13/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Joulun kunniaksi....hehheh..
Meillä Alahärmän kodissa tapettiin possu noin viikkoa ennen Joulua.
Oli vuosi jotakin 1956.
Siantappaja oli aina sama.....nainen...(kutsutaan häntä vaikka Amaliaksi) Suon Markun kasvattimummu...ja iskelmälaulaja LAURI TÄHKÄ (Jarkko Suo) on tämän Markun poika.
Amalia asui meiltä noin 500 metrin päässä.
Ja asiaan...:
Aamulla varhain.....kuuden paikkeilla Amalia meille ajeli polkupyörällä , jonka jopparilla oli rottinkinen laukku ja siinä terävä kirves ,sekä kaksi/kolme vielä terävämpää puukkoa. Niillä kaltattiin kuolleelta sialta karvat...juu.
Sitten navettaan, jossa tuleva jouluateria rauhallisena köllötteli. Äitee vei sian eteen astian ,jossa oli kaikkea sialle maistuvaa....pullaa,perunaa, leippää, siis sellaista josta possu takuulla pitää.
Nam. Röh.
Kun sika viimeistä ateriaansa hotki , niin Amalia siirtyi hajareisin porsaan ylle, niin että sen pää jäi Amalian jalkojen väliin.....nosti kirveensä hamarapuolen ylös.....ja iski sillä possua nuppiin.
Pums...
Ja iiiiiiiiiiikkkkkkkgggiiiiigg....!!!
Tarkoituksenahan oli vain tainnuttaa sika. Sitten siltä kurkut auki, että veri valui pois astiaan, sekä sitten raahata puolikuollut possu kalttauspöydälle, jossa kuuman veden kanssa siltä karvat poistettiin terävällä puukolla.
Kirves osui sikaa korvan paikkeille...ja salamana se kirvasi karkuun pois navetan avatusta ovesta...me , Amalia , Äiteeni, Isäni ja mä itte, tietysti jumalatoonta vauhtia sen perään...Se juoksi täyttä ravia ns toiskanmäelle, vanhan naapurimme tyhjälle tontille lumi vain pöläji sinnetänne. Ja mua nauratti niinmaan erkeleesti. Sillä sika, varmasti kirveen tällistä johtuen ,juoksi vinossa asennossa ja Amalia sen perässä hamhenhelemat heilahdellen. Polviin saakka olleet villahousut ne vilkkui....meinaan Amalialta...
hehhehehheh...
Nooh...me saatiin sika piiritettyä. Takajaloista raahattiin edelleen kiljuva sika navetan eteen , Amalia nosti uudelleen kirveensä ja nyt osui....TUMS....
Igrh...röh...pöts.
Ainiin...voi että se klasusoppa oli mukamas hyvää..siihen ..en taida enempää kertoa...mitä se sisälsi ja se mustamakkara...en siitäkään tämän enempää....ja sian kieli....eh.....noniin...mutta se kinkku se oli poijat maukasta...soli vilja/leippä/puuro/peruna/possua.
Ainiin....vuonna 1969 lopetin kinkun syömisen. Enkä hetkeen aikaan sitä edelleenkään syä.
Ettei vaan...??...Iiiikkkkkgg....ja Tumps...ole syynä.?
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Joulun kunniaksi....hehheh..
Meillä Alahärmän kodissa tapettiin possu noin viikkoa ennen Joulua.
Oli vuosi jotakin 1956.
Siantappaja oli aina sama.....nainen...(kutsutaan häntä vaikka Amaliaksi) Suon Markun kasvattimummu...ja iskelmälaulaja LAURI TÄHKÄ (Jarkko Suo) on tämän Markun poika.
Amalia asui meiltä noin 500 metrin päässä.
Ja asiaan...:
Aamulla varhain.....kuuden paikkeilla Amalia meille ajeli polkupyörällä , jonka jopparilla oli rottinkinen laukku ja siinä terävä kirves ,sekä kaksi/kolme vielä terävämpää puukkoa. Niillä kaltattiin kuolleelta sialta karvat...juu.
Sitten navettaan, jossa tuleva jouluateria rauhallisena köllötteli. Äitee vei sian eteen astian ,jossa oli kaikkea sialle maistuvaa....pullaa,perunaa, leippää, siis sellaista josta possu takuulla pitää.
Nam. Röh.
Kun sika viimeistä ateriaansa hotki , niin Amalia siirtyi hajareisin porsaan ylle, niin että sen pää jäi Amalian jalkojen väliin.....nosti kirveensä hamarapuolen ylös.....ja iski sillä possua nuppiin.
Pums...
Ja iiiiiiiiiiikkkkkkkgggiiiiigg....!!!
Tarkoituksenahan oli vain tainnuttaa sika. Sitten siltä kurkut auki, että veri valui pois astiaan, sekä sitten raahata puolikuollut possu kalttauspöydälle, jossa kuuman veden kanssa siltä karvat poistettiin terävällä puukolla.
Kirves osui sikaa korvan paikkeille...ja salamana se kirvasi karkuun pois navetan avatusta ovesta...me , Amalia , Äiteeni, Isäni ja mä itte, tietysti jumalatoonta vauhtia sen perään...Se juoksi täyttä ravia ns toiskanmäelle, vanhan naapurimme tyhjälle tontille lumi vain pöläji sinnetänne. Ja mua nauratti niinmaan erkeleesti. Sillä sika, varmasti kirveen tällistä johtuen ,juoksi vinossa asennossa ja Amalia sen perässä hamhenhelemat heilahdellen. Polviin saakka olleet villahousut ne vilkkui....meinaan Amalialta...
hehhehehheh...
Nooh...me saatiin sika piiritettyä. Takajaloista raahattiin edelleen kiljuva sika navetan eteen , Amalia nosti uudelleen kirveensä ja nyt osui....TUMS....
Igrh...röh...pöts.
Ainiin...voi että se klasusoppa oli mukamas hyvää..siihen ..en taida enempää kertoa...mitä se sisälsi ja se mustamakkara...en siitäkään tämän enempää....ja sian kieli....eh.....noniin...mutta se kinkku se oli poijat maukasta...soli vilja/leippä/puuro/peruna/possua.
Ainiin....vuonna 1969 lopetin kinkun syömisen. Enkä hetkeen aikaan sitä edelleenkään syä.
Ettei vaan...??...Iiiikkkkkgg....ja Tumps...ole syynä.?
Ekku Mattila.
