louskutti   isokokoinen susikoira......Elmeri  oli talon vahdin nimi.
Räyh...räyh..
Kerran  sisälle kaffille   kutsuttiin ja mä menin  tottakait. Oli pullaa ja piparia , makkaraleippää  sekä muuta  särvintä. Kermaakin sain  juu.
Kesken  kaffinjuonnin tunsin    että jokin oikeaa jalkaani  kiehnasi  , katsoin  alas ja  talon kissihän se siinä tuttavuutta teki. Oli  mirri  laiha, melkein luuta ja nahkaa. Häntäkin  vähän kuten piisamilla , ns  rotanhäntäviilan mallinen , korvat  lerpallaan  alaspäin  ja minua kohden  katseli.
Nauh...mii.....naauuh..
Tunsin  että  ruokaa  mirri  minulta halusi ja  sen sanoinkin  talon  isännälle....."makkaraako kissi  kerjää ....voinko antaa  pienen siivun"..?.....johon  isäntä  sanoi....."ei  saa  ruokkia  kissaa....jos ei hiiriä  osaa  pyydystää   niin kuolkoon nälkään".
Voi että mua  harmitti kissin puolesta.....
Koska  tutuksi me  keskenämme tultiin, iin useasti piipahdin talossa  kylässä...ja arvakkaapa  mitä  toin joka kerta  taskussani muovipussukassa??....juu--juu....välillä  salaa annoin kissille   pihalla  kymmenkunta  lihapullaa , usein ison makkaranpätkän  ja  joskus  lihanpalan. Hyvin kelpasi  antimeni ja kissi  alkoi riskaantumaan  selvästi.
Kirjoitti:


Ekku Mattila.