2/2/2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen sivuja,
ja minä kuulin,
ja minä näin:
Täysiosumasta sortuu,
huvila Begumin,
lähellä Assuania,
sota on tullut.
Mudan alle näin peittyvän,
laaksossa Reinin,
Pfalzgrfensteinin linnan,
vuorilta tuho iskee.
Maahan sortuu,
palatsi,
Friedrichstadt,
järistys on valtava.
On voima ja on talo,
on Kiina ja tee,
se katoaa Berliinissä.
Tuscanys ja Pisa,
on viereinen rakennus,
sekin soraksi muuttuu.
Kiveä ei jää,
kiven päälle,
kun Jeddassa palaa,
ja ruhtinaitten palatsi häviää,
suru on suuri.
Yksikaksiyksiyksi,
on suvussa Saudien,
maahan sortuu,
Riadissa koti.
Tuli kuluttaa Arielian,
vanhan kaupungin,
siellä lepäsi Daavid.
Syyllisellä on,
hopeiset hiukset,
kunnian häät olivat,
vanhassa ajassa,
ja Buddan kuva rikotaan.
Kaatuu mahti,
Kiinalainen,
kun sotaherraa leikataan,
suoli halkeaa,
ja keltaiseen jokeen ,
sekoittuu kuuma veri,
nyt virkaan astuu,
silmäpuoli venkula,
hän puolet maasta kadottaa.
Vakoilijan nimi ,
on melkein Mini,
taas toistuu laulu kukon,
ja Englannin lehterillä,
vakojaa paljastuu,
nalli ja hattu,
kolmannesta nimestä.
Kohta kaikki katoaa,
asunnot Paavalin,
talossa Avignonin,
ja silta ,
ja rakennus ovat poissa.
Kaatuvan näin,
portin Barclaynin,
sota on tullut.
Yksikaksineljä on korkeus,
tornin Pirellin,
järistys sen kaataa,
asteet 8 ja 1.
Varokaa Israel,
ammuksen heittää,
yksikätinen mies,
vihollismaasta,
ja puutarhahauta on mennyttä.
Punainen pallo,
riisiä ja outoa kieltä,
siel Keisari asuu, talossa suuressa,
nyt keltainen nimi,
halkaisee auringon lipun,
Japanissa surraan.
Toistan tään:
silta Isonbeltin,
veden alla loistaa,
kun tsunami on iskenyt.
Soraksi muuttuu,
vanha kaupunki,
laaksossa Beersebanin,
mäellä Adanin.
Ekku Mattila.
