8/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Talvella muistaakseni sain asiakkaan Kurikasta.
Hän oli nainen...viisiskymmenis,,,tummahko ja sellainen tavallisen Suomalaisen naisen näköönen.
Nainen oli liikealalla....joitakin kauppoja...kirkon lähellä myös...ja koska olen kuulemma selvänäkijä,niin annappas mulle loton täysosuma ja kun sen saan,niin takuulla hyöryt sinäkin.
sanoi nainen ja siis annppas tulla ne numerot..
Sain naisen syntymäajan ja muut asiaan liittyvät tärkeät seikat ja numerot paperille laitoin,,,kiitti palio sanottiin ja niin ovi kävi ja asiakas lähti.
Kului muutama viikko ja lehdissä oli että loton täysosuma oli tullut Pohjanmaalle ja koska paikkakunta on pienehkö,niin ei mennyt pitkään kun onnellinen voittaja paljastuikin.
Joo--o...Kurikkalainen....liikenainen...omistaa joitakin kauppoja...kirkonkin lähettyvillä....sai toista miljoonaa vanhaa markkaa...jee..
Orottelin...päivän ..kaksi...meni viikkokin...kuukausi toista...puoli vuottakin...meni vuosiakin...ei vaan kuulunut tipin antajaa...ei. Mun käteni melekein surkastui kun koko ajan sitä kämmen ylöspäin pitelin...joo...o..
Käsi jäi tyhyjäksi....
On erelleenkin...
Tyhyjä.
jee...
8/5-2012.
Ekku Mattila.
tiistai 8. toukokuuta 2012
Juhannusvalvojaiset Kauhavalla 1960.
8/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Edellisen rasvamakkarahumanoidinaisen jutun jälkeen on pakko kirjoittaa kevennystä.
On vuosi 1960 ja olemme sotkeneet polkupyörillämme Härmästä Kauhavan lentokentän juhannusvalvojaisiin.
Meitä on minä itte..Kanhkan Mauri, Kalliokosken Urpo ja Mattilan Pentti .
Olemme resunneet ympäri lentokenttää muutaman tunnin sinne ja tänne kun äkkiä huomaan suoraan edessäni maassa rannekellon..sellaisen ruskealla nahkarannekkeella olevan leijonakellon.
Sitä innolla ihmettelemään ja Urpokos se sanoi,että on ihan samanlainen kun sun omas leijjona,jonka olin saanut rippilahjaksi vanhemmiltani.
Ja eikun hihani ylös,mutta mitä....vi...kummaa....??mulla ei ollut enää lainkaan kelloa...soli puronnu pirskatti soikoon...jonnekin...ties minne ja kun alettiin tarkemmin löytämääni kelloa tsiikaamaan .niin siinähän luki mun oma nimeni...ja rippimuisto 1960.Kaiverruksen oli teheny Ylihärmäläänen kelloseppä Hauhia jonka useimmat ny muistaakin...
Olin iloonen kun sain hukkaamani kellon takaasin....varsin oudolla tavalla kuitenkin...
vai mitä?
8/5-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Edellisen rasvamakkarahumanoidinaisen jutun jälkeen on pakko kirjoittaa kevennystä.
On vuosi 1960 ja olemme sotkeneet polkupyörillämme Härmästä Kauhavan lentokentän juhannusvalvojaisiin.
Meitä on minä itte..Kanhkan Mauri, Kalliokosken Urpo ja Mattilan Pentti .
Olemme resunneet ympäri lentokenttää muutaman tunnin sinne ja tänne kun äkkiä huomaan suoraan edessäni maassa rannekellon..sellaisen ruskealla nahkarannekkeella olevan leijonakellon.
Sitä innolla ihmettelemään ja Urpokos se sanoi,että on ihan samanlainen kun sun omas leijjona,jonka olin saanut rippilahjaksi vanhemmiltani.
Ja eikun hihani ylös,mutta mitä....vi...kummaa....??mulla ei ollut enää lainkaan kelloa...soli puronnu pirskatti soikoon...jonnekin...ties minne ja kun alettiin tarkemmin löytämääni kelloa tsiikaamaan .niin siinähän luki mun oma nimeni...ja rippimuisto 1960.Kaiverruksen oli teheny Ylihärmäläänen kelloseppä Hauhia jonka useimmat ny muistaakin...
Olin iloonen kun sain hukkaamani kellon takaasin....varsin oudolla tavalla kuitenkin...
vai mitä?
8/5-2012.
Ekku Mattila.
Aron koulun trageria...Suomi.
