maanantai 14. joulukuuta 2020

Syytinkifaari muisteloo......"ja tapahtui sinä 14/12-1988 aikana"......eeettttääääää...

 14/12-2020.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.


Kolusin  taas  vanahoja  papereitani/päivä/lenkkikirjojani ja   tänään  14/12-1988  tapahtui seuraavaa.

Olin tutustunut  Peräseinäjoella asuvaan  vanhaanpoikaan  traktorikauppojen  yhteydessä joka  asui  keskustasta  noin  9 km  päässä rautatien  lähellä.  Sanotaan häntä vaikka Olliksi. Soiteltiin  silloin tällöin ja kun kuulin että hänellä olisi  vanha  iso armeijjan  teltta   myytävänä niin  yksi päivä, siis  14/12  lähärinkin Ollin  luokse  kauppoja  tekemään. Siihen Wanahaan hyvään aikaan oli  vielä  talvi sellainen kun pitkin .  Lunta  maassa  puoli meeteriä  ja pakkasta  15  astetta.  

Olli asui ja  asuu yhä  puutalossaan ja  sen pihaan minä kurvasin. Kello  oli  noin  16,00 . Kummastelin Ollin pihalla  olevaa harmaata  savua  ja  luulin että  hän polttaa   roskia   hellassaan .Savua oli  aikalailla paljon.Melkein  henkeen otti .Koputin  ovelle  ja astuin sisään  taloon. Jo  eteinen oli savua  täynnä, taikka ainakin   katon  rajassa  eniten, samoin keittiössä  kun sen  oven avasin.  Eniten  juuri    katonrajassa. Luulin  että  Olli  oli liian  aikaisin laittanut savupiipun pellit  kiinni, mutta ei.

Olli  oli  kumartunut  keittiönsä ruokapäydän  eteen. Yläkroppa  makasi  pöytää  vasten  ja  ensin   säikähdin että onko noutaja  napannut Ollin , mutta ei. Jumalatoon kuorsaus vain kuului. Keittiön pöydällä oli  muutama  kaljaputeli,  tyhjiä  näköjään sekä  pari  viinapulloa. Toinen  pullo oli  tyhjä ja  toinen  puolitäysi. Olli  oli sammunut  kertakaikkiaan.   Krooooooooooh..... Äkkiä  huomasin  mistä se  savu  tulee. Mies  oli laittanut  jalkojensa  eteen päydän  alle   sähkölämmittimen joka  puhaltaa samalla kuumaa ilmaa. . Jossakin  vaiheessa  Olli oli  siirrellyt  jalkojaan  niin että pöydän  alla oleva  matto  oli  liikkunut  suoraan  sähkölämmittimen  päälle ,  sen  toiseen reuraan  ja  alkanut  siinä  hitaasti  kytemään. Nopiaa  nyppäsin   kytevän maton  lämmittimen päältä pois  ja  retuutin  sen pihalle. Oli  kenties  kyse  enää muutamasta minuutista  ja  matto olisi  syttynyt  tuleen ja  Olli palanut  kuoliaaksi. Avasin myöskin   huoneen  ovet   tuuletuksen   takia  ja  siinä vaiheessa  Ollikin  jo heräsi ,  tunnisti minut  ja  kovasti  haukkumaan  tyyliin...... "mitä ittua  sä  oikein  touhuat...ovetkin oot jättänyt  seliälleen...paa  ovet kiinni...öööööö......lämpö karkaa...öööööö....  aatana"....

Kesti hetken ennenkuin mies  tajusi  millaisessa  vaarassa  oli ollut ja kuinka  lähellä   noutaja oli   käynyt.Kiitti kovasti ja siinä me hetken "juteltiin". Viina  oli  kuitenkin  noussut  Ollin  päähän eikä hänen sanoistaan  oikein tolkkua saanut. Varoittelin  häntä ettei enää laita  sitä  sähkölämmitintä sellaisen paikkaan  että sen päälle  saattaa  joku  vaate  joutua. Tälläisen  tositarinan  pukkasin Maanantain kunniaksi.  Taisin  tulla  sattumalta  oikeaan paikkaan .  Oikealla  hetkellä.  Vai mitä?


Ekku Mattila.