Eilen illalla tuumasin että jospa meen huamenne ostaan wc paperia kaupoista (ja kuten tiedätte jo) ja koska olen sanani mittaanen miäs, niin heti aamulla kello 07,23 matkaan lähärin polokumasiinallani. Ainaskin viireen kuuren kaupan klasista koetin kurkata , muttei yhtään hyysikkäpaperia näkynyt. Just kun olin halapahallin eres siihen tupsahti nuaren olooneen ihiminen ja mun nähäressään sanoi "..kuule hei....saanko ottaa susta kuvan"? ja mä sanoon että tottakaitjuu ja se otti kuvan. Mäkin siitä niin innostuin että annoin hälle oman kännykkäni sanoin " Voikko ottaa mustakans kuvan ja se heti tekikin niin ja voiettä olin otettu....mutta istu ja pala!!,,,,sivusilimälläni , sillä vasemalla joka on paree ,havaattin miten se ihiminen näpläsi kännyynsä kolomea numeroa ja tajusin että ne on 112....!!!!! ja se huusi....."äkkiä kaikki aphun..täälä on yks tosivanaha ukko....sillä on varmasti korona.....äkkiä kaikki aphun, se pitää viedä eristyksiin ja nopiaa.".
Ja uskonaa ny, taikka ette . Mä lähärin siitä paikasta niin lujaa , pyöräni etupää pystyssä ja takakumi pyöri hetken aikaa tyhyjää.Suhinaa vaan kuului , niinku piirretetyissä ja voin melekeen vannua, mutten tee ny sitä ,että takakumi meni pilalle kun se siinä rosoosella asfaltilla savusi. Takaasin tulin matalana kumarassa pitkin joen penkkaa, pyäräni olokapäälläni roikkuen kotiini ja suaraa suihkuun...Nyt tulee se uskomattomin juttu. Kun olin pessy itteni , paikkani kuivasin , päälleni kuivaa pujin ja naamani rasvasin , niin yhtäkkiä ovien rakosista pläiskähti jotakin kuumaa sekä märkää. Meni hetken ennenkuin honasin että se aines oli mun omaa hikiäni , joka vasta nyt saavutti mun kehoni. Niin kovaa mä ajoin.
Oli se reissu voi että.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ja uskonaa ny, taikka ette . Mä lähärin siitä paikasta niin lujaa , pyöräni etupää pystyssä ja takakumi pyöri hetken aikaa tyhyjää.Suhinaa vaan kuului , niinku piirretetyissä ja voin melekeen vannua, mutten tee ny sitä ,että takakumi meni pilalle kun se siinä rosoosella asfaltilla savusi. Takaasin tulin matalana kumarassa pitkin joen penkkaa, pyäräni olokapäälläni roikkuen kotiini ja suaraa suihkuun...Nyt tulee se uskomattomin juttu. Kun olin pessy itteni , paikkani kuivasin , päälleni kuivaa pujin ja naamani rasvasin , niin yhtäkkiä ovien rakosista pläiskähti jotakin kuumaa sekä märkää. Meni hetken ennenkuin honasin että se aines oli mun omaa hikiäni , joka vasta nyt saavutti mun kehoni. Niin kovaa mä ajoin.
Oli se reissu voi että.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.