8/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
tämä ilmoitus menee seuraaviin maihin: Venäjä,Usa,Britania,Japani,Viro,Latvia, Australia,Liettua,
Canada, Saksa ja Ruotsi.
Aron koulu Kauhajoki..Suomi..Finland.
Koulussa on harrastettu kiusaamista noin 30 vuotta ja yhtenä suurimpana syyllisenä koulun opettaja.
Eräs opettaja on itse,omalla käyttäytymisellään edesauttanut kiusaamisia sekä useasti ottanut henkilökohtaisesti jonkun oppilaan kiusaamisensa kohteeksi nälvimällä,matkimalla,vähättelemällä
jättämällä kokonaan huomioimatta oppilasta,sekä rohkaisemalla muita kiusaajia jatkamaan kiusaamista.
Sama opettaja laski erään oppilaan kevättodistuksen keskiarvonkin,ettei oppilas olisi saanut stipendiä joka sitten menikin opettajan lellikkioppilaalle.
Aron koulun entinen oppilas hirttäytyi Aron koulun leikkikentän verkkoaitaan ja teollaan halusi näyttää jokaiselle että koulussa ylläpidetty törkeä koulukiusaaminen oli syynä itsemurhaansa.
Aron koulun opettaja määräsi jokaisen oppilaan menemään kuolinpaikalle...koska se mukamas vahvistaisi muita oppilaita...
Ainakin 6 oppilasta Aron koulusta on muuttanut toiseen kouluun ja 2 muuta saa terapiahoitoa koska joutuivat törkeän kiusaamisen kohteeksi oppilaina ollessaan.
Aron koulu on niinkuin Gestapon kidutusleiri.
8/5-2012.
Ekku Mattila
This notification will go to the following countries: Russia, USA, Great Britain, Japan, Estonia, Latvia, Australia, Lithuania, Canada, Germany and Sweden.
The local primary school of Aro, Kauhajoki Finland.
There has been widespread bullying in the local primary school of Aro, Kauhajoki for 30 years with one teacher of that school as the main character to blame.
This teacher has, with his own behavior, supported bullying and on several accounts taken one student as the target of bullying by mocking, mimicking, ridiculing and ignoring him/her and encouraging other students to join in and continue bullying.
The same teacher lowered the average number of one student's spring report to prevent this student from having a stipend that was eventually granted to another student favored by this teacher.
Moreover, a former student of the school of Aro committed suicide by hanging himself in the chain-link fence of a nearby playing ground. With his action he wanted to show the connection between his suicide and having been a victim of bullying in that particular school. What is even more disturbing, the teacher mentioned above wanted every student to visit his place of death, claiming that this would strengthen them...
At least six students have left the school of Aro and continued their studies in a different school. Two other students are even receiving therapy treatment because they were subjected to severe bullying while attending the primary school of Aro.
The school of Aro is like a Gestapo concentration camp.
8/5-2012
Ekku Mattila
Clairvoyant
Ekku Mattila
selvänäkijä.
tämä ilmoitus menee seuraaviin maihin: Venäjä,Usa,Britania,Japani,Viro,Latvia, Australia,Liettua,
Canada, Saksa ja Ruotsi.
Aron koulu Kauhajoki..Suomi..Finland.
Koulussa on harrastettu kiusaamista noin 30 vuotta ja yhtenä suurimpana syyllisenä koulun opettaja.
Eräs opettaja on itse,omalla käyttäytymisellään edesauttanut kiusaamisia sekä useasti ottanut henkilökohtaisesti jonkun oppilaan kiusaamisensa kohteeksi nälvimällä,matkimalla,vähättelemällä
jättämällä kokonaan huomioimatta oppilasta,sekä rohkaisemalla muita kiusaajia jatkamaan kiusaamista.
Sama opettaja laski erään oppilaan kevättodistuksen keskiarvonkin,ettei oppilas olisi saanut stipendiä joka sitten menikin opettajan lellikkioppilaalle.
Aron koulun entinen oppilas hirttäytyi Aron koulun leikkikentän verkkoaitaan ja teollaan halusi näyttää jokaiselle että koulussa ylläpidetty törkeä koulukiusaaminen oli syynä itsemurhaansa.
Aron koulun opettaja määräsi jokaisen oppilaan menemään kuolinpaikalle...koska se mukamas vahvistaisi muita oppilaita...
Ainakin 6 oppilasta Aron koulusta on muuttanut toiseen kouluun ja 2 muuta saa terapiahoitoa koska joutuivat törkeän kiusaamisen kohteeksi oppilaina ollessaan.
