13/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤
Menen taas aikamatkalle, vanhaan sellaiseen, Alahärmän Linnanmäelle ja samaan aikaan suunnilleen, kun nytkin , kevääseen 1958. Molin silloin 12 ja vee.Siis linnanmäellä oli hiihtokilpailut, Lauantaina ja eikun matkaan Ekku, taikka Empuksi mua siihen aikaan sanottiin.Vieläkin kun tapaan vanahoja Alahärmääsiä tuttujani, harmaapäisiä kääkkiä, niin mua yhä kutsuvat Empuksi.
Siis: Muistan miten mulla sukset kerrankin luisti ja samalla piti hyvin. Yhtään ei lipusunu. Menin ja nousin vastamäet tuosta noin vaan ja alamäet myöskin. Vettä vaan silmistäni tirisi, korvissa suhisi ja kurkkua puristi. Kovaa kuulkaas menin. Kun viimeistä päiväää ettensano. Ennenkuin kunnolla tajusinkin niin maali tuli vastaan. Soli kaharen mettäkärryn välinen paikka. Linnan Einon markilla.
Kului tunnin verran kun tuloksia alettiin huutamaan. ...eeensimmääneen....Eero Mattila.......tooiiineeen Pentti Rajakangas......kooloomaaaas......ja niin kävin pienen voittopytyn noutamassa. Sellaanen kevyt ja piäni, mutta siinä luki jotta 1. Ja olin ylypiää niin palio, kotiini takaasin hiihrin viälä lujempaa kun itte kilipaalussa. Isä ei millään meinannu jaksaa tulla mukana mun vauhris.....mukamas.....se hiihti omilla suksillaan mun perässä ja huuteli että hellitäs vähän.....Jäläkeenpäin, myähemmin hoksasin , isompana, jotta Isä mukamas ei meinannu mulle päriätä.....heheeh....sillä kehui mua.
Ja seuraava päivä oli Sunnuntai, aamulla noin kello 11,00 kun mun kotiini kolome miästä tuli. Rajakankaan Pentin isse, Linnan Eino, sekä hänen veli Eero . .."tuataaaa...meinaan......yksi sanoi....me ollaan tullu siihen tulokseen ..meinaan...ettei Eero voinu Penttiä voittaa.......jos ajanottajalle tuli meinaan vahinko ja väärä aika...jotta jos sittenkin Pentti voitti ja Eero tuli toiseksi...ja me nyt meinaamme että jos vaihrettaisiinkin ne pytyt...niin että Eero antaa sen ykköpytyn ja Pentti antaa sen kakkospyttynsä.....meinaan...."
Linnan Eerolla oli Pentin kakkospytty käressään jota mun isälle ojensi.....
Mutta.....Väinö isäni sanoi kovalla ja vakaalla äänellä.. "ei muutoon oo oikia teirän puhe...itte otin omalla kellolla aikaa ja siitä näjin, että poika voitti kirkhaasti pentin....ainakin 20 sekunttia...mitään pyttyjä ei vaihreta......näkemiin".Ja porukka lähti. Ovi vaan narahti. Klons.
Myöhemmin, noin viikon päästä oli myös hiihtokilipaaluut Ojalassa, jossa oli melekeen samat mukulat hiihtämäs, myös Rajakanhkan Pentti ja voitin hänet kirkkaasti. Enää ei ketään meirän markilla näkynyt vaihtopyttyjä käsissään pitäen........
Ekku Mattila.
