30/3-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Lueskelin päivä/lenkkikirjaani ja just tänään.....30/3-1974 tapahtui seuraavaa.
Asuin siihen aikaan Tapanilan Laukkipääntie 8 :sassa noin 15 km hesasta.
Olin tulossa bussi 88:silla rautatientorilta kämpilleni , illalla 22,00 ,istuen auton takapenkillä......
¤¤
Vähää ennen Tapanilaa huomasin miten nuorehko nainen , pukeutuneena kalliisen näköiseen valkoiseen turkkiin , selvästi ns hyvin toimeentuleva nousi penkiltään ja painoi bussin seinällä olevaa nappia. Siihen aikaan autoon sai nousta etuovesta , mutta pois piti lähteä takaovesta ja se ovi oli melkein minun penkkini kohdalla , oikealla puolen.
Näin heti naisesta ettei kaikki ollut ns hyvin. Hän oli tavattoman surullisen sekä masentuneen oloinen , melkein itkua pidätellen , katse alaspäin luotuna. Kesti hetken ennenkuin bussi pysähtyi pysäkin kohdalle , hiljensi vauhtiaan ja nainen oli aikeissa astua avatusta takaovesta ulos......
Kun:
Olen useasti kummastellut mitä tapahtui seuraavasti. Kuin kaukaa jostakin , kuulin oman rauhallisen ääneni joka sanoi naiselle:
"Ei itsemurha ole ratkaisu. Kyllä sinä siitä selviät. Älä tee sitä".
En koskaan unohda naisen ilmettä. Hän oli todella hämmästynyt. Suurin avoimin silmin katsoi suoraan minuun , silmissään kyyneleitä, onnen kyyneleitä ja sanoi : "sinä olet enkeli...kiitos"........... ja laskeutui pysäkille.
Se oli hieno hetki . Vieläkin tunnen sen sydämessäni. Enkeleitä on.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Lueskelin päivä/lenkkikirjaani ja just tänään.....30/3-1974 tapahtui seuraavaa.
Asuin siihen aikaan Tapanilan Laukkipääntie 8 :sassa noin 15 km hesasta.
Olin tulossa bussi 88:silla rautatientorilta kämpilleni , illalla 22,00 ,istuen auton takapenkillä......
¤¤
Vähää ennen Tapanilaa huomasin miten nuorehko nainen , pukeutuneena kalliisen näköiseen valkoiseen turkkiin , selvästi ns hyvin toimeentuleva nousi penkiltään ja painoi bussin seinällä olevaa nappia. Siihen aikaan autoon sai nousta etuovesta , mutta pois piti lähteä takaovesta ja se ovi oli melkein minun penkkini kohdalla , oikealla puolen.
Näin heti naisesta ettei kaikki ollut ns hyvin. Hän oli tavattoman surullisen sekä masentuneen oloinen , melkein itkua pidätellen , katse alaspäin luotuna. Kesti hetken ennenkuin bussi pysähtyi pysäkin kohdalle , hiljensi vauhtiaan ja nainen oli aikeissa astua avatusta takaovesta ulos......
Kun:
Olen useasti kummastellut mitä tapahtui seuraavasti. Kuin kaukaa jostakin , kuulin oman rauhallisen ääneni joka sanoi naiselle:
"Ei itsemurha ole ratkaisu. Kyllä sinä siitä selviät. Älä tee sitä".
En koskaan unohda naisen ilmettä. Hän oli todella hämmästynyt. Suurin avoimin silmin katsoi suoraan minuun , silmissään kyyneleitä, onnen kyyneleitä ja sanoi : "sinä olet enkeli...kiitos"........... ja laskeutui pysäkille.
Se oli hieno hetki . Vieläkin tunnen sen sydämessäni. Enkeleitä on.
Ekku Mattila.