Aron koulu on niinkuin Gestapon kidutusleiri.
8/5-2012.
Ekku Mattila
This notification will go to the following countries: Russia, USA, Great Britain, Japan, Estonia, Latvia, Australia, Lithuania, Canada, Germany and Sweden.
The local primary school of Aro, Kauhajoki Finland.
There has been widespread bullying in the local primary school of Aro, Kauhajoki for 30 years with one teacher of that school as the main character to blame.
This teacher has, with his own behavior, supported bullying and on several accounts taken one student as the target of bullying by mocking, mimicking, ridiculing and ignoring him/her and encouraging other students to join in and continue bullying.
The same teacher lowered the average number of one student's spring report to prevent this student from having a stipend that was eventually granted to another student favored by this teacher.
Moreover, a former student of the school of Aro committed suicide by hanging himself in the chain-link fence of a nearby playing ground. With his action he wanted to show the connection between his suicide and having been a victim of bullying in that particular school. What is even more disturbing, the teacher mentioned above wanted every student to visit his place of death, claiming that this would strengthen them...
At least six students have left the school of Aro and continued their studies in a different school. Two other students are even receiving therapy treatment because they were subjected to severe bullying while attending the primary school of Aro.
The school of Aro is like a Gestapo concentration camp.
8/5-2012
Ekku Mattila
Clairvoyant
Hitlerin kuolema. 1945.
8/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Satoja kirjoja sekä dokumenttejä on tehty aatun viimeisestä päivästä.
Korpraali oli nähty siellä ja siellä ja välillä jossakin muualla ja myös tuolla vuorten takana .
On vannottu että aatu pääsi pakohon sukellusveneellä suuntana Argentina taikka muu pakopaikka.
On vannottu aatun oman joukon keränneen suuren arjalaisrodun joiden ainoa tarkoitus olisi oikealla hetkellä päästä taas maailman herraroduksi.
On vannottu sitä ja vannottu tätä..stalinkin vihjaisi että aatu on elossa ja tulee vielä esille jossakin päin maailmaa...
Totuushan on tämä:
Hitler ampui itseään ohimoon bunkkerissaan,vaimonsa Eeva otti myrkkyä ja kummankin ruumiit koetettiin polttaa mutta huonosti paloivat.Suurimmat riekaleet veivät mennessään Venäjän joukot ja säilyttivät niitä holveissaan kunnes tarkkojen tutkimusten jälkeen hävittivät ja tuhkat nakattiin Nevajokeen...
Aatun pääkallo ja hampaisto ovat yhä tallella ja niitä säilytetään keltaisessa rakennuksessa erään liikenneympyrän lähettyvillä.......Moskovassa......tietty...kellarissa....holvin ovessa iso A.
Kirjoitti;
8/5-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Satoja kirjoja sekä dokumenttejä on tehty aatun viimeisestä päivästä.
Korpraali oli nähty siellä ja siellä ja välillä jossakin muualla ja myös tuolla vuorten takana .
On vannottu että aatu pääsi pakohon sukellusveneellä suuntana Argentina taikka muu pakopaikka.
On vannottu aatun oman joukon keränneen suuren arjalaisrodun joiden ainoa tarkoitus olisi oikealla hetkellä päästä taas maailman herraroduksi.
On vannottu sitä ja vannottu tätä..stalinkin vihjaisi että aatu on elossa ja tulee vielä esille jossakin päin maailmaa...
Totuushan on tämä:
Hitler ampui itseään ohimoon bunkkerissaan,vaimonsa Eeva otti myrkkyä ja kummankin ruumiit koetettiin polttaa mutta huonosti paloivat.Suurimmat riekaleet veivät mennessään Venäjän joukot ja säilyttivät niitä holveissaan kunnes tarkkojen tutkimusten jälkeen hävittivät ja tuhkat nakattiin Nevajokeen...
Aatun pääkallo ja hampaisto ovat yhä tallella ja niitä säilytetään keltaisessa rakennuksessa erään liikenneympyrän lähettyvillä.......Moskovassa......tietty...kellarissa....holvin ovessa iso A.
Kirjoitti;
8/5-2012.
Ekku Mattila.
maanantai 7. toukokuuta 2012
Ojaanajoni Härmässä 1966.
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kesä ja olen tulossa peenmoista vauhtia Voltista kotiani kohti.
Istun veljeni omistamassa autossa,,,,Opel...ja iso kone..vuosimalli 1962.. lasissa suunnilleen
sata vauhtia....(ainiin,,,tiellä on 50 nopeusrajoitus)...muistin just....
