17/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Noh....noh....pyssyasiaa pukkaa taas..
Minulla oli Jalasjärvellä 11 asetta ja jokaiseen tarvittavat luvat.
Kolme revolveria , 22 ...38 sekä 44 : nen. Muut oli ns pitkiä aseita.
Tuo 44 oli kuulkaas peli.Kun sillä ampui , niin potkaisu oli jumalatoon ja se ääni...se ääni. Rullaan mahtui 5 paukkua ja nekin oli melkein pikkulillin kokoisia.
Noh..taas.
Ovikello soi ja avaamaan menin. Siellä oli puolituttu "tummahko" (sanotaan häntä vaikka Reijoksi) mieshenkilö ja heti hän halusi nähdä mun 44:ostani..koska ei ole sellaista koskaan ennen nähnyt.
"Näytä nyt...näytä nyt"...
Hetken emmittyäni suostuikin siihen, mutta ennen aseen antamista hänelle, avasin rullan ja annoin ammukset tipahtaa kämmeneeni ja paukut laitoin taskuuni.Ns varmuuden varalta. Juu..juu...minulla oli paha tapa pitää aseita ladattuina...paha tapa..todella paha..
Paha....
Ja Reijo 44 käteensä otti , tähtäili sillä asuntoni huoneen seinään ja laukaisi. Kuului klaks,sillä aseenhan piti olla tyhjä. Sitten pyöräytti rullaa ja taas veti liipaisimesta, klaks ,toisti tätä ainakin 5-6 kertaa ja joka kerta pyöräytti rullaa ja laukaisi.Klaks..klaks..klaks.. Sanoin ettei kannata turhaan laukaista tyhjää revolveria, sillä sen nallipiikki saattaa vioittua ja lopuksi Reijo antoikin aseen takaisin minulle ja lähti.
Minä kaivoin ammukset taskustani ja niitä piti olla viisi. Mutta häh??!!....niitä olikin vain kolme.!.
Kun tarkemmin katsoin 44 ;sen rullaan, niin sinne olikin jäänyt 2 patruunaa !! Niiden välillä oli yksi tyhjä kohta....
Kämmeneeni putosi siis vain 3 patruunaa , kun sen tyhjensin ja 2 jäi rullaan. Luulin niitä oleva 6. Onneksi Reijo aina laukausten välillä pyöräytti rullaa ennenkuin laukaisi. Oli TODELLA hyvä säkä että nallipiikki osui joka kerta tyhjään kohtaan. Muuten seinään olisi tullut iso reikä.
Kliks.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Noh....noh....pyssyasiaa pukkaa taas..
Minulla oli Jalasjärvellä 11 asetta ja jokaiseen tarvittavat luvat.
Kolme revolveria , 22 ...38 sekä 44 : nen. Muut oli ns pitkiä aseita.
Tuo 44 oli kuulkaas peli.Kun sillä ampui , niin potkaisu oli jumalatoon ja se ääni...se ääni. Rullaan mahtui 5 paukkua ja nekin oli melkein pikkulillin kokoisia.
Noh..taas.
Ovikello soi ja avaamaan menin. Siellä oli puolituttu "tummahko" (sanotaan häntä vaikka Reijoksi) mieshenkilö ja heti hän halusi nähdä mun 44:ostani..koska ei ole sellaista koskaan ennen nähnyt.
"Näytä nyt...näytä nyt"...
Hetken emmittyäni suostuikin siihen, mutta ennen aseen antamista hänelle, avasin rullan ja annoin ammukset tipahtaa kämmeneeni ja paukut laitoin taskuuni.Ns varmuuden varalta. Juu..juu...minulla oli paha tapa pitää aseita ladattuina...paha tapa..todella paha..
Paha....
Ja Reijo 44 käteensä otti , tähtäili sillä asuntoni huoneen seinään ja laukaisi. Kuului klaks,sillä aseenhan piti olla tyhjä. Sitten pyöräytti rullaa ja taas veti liipaisimesta, klaks ,toisti tätä ainakin 5-6 kertaa ja joka kerta pyöräytti rullaa ja laukaisi.Klaks..klaks..klaks.. Sanoin ettei kannata turhaan laukaista tyhjää revolveria, sillä sen nallipiikki saattaa vioittua ja lopuksi Reijo antoikin aseen takaisin minulle ja lähti.
Minä kaivoin ammukset taskustani ja niitä piti olla viisi. Mutta häh??!!....niitä olikin vain kolme.!.
Kun tarkemmin katsoin 44 ;sen rullaan, niin sinne olikin jäänyt 2 patruunaa !! Niiden välillä oli yksi tyhjä kohta....
Kämmeneeni putosi siis vain 3 patruunaa , kun sen tyhjensin ja 2 jäi rullaan. Luulin niitä oleva 6. Onneksi Reijo aina laukausten välillä pyöräytti rullaa ennenkuin laukaisi. Oli TODELLA hyvä säkä että nallipiikki osui joka kerta tyhjään kohtaan. Muuten seinään olisi tullut iso reikä.
Kliks.
Ekku Mattila.
