10/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kaikkein kummallisin tapahtuma..
Tulin vaimoni sisaren miehen Erkki Rinta-Halkolan kanssa Joensuusta kuorma-autohakumatkalta , Maaliskuussa 1993. Kuorma-autoa emme tuoneet, koska siinä oli kuluneet kesärenkaat ja tiet olivat todella liukkaat.
Automme oli Erkin ruskea foortti. Pensaa se lottasi ainakin 10 litraa sadalla, jossei enemmänkin.
Melkein pakoputken päästä kurkaten näkyi liikkuvat männät.....heh.
Noh...
Jo menomatkalla me juteltiin.....ufoista sekä muista kummallisuuksista. Takaisin tultaessa puhe vain kiihtyi ja olimme melkein sisällä lentävässä lautasessa....tyyliin..."olis se hienoa päästä sellaisen kyytiin"...
Tie oli 23 , Varkauden ohitse, kohti Jyväskylää. ...Kunnes... Varkauden jälkeen , noin puolivälissä ennen Pieksämäkeä näin automme vasemmalla puolella , metsän yläpuolella hienon sinisen puolipallon. Minä ajoin autoa ja Erkki nukkui täyttä päätä. Ihmettelin että mikäs toi on??...ja meinasin Erkin herättää näkyä katselemaan hänkin. Siitä tuleva sininen valo oli niin kirkas, että selvästi näin Erkin nenäkarvat. Pallon koko oli noin 40-50 metriä, jossei enemmänkin.
Todella hieno oli.
Maasto muuttui tiheäksi metsäksi. Myös tie huononi sekä oli mutkikas. Jouduin hiljentämään auton vauhtia alle 80 :neen ja hetken päästä vain noin 50 :iin.
Ja Erkki heräsi.
"Häh....häneltä pääsi...missä me ollaan..??....missä??...sitä samaa myös minä aloin ihmettelemään.Ja kun tilauksesta eteemme tuli tien oikealla puolella kilpi , jossa luki...Mikkeli 10 km.
"Ei elevetissä..kummaltakin pääsi...ei elevetissä...Mikkeli 10...voi aatana...mitä me täällä ?"
Häh......häh?? häh??
Jaeikun eteenpäin vaan tuumasimme, sekä ajattelimme etsiä sopivan kääntöpaikan, jonka jälkeen olisimme taas oikealla tiellä , kohden Jyväskylää ,sekä Kauhajokea. Noin kilometrin/kahden päästä huomasimme edessä kirkkaasti valaistun.....huoltoaseman.....ja siellä tutkisimme karttaa ,sekä kaffia pullan kanssa.Myös bensaa tankki täyteen.
Juu.
¤¤¤
Jatkuuu..
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kaikkein kummallisin tapahtuma..
Tulin vaimoni sisaren miehen Erkki Rinta-Halkolan kanssa Joensuusta kuorma-autohakumatkalta , Maaliskuussa 1993. Kuorma-autoa emme tuoneet, koska siinä oli kuluneet kesärenkaat ja tiet olivat todella liukkaat.
Automme oli Erkin ruskea foortti. Pensaa se lottasi ainakin 10 litraa sadalla, jossei enemmänkin.
Melkein pakoputken päästä kurkaten näkyi liikkuvat männät.....heh.
Noh...
Jo menomatkalla me juteltiin.....ufoista sekä muista kummallisuuksista. Takaisin tultaessa puhe vain kiihtyi ja olimme melkein sisällä lentävässä lautasessa....tyyliin..."olis se hienoa päästä sellaisen kyytiin"...
Tie oli 23 , Varkauden ohitse, kohti Jyväskylää. ...Kunnes... Varkauden jälkeen , noin puolivälissä ennen Pieksämäkeä näin automme vasemmalla puolella , metsän yläpuolella hienon sinisen puolipallon. Minä ajoin autoa ja Erkki nukkui täyttä päätä. Ihmettelin että mikäs toi on??...ja meinasin Erkin herättää näkyä katselemaan hänkin. Siitä tuleva sininen valo oli niin kirkas, että selvästi näin Erkin nenäkarvat. Pallon koko oli noin 40-50 metriä, jossei enemmänkin.
Todella hieno oli.
Maasto muuttui tiheäksi metsäksi. Myös tie huononi sekä oli mutkikas. Jouduin hiljentämään auton vauhtia alle 80 :neen ja hetken päästä vain noin 50 :iin.
Ja Erkki heräsi.
"Häh....häneltä pääsi...missä me ollaan..??....missä??...sitä samaa myös minä aloin ihmettelemään.Ja kun tilauksesta eteemme tuli tien oikealla puolella kilpi , jossa luki...Mikkeli 10 km.
"Ei elevetissä..kummaltakin pääsi...ei elevetissä...Mikkeli 10...voi aatana...mitä me täällä ?"
Häh......häh?? häh??
Jaeikun eteenpäin vaan tuumasimme, sekä ajattelimme etsiä sopivan kääntöpaikan, jonka jälkeen olisimme taas oikealla tiellä , kohden Jyväskylää ,sekä Kauhajokea. Noin kilometrin/kahden päästä huomasimme edessä kirkkaasti valaistun.....huoltoaseman.....ja siellä tutkisimme karttaa ,sekä kaffia pullan kanssa.Myös bensaa tankki täyteen.
Juu.
¤¤¤
Jatkuuu..
Ekku Mattila.