Noin 100 metriä ennen Hanhimäen tienhaaraa oikealla,,huomaan miten edelläni ajaa joku nainen polkupyörällä ...tien vasenta laitaa ja annas olla...noin 20 metriä ennen häntä nainen kääntyykin täysin yllättäen suoraan autoni eteen.
Olen aina ollut nopea...refleksini on pelannut hyvin kuten nytkin ja salamana käännän autoni nokan oikealle...tien penkalle ja sitäkautta kohden puiden oksia.Muistan miten havaitsin vain suuret puiden latvat ja sitten mentiin eikä meinattu...eikä turvavöitä ollu...
Sepposen Eino oli tulossa Kalliokoskesta kyläilemästä kun hän havaitsi miten sininen auto nousi tien penkalta lentoon...nokka korkealle...ja sitten kolme kertaa pitkittäin pyöri ojaa pitkin kunnes pysähtyi keskelle aika syvää ojaa.
Muistan vain sen tavattoman kovan kolinan,,lasinpalasten kilinän..salamoinnin ja eriväristen tähtien
kierron nuppini ympärillä ja sitten syvä hiljaisuus...menin kokonaan pökerryksiin...
Kun havahduin olin littaantuneessa sinisessa Opelissa,,auton pyörät taivasta kohden ja mulla multaa sekä muuta tavaraa suussani.Eino juoksi jumalatoonta vauhtia autoni luokse ja kysymään pitääkö sitä lääkäriin ja minä vastasin ettei tarvi...Siitä kävelin selkä kumarassa kotiini ,joka oli noin 500 metrin päässä ja olin kuin sonnin alle jäänyt monta viikkoa.
Verta räin viikon paikka ja voi että koski oikealle puollelle mahaani...ja joka paikka täynnä mustelmia....
Ikolan Pekka kiskoi traktorillaan romuttuneen Opelin kotopaikalleni ja oli resuusen näköönen...ei Pekka .vaan se auto.
Helsingissä 1972 hain työpaikkaa ja siihen liittyi kehkokuvassa käynti. Seuraavana päivänä työpaikan lääkäri kutsui minut jutteluun ja ihmetteli sitä että minulla on kaksi oikean puolen kylkiluuta tavallaan hajonnut,,,niinkuin haljenneet ja sitten kasvaneet uudelleen kiinni.Isot muhkurat olivat jääneet näkyville.
Kerroin niiden hajonneen jo vuonna 1966 ja sitäkös lääkäri ihmetteli...ja ei sairaalassa..
Jaa...kukas se pyöräilevä nainen oli...?? Mäen Einon,,,Hanhimäestä...Äiteehän se..
Ei saanut naarmuakaan...kun väistin ja jos en olisi väistänyt,,,niin kuollu olis...son varma.
Nyt en tiedä minkä takia tämänkin tapahtuman kirjoitin...
Tässä se nyt kuitenkin on.
7/5-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kesä ja olen tulossa peenmoista vauhtia Voltista kotiani kohti.
Istun veljeni omistamassa autossa,,,,Opel...ja iso kone..vuosimalli 1962.. lasissa suunnilleen
sata vauhtia....(ainiin,,,tiellä on 50 nopeusrajoitus)...muistin just....
Noin 100 metriä ennen Hanhimäen tienhaaraa oikealla,,huomaan miten edelläni ajaa joku nainen polkupyörällä ...tien vasenta laitaa ja annas olla...noin 20 metriä ennen häntä nainen kääntyykin täysin yllättäen suoraan autoni eteen.
Olen aina ollut nopea...refleksini on pelannut hyvin kuten nytkin ja salamana käännän autoni nokan oikealle...tien penkalle ja sitäkautta kohden puiden oksia.Muistan miten havaitsin vain suuret puiden latvat ja sitten mentiin eikä meinattu...eikä turvavöitä ollu...
Sepposen Eino oli tulossa Kalliokoskesta kyläilemästä kun hän havaitsi miten sininen auto nousi tien penkalta lentoon...nokka korkealle...ja sitten kolme kertaa pitkittäin pyöri ojaa pitkin kunnes pysähtyi keskelle aika syvää ojaa.
Muistan vain sen tavattoman kovan kolinan,,lasinpalasten kilinän..salamoinnin ja eriväristen tähtien
kierron nuppini ympärillä ja sitten syvä hiljaisuus...menin kokonaan pökerryksiin...
