20/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤
Nonyt: jokos se kuuma kesä alkaa pikkuhiljaa. Koko viimesyksy-loppuvuosi-talvi, sekä kevät tuntuivat niinmaanerkeleen pitkäveteeselle, että tuntui sen jatkuvat ikuusesti. Talvella, pahimmassa lumipyryssä lupasin ittelleni, että jos ja kun sittenkin kevät-kesä koittaa, niin otan tottaumalavita aurinkoa nahkaani että se mustuu melekeen. Vuanna 1973 kun ajelin moottoripyörällä 19000 km ja otin aurinkoa eri leirintäalueilla , seurauksella, etten ole koskaan ennen sitä vuotta, enkä sen jälkeenkään niin ruskian/musta ollu. Paan tähän kuvankin samalta vuodelta....siis 1973.
Tällä kohtaa on hyvä syy mennä vuoteen 1968 ja Helsinkiin, Tapanilaan, Yläkaskentie 27 jossa asui hetken aikaa vuokralla, ennen muuttoani itte helesingin keskukseen.Aleksis Kivenkadulle 111.Kun siellä Tapanilan asunnossa tuli kevät, niin mä pöhkö olin tilannut Apu-lehden kautta sellaisen "nopeasti ruskettavan" jutun. Se oli hopeanvärinen, kuin kattilan kansi, jossa oli yksi sivu auki ja sitten se juttu vedettiin päähän, hartoille saakka. Ja aurinkoa ottamaan, ettei ollut samaa aikaa kun nykkin.Lojuin parvekkeella ainakin 2 tuntia naama aurinkoa kohti ja voi juutas miten mun naamaa sitten poltti !!!. Se oli ikäänkuin tulessa koko pläsi. Kirveli ja poltti. Mää tuumasin että ny. Saan hyvän rusketuksen tuosta noin vaan.......hahahaaaaaaah..
Kesken kaiken havaattin että jääkaapista puuttuu ruakaa ja eikin bussilla hesaan, asematunneliin,. jossa oli useita kauppoja ja sinne sisälle mää menin. Ihmettelin että mitä ittua ny....ihmiset luuuras mun päälle ja hävyttömästi hihittelivät.Kaikki teki niin ja eniten nuaret kersat. Ne viisas mua kohti sormillaan ja nauraa hekottivat. Ja minä ihmettelin, menin hyllyn eteen ostamaan mansikkajugurttia. Hyllyn yläpuolella oli pitkulainen peili ja oman naamani siinä näjin: !!!
Voihan aatana!!.Mun pläsi oli kirkkaan punainen, todella kirkkaan punainen. (827464834y7288787778383838) mää ittekseni kirosin, nopiaa kassalle, jossa maksoin tavarani ja äkkiä bussiin Tapanilaa kohti.Monta päivää olin kuulevinani niiden ihmisten naureskelun korvissani. Nooh...pankaas arvaan: kun muutaman päivän päästä mun naamastani alkoi irtoamaan ihosuikaleita, sellaisia sormen vahvuusia, jossei isompiakin ja alta alkoi paistaa vaalea palamatoon iho. Eikun nopiaa takaasin hesaan, Kallioon, Helsingin kadulle, jossa oli kemikalio ja sieltä ostin ittekseen ruskettavaa jotakin mönjää jota levitin pläsiini. Kului pari viikkoa ennenkuin naamastani tuli suhtkohta normaalin näkööneen.....juu.
Ekku Mattila.
