10/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ja huoltoaseman pihaan , auto polttoainetankin viereen pysäyksiin, foorttiin täystankki pensaa ja kävelimme kohden asemaa.
Joka oli kirkkaasti valaistu.
Etuovi joka aukeni itsekseen...mutta......??!!...Meitä ihmetytti aseman ympärillä olevat punaiset ruusupurkit. Niitä oli yltympäri. myös oven edessä ja jouduimme jopa hiukan kumartumaan että pääsimme päitämme kolauttamasta kukkapurkkeihin. Myös kukkien tuoksu oli kesäistä. Vaikka oli kevät ja pakkasta muutama aste.
Muutama aste....ja punaisia ruusuja roikkumassa purkeissa yltympäri.
Häh?
Kaikki näytti kuin ruostumattomalta metallilta , hopean väristä paljon , muutama pyöreä pöytä keskellä lattiaa ja penkit niiden ympärillä. Nämä oli ikäänkuin "hitsattu" lattiaan kiinni.Niitä ei voinut liikuttaa lainkaan. Kas kummaa tuumasimme....jännä huoltoasema...
Jännä.
Tiskin takana seisoi vanhempi nainen. Noin 50 kymppinen... Ihan tavallisen näköinen sekä oloinen.Ja kaffin me tilasimme, pullaa kans, kermaa että sokuria. Ne nainen toi tarjottimella meidän pöytään.
"Mistäpäin"..hän kysyi....Kauhajoeltahan me vastasimme..vähän eksyttiin, mutta eiköhän se tästä onnistu koto löytään...". Ja sitten takaisin Erkin foortiin ,jossa me katsoimme kartasta missä ollaan ja selvisihän se. Oltiin keskellä ei mitään , ei taloja ei ihmisiä missään.Kovala Harjunmaan paikkeilla.....keskellä ei mitään.
Mikkelikin oltiin jollakin kummalla tavalla ohitettu , ajettu tiesmitä sivuteitä, tiesminne. Häh?..me taas ihmettelimme ja suoraa päätä otimme suunnan tie 13, joka näytti johtavan takaisin 23:lle ja sitten 9: sille joka veisi meidät kotiin Kauhajoelle.
Jonne me tultiin ennätysajassa.!
Kummastelimme meidän nopeaa aikataulua. Tunsimme ikäänkuin lentävämme.Paikat vilahtelivat ohitsemme ja niin näkyi Aronkyläkin sekä huoltoasema, johon pysähdyimme. Siis pensaa laittamaan Erkin vanhaan foortiin.Mutta.......!
Polttoainepumppu tuntui olevan rikki. Siitä tuli vain vähän pensaa, ensin kaffikupillinen ja sitten kokoajan sammuskeli , liru kerrallaan antoi ja minäpoika vähän #"!!¤¤#"!keles...jonka kuuli huoltoaseman työntekijä ja paikalle käveli.
"Mikäs hätänä" hän lausahti....ja mä siihen että kone on rikki..se ei anna pensaa kun tippa kerrallaan.....jospa minä koetan mies sanoi ja bensapistoolin foortin tankkireikään työnsi..
HäH.....hän lausahti...mikä ihme ettei se onnistu....autonne tankki on aivan täysi...siihen meni vain alta 4 litraa polttoainetta.....4 litraa vain..."...ja lähti...ja Erkki meni maksamaan polttoaineen............4 litraa noin.
Häh?
Jatkuu..
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ja huoltoaseman pihaan , auto polttoainetankin viereen pysäyksiin, foorttiin täystankki pensaa ja kävelimme kohden asemaa.
Joka oli kirkkaasti valaistu.
Etuovi joka aukeni itsekseen...mutta......??!!...Meitä ihmetytti aseman ympärillä olevat punaiset ruusupurkit. Niitä oli yltympäri. myös oven edessä ja jouduimme jopa hiukan kumartumaan että pääsimme päitämme kolauttamasta kukkapurkkeihin. Myös kukkien tuoksu oli kesäistä. Vaikka oli kevät ja pakkasta muutama aste.
Muutama aste....ja punaisia ruusuja roikkumassa purkeissa yltympäri.
Häh?
Kaikki näytti kuin ruostumattomalta metallilta , hopean väristä paljon , muutama pyöreä pöytä keskellä lattiaa ja penkit niiden ympärillä. Nämä oli ikäänkuin "hitsattu" lattiaan kiinni.Niitä ei voinut liikuttaa lainkaan. Kas kummaa tuumasimme....jännä huoltoasema...
Jännä.
Tiskin takana seisoi vanhempi nainen. Noin 50 kymppinen... Ihan tavallisen näköinen sekä oloinen.Ja kaffin me tilasimme, pullaa kans, kermaa että sokuria. Ne nainen toi tarjottimella meidän pöytään.
"Mistäpäin"..hän kysyi....Kauhajoeltahan me vastasimme..vähän eksyttiin, mutta eiköhän se tästä onnistu koto löytään...". Ja sitten takaisin Erkin foortiin ,jossa me katsoimme kartasta missä ollaan ja selvisihän se. Oltiin keskellä ei mitään , ei taloja ei ihmisiä missään.Kovala Harjunmaan paikkeilla.....keskellä ei mitään.
Mikkelikin oltiin jollakin kummalla tavalla ohitettu , ajettu tiesmitä sivuteitä, tiesminne. Häh?..me taas ihmettelimme ja suoraa päätä otimme suunnan tie 13, joka näytti johtavan takaisin 23:lle ja sitten 9: sille joka veisi meidät kotiin Kauhajoelle.
Jonne me tultiin ennätysajassa.!
Kummastelimme meidän nopeaa aikataulua. Tunsimme ikäänkuin lentävämme.Paikat vilahtelivat ohitsemme ja niin näkyi Aronkyläkin sekä huoltoasema, johon pysähdyimme. Siis pensaa laittamaan Erkin vanhaan foortiin.Mutta.......!
Polttoainepumppu tuntui olevan rikki. Siitä tuli vain vähän pensaa, ensin kaffikupillinen ja sitten kokoajan sammuskeli , liru kerrallaan antoi ja minäpoika vähän #"!!¤¤#"!keles...jonka kuuli huoltoaseman työntekijä ja paikalle käveli.
"Mikäs hätänä" hän lausahti....ja mä siihen että kone on rikki..se ei anna pensaa kun tippa kerrallaan.....jospa minä koetan mies sanoi ja bensapistoolin foortin tankkireikään työnsi..
HäH.....hän lausahti...mikä ihme ettei se onnistu....autonne tankki on aivan täysi...siihen meni vain alta 4 litraa polttoainetta.....4 litraa vain..."...ja lähti...ja Erkki meni maksamaan polttoaineen............4 litraa noin.
Häh?
Jatkuu..
Ekku Mattila.