Kun havahduin olin littaantuneessa sinisessa Opelissa,,auton pyörät taivasta kohden ja mulla multaa sekä muuta tavaraa suussani.Eino juoksi jumalatoonta vauhtia autoni luokse ja kysymään pitääkö sitä lääkäriin ja minä vastasin ettei tarvi...Siitä kävelin selkä kumarassa kotiini ,joka oli noin 500 metrin päässä ja olin kuin sonnin alle jäänyt monta viikkoa.
Verta räin viikon paikka ja voi että koski oikealle puollelle mahaani...ja joka paikka täynnä mustelmia....
Ikolan Pekka kiskoi traktorillaan romuttuneen Opelin kotopaikalleni ja oli resuusen näköönen...ei Pekka .vaan se auto.
Helsingissä 1972 hain työpaikkaa ja siihen liittyi kehkokuvassa käynti. Seuraavana päivänä työpaikan lääkäri kutsui minut jutteluun ja ihmetteli sitä että minulla on kaksi oikean puolen kylkiluuta tavallaan hajonnut,,,niinkuin haljenneet ja sitten kasvaneet uudelleen kiinni.Isot muhkurat olivat jääneet näkyville.
Kerroin niiden hajonneen jo vuonna 1966 ja sitäkös lääkäri ihmetteli...ja ei sairaalassa..
Jaa...kukas se pyöräilevä nainen oli...?? Mäen Einon,,,Hanhimäestä...Äiteehän se..
Ei saanut naarmuakaan...kun väistin ja jos en olisi väistänyt,,,niin kuollu olis...son varma.
Nyt en tiedä minkä takia tämänkin tapahtuman kirjoitin...
Tässä se nyt kuitenkin on.
7/5-2012.
Ekku Mattila
Kesäasuinen lenkkeilijä Joulukuussa 2011 Kauhajoki.
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Viimevuoden marraskuussa lähdin viemään Ninni tytärtämme Seinäjoen asuntoonsa.
Jos menee autolla Jalasjärven suuntaan ja ajaa Aronkylän kautta niin matka lyhenee melkein 8 kilometriä jos oikaisee ns kivimurskaamon läpi.
Niin me tehtiinkin.
Koska satoi lunta ja muutenkin metsäautotie on aina aika tukossa,niin vahingossa käännyinkin
vasemmalle,...klumppunevantielle...ja sitä ajelimme noin 300 metriä ennekuin sain käännetyksi auton takaisin oikeaan suuntaan.
Tiellä näkyi vain automme renkaanjäljet..mutta annas olla...edellämme lönkytteli kesäasuinen juoksija
..kuin tyhjästä tullut...ketterästi edeten noin 15 asteen pakkasssa...eikä sivuilleen villkuillut.
Jalassaan shortsit,,,ei sukkia...kesäpaita...ei pipoa...ei lapasia...helleasussa...ei jalanjälkiä...
Käännyimme takaisin oikeaan suuntaan ja annoimme miehen jolkutella minne halusi.
Tulee mieleen se Olarin pukumies,,,se jota turhaan koetin tavoittaa juoksemalla...nyt oli taas yllään vääränlainen asuste...
Kenties sama mieskin??
Mitä sanotte??
7/5-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Viimevuoden marraskuussa lähdin viemään Ninni tytärtämme Seinäjoen asuntoonsa.
Jos menee autolla Jalasjärven suuntaan ja ajaa Aronkylän kautta niin matka lyhenee melkein 8 kilometriä jos oikaisee ns kivimurskaamon läpi.
Niin me tehtiinkin.
Koska satoi lunta ja muutenkin metsäautotie on aina aika tukossa,niin vahingossa käännyinkin
vasemmalle,...klumppunevantielle...ja sitä ajelimme noin 300 metriä ennekuin sain käännetyksi auton takaisin oikeaan suuntaan.
Tiellä näkyi vain automme renkaanjäljet..mutta annas olla...edellämme lönkytteli kesäasuinen juoksija
..kuin tyhjästä tullut...ketterästi edeten noin 15 asteen pakkasssa...eikä sivuilleen villkuillut.
Jalassaan shortsit,,,ei sukkia...kesäpaita...ei pipoa...ei lapasia...helleasussa...ei jalanjälkiä...
Käännyimme takaisin oikeaan suuntaan ja annoimme miehen jolkutella minne halusi.
Tulee mieleen se Olarin pukumies,,,se jota turhaan koetin tavoittaa juoksemalla...nyt oli taas yllään vääränlainen asuste...
Kenties sama mieskin??
Mitä sanotte??
7/5-2012.
Ekku Mattila.
Kuollut kolisteli Suutarilassa 1968.
