28/3-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kyllä aamulenkillä näkee ja tapahtuu poijaat.
Koukkasin välillä kuvaamaan tyhyjää pientä tupaa , joka on nököttänyt ainakin 20 vuatta ittekseen keskellä peltoa. Sen ulkorakennuksessa tapahtui palotuli , eiku tulipalo , jossa oli muutama hevooneenkin mutta onneksi ne saatiin pelastettua. Kuitenkin isännällä ei ollut yhtä hyvä säkä, vaan hän hengitti keuhkoihinsa liikaa savua ja otti ja kuali viikon päästä Ruattis.
¤¤¤
Noh tämä edellä kerrottu oli ns aasinsilta ja itte pääasia tuloo ny:
Kuulin kyliltä/naapureilta että siinä talossa on alakanut kummittelemaan. Kuulemma pikkutuvan ikkunoista näkyy välillä, varsinkin talvisin outoja valonlemahduksia . Niinkun arvaattekin minä siitä asiasta heti kiinnostumaan , Helemikuussa , pakkasiltana tuvan luokse kääppäilin lumihangessa pukeutuneena lämpimään pilkkihaalariin. Mulloli varalla lampputasku , eiku taskulamppu , suklaata sekä pyhä risti kaulassa varalla.
Talossa oli puinen laveri , ruakapöytä , pari tualia , sekä vanhana kaappijää , eiku jääkaappi. Laverille maata menin ja kummajaasia orottamaan . Tottakait Herran siunauksen mutisin varmuudeksi. Ei menny kovinkaan pitkään kun alakoi tapahtumaan. Ulkona alkoi kuulumaan outoa hurinaa , joka voimistui ja....ja..ja.......mulla melekeen niskakarvat pystys.
Kummitus ilmestyi tottamooses. Selvästi havaattin talossa , sen yhdellä seinällä kirkkaita välähdyksiä , suoraan mun puusänkyäni vastapäätä varsinkin. Ne välähteli hetken aikaa , liikkuivat oudosti ja sitten katosivat , samoin hurinakin.
Juu.
Talo oli päätieltä noin 80 metrin päässä. Kurikasta tulevat autot, joilla oli ns pitkät valot päällä ja valojen keila osui just eikä melekeen talon lasi-ikkunaan , josta se heijastui ikäänkuin talon sisältä näkyväksi. Niin se kummitusjuttu selevis.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kyllä aamulenkillä näkee ja tapahtuu poijaat.
Koukkasin välillä kuvaamaan tyhyjää pientä tupaa , joka on nököttänyt ainakin 20 vuatta ittekseen keskellä peltoa. Sen ulkorakennuksessa tapahtui palotuli , eiku tulipalo , jossa oli muutama hevooneenkin mutta onneksi ne saatiin pelastettua. Kuitenkin isännällä ei ollut yhtä hyvä säkä, vaan hän hengitti keuhkoihinsa liikaa savua ja otti ja kuali viikon päästä Ruattis.
¤¤¤
Noh tämä edellä kerrottu oli ns aasinsilta ja itte pääasia tuloo ny:
Kuulin kyliltä/naapureilta että siinä talossa on alakanut kummittelemaan. Kuulemma pikkutuvan ikkunoista näkyy välillä, varsinkin talvisin outoja valonlemahduksia . Niinkun arvaattekin minä siitä asiasta heti kiinnostumaan , Helemikuussa , pakkasiltana tuvan luokse kääppäilin lumihangessa pukeutuneena lämpimään pilkkihaalariin. Mulloli varalla lampputasku , eiku taskulamppu , suklaata sekä pyhä risti kaulassa varalla.
Talossa oli puinen laveri , ruakapöytä , pari tualia , sekä vanhana kaappijää , eiku jääkaappi. Laverille maata menin ja kummajaasia orottamaan . Tottakait Herran siunauksen mutisin varmuudeksi. Ei menny kovinkaan pitkään kun alakoi tapahtumaan. Ulkona alkoi kuulumaan outoa hurinaa , joka voimistui ja....ja..ja.......mulla melekeen niskakarvat pystys.
Kummitus ilmestyi tottamooses. Selvästi havaattin talossa , sen yhdellä seinällä kirkkaita välähdyksiä , suoraan mun puusänkyäni vastapäätä varsinkin. Ne välähteli hetken aikaa , liikkuivat oudosti ja sitten katosivat , samoin hurinakin.
Juu.
Talo oli päätieltä noin 80 metrin päässä. Kurikasta tulevat autot, joilla oli ns pitkät valot päällä ja valojen keila osui just eikä melekeen talon lasi-ikkunaan , josta se heijastui ikäänkuin talon sisältä näkyväksi. Niin se kummitusjuttu selevis.
Ekku Mattila.
