12/4-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoant.
Muutettiin tänne kauhajoelle 1990 ja melkein heti alkoi tuolla ulkona, niin talvella, keväällä, syksyllä sekä harvemmin kesällä aikamoinen "palamiikki". Koska minä paljon istuskelen ulkona niin huomasin jo 1990 syksyllä melkomoista vilinää/kolinaa sekä selviä askeleita kuului ja vaikka oli lunta niin mitään jälkiä ei lumessa ollut. En puhunut muille mitään , mutta vanhin poikamme sanoi...."aatana....yksi varjo seurasi mua kun olin tupakilla navetan nurkalla...se tuli uhkaavasti lähemmäksi ja minun oli pakko juasta karkuun tupaan". Samoin vaimoni oli huomannut samoin, sekä muutkin muksumme.
Noh.....yksi syksyinen iltäpäivä vaivuin ns "loveen" ja sainkin selville mistä moinen kummittelu täällä johtui. 1809 sodan aikana täällä kauhajoella(kin) oli lukuisia tappeluita velivenäläästen kanssa ja rumihia syntyi puolin/toisin. Yksi puolikuollut kasakka oli pakoon juostessaan päässyt tähän meidän tuvan kohtaan, jolloin täällä ei ollut kuin risuisia joutomaita/räkkäpuita ja kuollut juuri tuohon kohtaan johon sen muistomerkin hänelle pystytin. Muutaman kuukauden aikana mettän pedot sun muut marot levittivät kasakan luut sinne/tänne, mutta sen "hautakohta" jäi ns energiakenttään.Lupasin siinä "loven" aikana että jos teen hänelle muistomerkin, niin sovitaan ettet enää täällä kummittele , vaan jatkat eteenpäin , valoa kohti.
Niinpä.....justiin niin: Sen jälkeen kun muistomerkin laitoin täällä on ollut aivan levollista.
Ekku Mattila.