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On lauantai ,kevät ja iltapäivä kello 14,00 osoite Yläkaskentie 77 Helsinki.
Olen menossa vuokra-talomme saunaan,joka sijaitsee rakennuksen alakerrassa.
Käytävällä huomaan miehen,myös talon vuokralainen,joka koettaa heitellä köysinippua käytävän katossa oleviin putkiin.
Mies on selvästi humalassa enkä saa selvää mitä tämä aikoo,mutta kun talon emäntä.Karjalainen syntyjään tulee paikalle kyselemään,niin asia selviääkin.
"Tapan itseni,,hirtän noihin putkiin...nyt saa riittää...en halua enää elää" mies sanoo ja koko ajan yrittää saada köyttä kiinnitettyksi putkiin kiinni.
Siitähän talon vuokraemäntä kimmastui...alkoi huutaa ja haukkua miestä..kovalla äänellä ja että mene hyvä mies tuonne varaston taakse..siellä on sopivia puita tappaa itsesi...älä herranen aika tänne itseäsi tapa....täällä on pieniä lapsiakin...säikähtävät suunnattomasti.....mene ulos tappamaan itsesi..
ja meteli oli kova....haukkuminen....
Unohdin asian kokonaan... saunassa,jossa olin noin tunnin/toista ja kun tulin vuokra-asuntooni,niin näin pihalla poliisiauton,,,,siihen aikaan ne olivat mustia,sekä mustan ruumisauton myös.
Parvekkeelta seurasin miten talon takaa,,varaston nurkilta kannettiin paareilla miestä ja huomasin sen olevan sama joka halusi hirttäytyä alakerran käytävän putkihin...ja teki juuri niin kuten vuokraemäntä häntä neuvoikin....mene ulos roikkumaan...ja menikin.
Niin siinä tuli ilta ja ehtoo ja kello noin 24,00.
Joka ikinen lauantai-ilta miehellä oli ollut tapana tulla jotokseltaan kotia,vuokrataloomme ja aina erehtyä väärästä ovesta... umpikännissä,,kovaa sadatusta ja meteliä pitäen..Talon toisessa päädyssä oli entinen ovi,mutta kuitenkin suljettu,koska siihen kohtaan oli rakennettu sauna.
Sen oven edessä oli jonkinlainen roskakatos,jossa säilytettiin pelti ym purkkeja ja kun humalainen
niihin joka lauantai-ilta kompuroi,niin samalla hetätti meidät jokaisen.
Muutaman kerran huusinkin ikkunastani,joka oli suoraan entisen oven yläpuolella,että menehän nyt siitä nukkumaan ja etsi se oikea ovi...se ei ole toiminnnassa....äläkä rymistele...
Tuli siis Lauantai-ilta se itsemurhailta ja kello 24,oo paikkeilla...ja annahan olla....samasta kohtaa siitä suljetun oven paikkeilta alkoi taas kuulumaan jumalatoon meteli,sadatus ja humalaisen öykkäröintiä..
Minähän siitä herneen nenääni vetäisin,ikkunan avasin ja huutaa mölisin,,,että hiliaa siellä juoppo..
mee toisesta ovesta ketales...taas oot väärällä ovella...kun äkkiä muistinkin että se mieshän on kokonaan kuollut ja viety pois..Tarkistin samalla ettei siellä möläjä joku muu,,juoppo..mutta ei siellä mitään näkynyt...ja laitoin klasin kiinni.Koko sen yön..aina kun klasin kiinni laitoin alkoi se meteli ja aina kun klasin avasin se loppui kertalaakilla...
Aamulla oli maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto....purkit olivat kolisematta,,,eikä enää meteli jatkunut muina lauantaina...Jossette usko tarinaani,niin soittakaa Suutarilan/Malmin poliiseille ja he varmasti tarkistavat kertomukseni todeksi. Yläkaskentie 77 Suutarila..Helsinki.
Näin.
7/5-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On lauantai ,kevät ja iltapäivä kello 14,00 osoite Yläkaskentie 77 Helsinki.
Olen menossa vuokra-talomme saunaan,joka sijaitsee rakennuksen alakerrassa.
Käytävällä huomaan miehen,myös talon vuokralainen,joka koettaa heitellä köysinippua käytävän katossa oleviin putkiin.
Mies on selvästi humalassa enkä saa selvää mitä tämä aikoo,mutta kun talon emäntä.Karjalainen syntyjään tulee paikalle kyselemään,niin asia selviääkin.
"Tapan itseni,,hirtän noihin putkiin...nyt saa riittää...en halua enää elää" mies sanoo ja koko ajan yrittää saada köyttä kiinnitettyksi putkiin kiinni.
