12/1-2018.
ISRAMIRAG
Aikamatkaaja.
Olen mielenkiinnolla seurannut teeveestä sarjaa, jossa kullankaivajat työskentelevät kaukana Alaskan erämailla. Meinasin itsekin vuonna 1967 muuttaa Lapin kultamaille Helsingistä, mutta aikomukseksi se (onneksi ) jäi.
Tulin tuntemaan 1995 erään liikemiehen (sanotaan häntä vaikka Heikiksi) joka oli nuorena poikana , 1947 ollut kaivamassa kultaa Palsijoella, lähellä Sotajokea. Heikki asusteli eläkepäiviään palanmatkaa Perä-Seinäjoelta....Alavudelle päin, taikka sitten ei.
Näin Heikki kertoi mulle. Hän oli paikalla tapahtuman sattuessa.
::::
Kullankaivajilla oli yhteinen isompi korsu , jossa he välillä kokoontuivat korttia pelaamaan ja pontikkaa nautiskelemaan.Heidän joukkoonsa oli ilmaantunut puolivilli mettäläinen , parta kuin risuaita ja tukka takussa pitkin selkää. Olkoon hänen nimensä vaikka Olli. Miehelle ei sopinut viina sitten millään ja jos otti, niin heti oli ns piru irti. Muodoltaan isokokoisena hän välillä nakkeli muut pitkin korsun seiniä ja huvikseen osoitteli korttimiehiä pistoolillaan, joka oli aina ladattu.
Koska kukaan ei tiennyt että ampuuko Olli heitä , niin kauhuissan hyppivät korsun pienestä ikkunasta...."menivät kun ketut pakoon" Olli hohotteli ja hauskaa oli, ainakin hänellä.
Noh....
Yksi ilta korsuun ilmestyi vanha sotajermu , arpinaamainen musikka , lähtöisin kuulemma Itärajan tuntumasta , puoliksi ryssä kuulemma. Kutsutaan häntä vaikka Untoksi.
"Ja minä en saatana Ollia pakoon juokse, Unto uhosi....koettakoon rötkäles , niin varmasti katuu ukko.."
Kului muutama päivä korsussa , jossa oli kokoontunut tavanomainen äijjälauma kortia lätkimään, kun ovi pemahti selkoselleen ja kynnyksellä seisoi pistooli ojennettuna ,rähinähumalassa oleva Olli. "Noniinh ukot, Olli rääkäisi...lährettekö ikkunasta vai ette...muuteen pamaut"...
ja lause jäi kesken.....
PUM!....kuului ja lujaa , eikä Olli ollut enää elävien kirjoissa. Sotajermu Unto ampui Ukkomauserillaan keskelle riidanhaastajan otsaa ja sillä selvä. Kului 11 tuntia ennenkuin paikalle virkamies kutsuttuna saapui, ruumis pois raijattiin ja kuulustelupöytäkirjaa tehtiin. "Selvä itsepuollusasia vallesmanni tekstaili. Selvä juttu.Mutta sovitaanko poijat niin ,että vaihdatte tuon Ukko-Mauserin huonompaan pyssyyn...turha noin hyvää on valtion takavarikkolaatikkoon laittaa."
Oli se aikamoista aikaa se.
ISRAMIRAG.
ISRAMIRAG
Aikamatkaaja.
Olen mielenkiinnolla seurannut teeveestä sarjaa, jossa kullankaivajat työskentelevät kaukana Alaskan erämailla. Meinasin itsekin vuonna 1967 muuttaa Lapin kultamaille Helsingistä, mutta aikomukseksi se (onneksi ) jäi.
Tulin tuntemaan 1995 erään liikemiehen (sanotaan häntä vaikka Heikiksi) joka oli nuorena poikana , 1947 ollut kaivamassa kultaa Palsijoella, lähellä Sotajokea. Heikki asusteli eläkepäiviään palanmatkaa Perä-Seinäjoelta....Alavudelle päin, taikka sitten ei.
Näin Heikki kertoi mulle. Hän oli paikalla tapahtuman sattuessa.
::::
Kullankaivajilla oli yhteinen isompi korsu , jossa he välillä kokoontuivat korttia pelaamaan ja pontikkaa nautiskelemaan.Heidän joukkoonsa oli ilmaantunut puolivilli mettäläinen , parta kuin risuaita ja tukka takussa pitkin selkää. Olkoon hänen nimensä vaikka Olli. Miehelle ei sopinut viina sitten millään ja jos otti, niin heti oli ns piru irti. Muodoltaan isokokoisena hän välillä nakkeli muut pitkin korsun seiniä ja huvikseen osoitteli korttimiehiä pistoolillaan, joka oli aina ladattu.
Koska kukaan ei tiennyt että ampuuko Olli heitä , niin kauhuissan hyppivät korsun pienestä ikkunasta...."menivät kun ketut pakoon" Olli hohotteli ja hauskaa oli, ainakin hänellä.
Noh....
Yksi ilta korsuun ilmestyi vanha sotajermu , arpinaamainen musikka , lähtöisin kuulemma Itärajan tuntumasta , puoliksi ryssä kuulemma. Kutsutaan häntä vaikka Untoksi.
"Ja minä en saatana Ollia pakoon juokse, Unto uhosi....koettakoon rötkäles , niin varmasti katuu ukko.."
Kului muutama päivä korsussa , jossa oli kokoontunut tavanomainen äijjälauma kortia lätkimään, kun ovi pemahti selkoselleen ja kynnyksellä seisoi pistooli ojennettuna ,rähinähumalassa oleva Olli. "Noniinh ukot, Olli rääkäisi...lährettekö ikkunasta vai ette...muuteen pamaut"...
ja lause jäi kesken.....
PUM!....kuului ja lujaa , eikä Olli ollut enää elävien kirjoissa. Sotajermu Unto ampui Ukkomauserillaan keskelle riidanhaastajan otsaa ja sillä selvä. Kului 11 tuntia ennenkuin paikalle virkamies kutsuttuna saapui, ruumis pois raijattiin ja kuulustelupöytäkirjaa tehtiin. "Selvä itsepuollusasia vallesmanni tekstaili. Selvä juttu.Mutta sovitaanko poijat niin ,että vaihdatte tuon Ukko-Mauserin huonompaan pyssyyn...turha noin hyvää on valtion takavarikkolaatikkoon laittaa."
Oli se aikamoista aikaa se.
ISRAMIRAG.
