21/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Wanhan ajan Joulumuistelo...
1968 tuumasin lähettää yhdelle tutulleni joka asui Ylihärmässä joulupaketin.
Sanotaan häntä vaikka Erkiksi.
Koska tiesin Erkin tykkäävän lakkalikooristä, menin viinakauppaan , ostin lakkalikooriä, sellaista keltaista ja toin sen kotia. Pullo oli pyöreähkö...viheriää väriltään...ns kruusattu.
Juu.
Jo ennakkakkoon olin ostanut lähikaupasta ison Joululimpun, sellaisen, joka oli siirapilla sivelty.
Sen halkaisin, sisällön koversin melkein pois ja olallaa....siihen mahtui just se ostamani lakkalikööriputeli.
Sitten sivelin siirappia kumpaankin limpun puoliskoon, pullo limpun sisälle ja työnsin leivän ruskeaan paperipussiin. Joulupaperia vielä päälle. Lahja paffilaatikkoon, osoite päälle ja postin kautta kohden määränpäätä.
Tämä tapahtui noin viikkoa ennen Joulua.
¤¤¤
Kolmisen päivää tämän jälkeen soitin Erkille..ja kysyin:
"Tere..mitä äijjä...?....kuis muuten menee??....saikko mun lähettämäni paketin..??..jaa sait...noh oliko hyvää??.....tuotaa oooliii...Erkki vastasi....ooliii....juuu ooliiiiih....oooliiiihhh..".
Koska se ooliiiihh..tuntui sillai keksityltä, niin jatkoin Erkin tenttaamista....
"Se lakkalikööri on ainaskin 50 %:senttista....tuntuiko se...?...menikö nuppiin..??..saikko rapulaa..??...saikko ???..pullo oli sen limpun sisällä.
Ja....tässä vaiheessa Erkki tunnustamaan, että luuli sen limpun olevan vain limpun, että nakkasi sen ruokakaappiin muiden leipien joukkoon, tuumasi sen syövänsä sitten myöhemmin...eikä siis leikannut limpusta palaakaan......
Aika nopeasti Erkki puhelumme aikana limpun kaapista haki, sen halkaisi , sekä kovasti lahjasta kiittelemään....
Oli hyvä säkä ettei leippää lehemilleen nakannut......voisi olla että rikkikin olisi mennyt....limppuliköörileippä.......juamaa ja ruakaa....heh.
Lakkalikööripullo.
50 %:senttista.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Wanhan ajan Joulumuistelo...
1968 tuumasin lähettää yhdelle tutulleni joka asui Ylihärmässä joulupaketin.
Sanotaan häntä vaikka Erkiksi.
Koska tiesin Erkin tykkäävän lakkalikooristä, menin viinakauppaan , ostin lakkalikooriä, sellaista keltaista ja toin sen kotia. Pullo oli pyöreähkö...viheriää väriltään...ns kruusattu.
Juu.
Jo ennakkakkoon olin ostanut lähikaupasta ison Joululimpun, sellaisen, joka oli siirapilla sivelty.
Sen halkaisin, sisällön koversin melkein pois ja olallaa....siihen mahtui just se ostamani lakkalikööriputeli.
Sitten sivelin siirappia kumpaankin limpun puoliskoon, pullo limpun sisälle ja työnsin leivän ruskeaan paperipussiin. Joulupaperia vielä päälle. Lahja paffilaatikkoon, osoite päälle ja postin kautta kohden määränpäätä.
Tämä tapahtui noin viikkoa ennen Joulua.
¤¤¤
Kolmisen päivää tämän jälkeen soitin Erkille..ja kysyin:
"Tere..mitä äijjä...?....kuis muuten menee??....saikko mun lähettämäni paketin..??..jaa sait...noh oliko hyvää??.....tuotaa oooliii...Erkki vastasi....ooliii....juuu ooliiiiih....oooliiiihhh..".
Koska se ooliiiihh..tuntui sillai keksityltä, niin jatkoin Erkin tenttaamista....
"Se lakkalikööri on ainaskin 50 %:senttista....tuntuiko se...?...menikö nuppiin..??..saikko rapulaa..??...saikko ???..pullo oli sen limpun sisällä.
Ja....tässä vaiheessa Erkki tunnustamaan, että luuli sen limpun olevan vain limpun, että nakkasi sen ruokakaappiin muiden leipien joukkoon, tuumasi sen syövänsä sitten myöhemmin...eikä siis leikannut limpusta palaakaan......
Aika nopeasti Erkki puhelumme aikana limpun kaapista haki, sen halkaisi , sekä kovasti lahjasta kiittelemään....
Oli hyvä säkä ettei leippää lehemilleen nakannut......voisi olla että rikkikin olisi mennyt....limppuliköörileippä.......juamaa ja ruakaa....heh.
Lakkalikööripullo.
50 %:senttista.
Ekku Mattila.