Siitähän talon vuokraemäntä kimmastui...alkoi huutaa ja haukkua miestä..kovalla äänellä ja että mene hyvä mies tuonne varaston taakse..siellä on sopivia puita tappaa itsesi...älä herranen aika tänne itseäsi tapa....täällä on pieniä lapsiakin...säikähtävät suunnattomasti.....mene ulos tappamaan itsesi..
ja meteli oli kova....haukkuminen....
Unohdin asian kokonaan... saunassa,jossa olin noin tunnin/toista ja kun tulin vuokra-asuntooni,niin näin pihalla poliisiauton,,,,siihen aikaan ne olivat mustia,sekä mustan ruumisauton myös.
Parvekkeelta seurasin miten talon takaa,,varaston nurkilta kannettiin paareilla miestä ja huomasin sen olevan sama joka halusi hirttäytyä alakerran käytävän putkihin...ja teki juuri niin kuten vuokraemäntä häntä neuvoikin....mene ulos roikkumaan...ja menikin.
Niin siinä tuli ilta ja ehtoo ja kello noin 24,00.
Joka ikinen lauantai-ilta miehellä oli ollut tapana tulla jotokseltaan kotia,vuokrataloomme ja aina erehtyä väärästä ovesta... umpikännissä,,kovaa sadatusta ja meteliä pitäen..Talon toisessa päädyssä oli entinen ovi,mutta kuitenkin suljettu,koska siihen kohtaan oli rakennettu sauna.
Sen oven edessä oli jonkinlainen roskakatos,jossa säilytettiin pelti ym purkkeja ja kun humalainen
niihin joka lauantai-ilta kompuroi,niin samalla hetätti meidät jokaisen.
Muutaman kerran huusinkin ikkunastani,joka oli suoraan entisen oven yläpuolella,että menehän nyt siitä nukkumaan ja etsi se oikea ovi...se ei ole toiminnnassa....äläkä rymistele...
Tuli siis Lauantai-ilta se itsemurhailta ja kello 24,oo paikkeilla...ja annahan olla....samasta kohtaa siitä suljetun oven paikkeilta alkoi taas kuulumaan jumalatoon meteli,sadatus ja humalaisen öykkäröintiä..
Minähän siitä herneen nenääni vetäisin,ikkunan avasin ja huutaa mölisin,,,että hiliaa siellä juoppo..
mee toisesta ovesta ketales...taas oot väärällä ovella...kun äkkiä muistinkin että se mieshän on kokonaan kuollut ja viety pois..Tarkistin samalla ettei siellä möläjä joku muu,,juoppo..mutta ei siellä mitään näkynyt...ja laitoin klasin kiinni.Koko sen yön..aina kun klasin kiinni laitoin alkoi se meteli ja aina kun klasin avasin se loppui kertalaakilla...
Aamulla oli maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto....purkit olivat kolisematta,,,eikä enää meteli jatkunut muina lauantaina...Jossette usko tarinaani,niin soittakaa Suutarilan/Malmin poliiseille ja he varmasti tarkistavat kertomukseni todeksi. Yläkaskentie 77 Suutarila..Helsinki.
Näin.
7/5-2012.
Ekku Mattila.
Suuret setelit Weiste Oy;ssä 1969 keväällä.
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On lauantai,,,kevät ja Helsingin Pukinmäki.
Olen eräässä työtehtävässä kun alkaa niin jum...eiku tavattomasti nukuttamaan ja vaivun jonkinlaisen horroksen tapaiseen tirsa uneen..
Uneksin ja näin selvästi miten eteeni ilmestyy käsi,, ja se alkaa tarjoamaan minulle satasen seteleitä.
Minä alan laskea ...yksi,,,kaksi,,,kolme,,,neljä,,,viisi,,,kuusi,,seitsemän...ja niin edelleen... ja kun seteleitä on kädessäni noin 80 kappaletta...sanon,,ettää jo riittää..jo riitää,,mutta seteleiden tulo jatkuu vaan... ja siihen sitten heräänkin....ihmetellen....
Noh...menee noin kaksi viikkoa ja tulee Sunnuntai...veikkausilta...ja ja...saan täysosuman ja rahaa 9000 markkaa....
Mistä se rahaa jakava käsi ilmestyi?
Minne se meni???
Miten siihen saa jälleen yhteyden...??
Olisi kiva alkaa laskea muutamaan sataantuhanteen....
Olisi kiva.
Huhuu....kuuluuko....
