23/11-2019.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Iltaa fb kansalaaset..
Päätin jo viimelauantaina , että viikon päästä ajelen Alahärmän syntymäkotitalooni , sen joenrannalle , jossa minulla on ollut soutupaatti toista vuotta , hinaan sen talialla penkalle turvaan , ettei jäät sitä vie ja sitten takaasin tänne Kauhajoelle.
Ja niin sitten teinkin.
Tänään aamulla autoon , Orisberkin kautta (jossa otin muutaman kuvan jokka jo näjitte) Isoonkyröön , sitten Ylistaroon läpi Lehemäjoelle, sieltä Ylihärmään ja sitten Alahärmään.............ja eiku talia/kettinki olkapäälle ja joenrantaan. Juu.
¤¤¤¤
Venehe oli paikallaan mitä ny vähä vettä ryystäny. Kettingin kiinnitin veneen kokkarenkulaan talija/kettinkiä välhin ja toinen pää rannan isoon koivuhun. Kriik...kriik....kriik...kriik..talija vaan kitisi eikä venehe liikahtanu yhtään sanoisin....ja asiaa tarkemmin tutkimaan menin. Vesi se syyllinen oli , meinaan venehen pohjalla oleva. Noin 200-300 kiloa turhaa lisäpainoa eikä tietystikään rannalla mitään nappoa ollu jolla olis voinu äyskäröörä. Mutta pentelees sentään...kun kurkottelin venehen nokan eressä , niin haalareitteni etutaskusta tippui mun älykännyni Lapuan jokeen , että mulskahdus vain kuului. Onneksi se oli se toinen , se varavaravaravaravara joka sai mennäkin. Eikä tässä kaikki. Kun kiukuspäissäni naksuttelin sitä talijaa , niin se meni rikki , että krahahti. Ei enää vetäny eikä palauttanu. Melekeen (heh) päästin saratuksen , taikka ennoo varma ja annoin koko homman olla.
Olokoon. Sinne jäi paattini , kettinkini sekä talijani. Niinja se r.i.p./puhelimeni. Ny se Ahti soitteloo merenneiroille valtakunnassaan , taikka miksei näkkikin.
Voi hyvinkin olla että seuraavana Lauantaina meen uurelleen venhettäni vetämään , taikka on hyvinkin mahdollista olla etten mene. Pitänee miettiä asiaa.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Iltaa fb kansalaaset..
Päätin jo viimelauantaina , että viikon päästä ajelen Alahärmän syntymäkotitalooni , sen joenrannalle , jossa minulla on ollut soutupaatti toista vuotta , hinaan sen talialla penkalle turvaan , ettei jäät sitä vie ja sitten takaasin tänne Kauhajoelle.
Ja niin sitten teinkin.
Tänään aamulla autoon , Orisberkin kautta (jossa otin muutaman kuvan jokka jo näjitte) Isoonkyröön , sitten Ylistaroon läpi Lehemäjoelle, sieltä Ylihärmään ja sitten Alahärmään.............ja eiku talia/kettinki olkapäälle ja joenrantaan. Juu.
¤¤¤¤
Venehe oli paikallaan mitä ny vähä vettä ryystäny. Kettingin kiinnitin veneen kokkarenkulaan talija/kettinkiä välhin ja toinen pää rannan isoon koivuhun. Kriik...kriik....kriik...kriik..talija vaan kitisi eikä venehe liikahtanu yhtään sanoisin....ja asiaa tarkemmin tutkimaan menin. Vesi se syyllinen oli , meinaan venehen pohjalla oleva. Noin 200-300 kiloa turhaa lisäpainoa eikä tietystikään rannalla mitään nappoa ollu jolla olis voinu äyskäröörä. Mutta pentelees sentään...kun kurkottelin venehen nokan eressä , niin haalareitteni etutaskusta tippui mun älykännyni Lapuan jokeen , että mulskahdus vain kuului. Onneksi se oli se toinen , se varavaravaravaravara joka sai mennäkin. Eikä tässä kaikki. Kun kiukuspäissäni naksuttelin sitä talijaa , niin se meni rikki , että krahahti. Ei enää vetäny eikä palauttanu. Melekeen (heh) päästin saratuksen , taikka ennoo varma ja annoin koko homman olla.
Olokoon. Sinne jäi paattini , kettinkini sekä talijani. Niinja se r.i.p./puhelimeni. Ny se Ahti soitteloo merenneiroille valtakunnassaan , taikka miksei näkkikin.
Voi hyvinkin olla että seuraavana Lauantaina meen uurelleen venhettäni vetämään , taikka on hyvinkin mahdollista olla etten mene. Pitänee miettiä asiaa.
Ekku Mattila.