7/5-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On lauantai,,,kevät ja Helsingin Pukinmäki.
Olen eräässä työtehtävässä kun alkaa niin jum...eiku tavattomasti nukuttamaan ja vaivun jonkinlaisen horroksen tapaiseen tirsa uneen..
Uneksin ja näin selvästi miten eteeni ilmestyy käsi,, ja se alkaa tarjoamaan minulle satasen seteleitä.
Minä alan laskea ...yksi,,,kaksi,,,kolme,,,neljä,,,viisi,,,kuusi,,seitsemän...ja niin edelleen... ja kun seteleitä on kädessäni noin 80 kappaletta...sanon,,ettää jo riittää..jo riitää,,mutta seteleiden tulo jatkuu vaan... ja siihen sitten heräänkin....ihmetellen....
Noh...menee noin kaksi viikkoa ja tulee Sunnuntai...veikkausilta...ja ja...saan täysosuman ja rahaa 9000 markkaa....
Mistä se rahaa jakava käsi ilmestyi?
Minne se meni???
Miten siihen saa jälleen yhteyden...??
Olisi kiva alkaa laskea muutamaan sataantuhanteen....
Olisi kiva.
Huhuu....kuuluuko....
7/5-2012.
Ekku Mattila.
Helmi Lehtinen 1969 ja happipullot.
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Lehtinen oli Helsinkiläinen selvänäkijä kuulemma hyvä ja kuuluisa.
Noin vuoden verran Hesassa asuttuani kuulin Helmistä ja tottakait siskojeni kanssa tietäjää tapaamaan.
Tilattiin aika...aamusella ja ovikelloa soittelemaan.
Menin ensin...mies kun olen ja koska sisariani kenties vähän jännitti.
Lehtisen ulko-ovi oli normaalisti kadulle vievä ja sisä taikka väliovi sellainen kuten vanhoissa baareissa,,sillai heiliriovin tyyppinen....ja sinne siis,,päivää ja astuin sisälle huoneeseen.
Lehtinen otti vastaan pienehkössä komerontapaisessa huoneessa,,,vanha vessako kenties..ja astuin peremmälle...kun samassa jostakin alkoi kuulumaan todella jumalatoon suhina,sekä sihinä.
Se tuli suoraan lehtisen pikkuhuoneen suunnasta ja niinsanotusti päin mun pläsiä.
Siskoni....saivat jalat alleen...katosivat kuin se kuuluisa..kup...Töölöstä ja silmät soikeana seisoivat
kadulla...heiluriovi vain heilahtel...
Minä edelleenkin seisoin samassa paikassa..Lehtisen edessä ja se suhina alkoi hiljalleen rauhoittua..kunnes vaimeni kokonaan . Ilmeni suhinan syy... auenneet Helmin happipullot joita hän joutui välillä käyttämään astmansa takia.
Helmi ihmetteli tapahtunutta ja sanoi että siinäpä on ihme mies edessäni...sait happipullonikin avautumaan itsekseen...sinussa on voimaa...on,,,on...
Niin me juttelimme Lehtisen kanssa sitä ja tätä ja joskus voin tarkemminkin kertoa.
Lupaa:
7/5-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Lehtinen oli Helsinkiläinen selvänäkijä kuulemma hyvä ja kuuluisa.
Noin vuoden verran Hesassa asuttuani kuulin Helmistä ja tottakait siskojeni kanssa tietäjää tapaamaan.
Tilattiin aika...aamusella ja ovikelloa soittelemaan.
Menin ensin...mies kun olen ja koska sisariani kenties vähän jännitti.
Lehtisen ulko-ovi oli normaalisti kadulle vievä ja sisä taikka väliovi sellainen kuten vanhoissa baareissa,,sillai heiliriovin tyyppinen....ja sinne siis,,päivää ja astuin sisälle huoneeseen.
Lehtinen otti vastaan pienehkössä komerontapaisessa huoneessa,,,vanha vessako kenties..ja astuin peremmälle...kun samassa jostakin alkoi kuulumaan todella jumalatoon suhina,sekä sihinä.
Se tuli suoraan lehtisen pikkuhuoneen suunnasta ja niinsanotusti päin mun pläsiä.
Siskoni....saivat jalat alleen...katosivat kuin se kuuluisa..kup...Töölöstä ja silmät soikeana seisoivat
kadulla...heiluriovi vain heilahtel...
Minä edelleenkin seisoin samassa paikassa..Lehtisen edessä ja se suhina alkoi hiljalleen rauhoittua..kunnes vaimeni kokonaan . Ilmeni suhinan syy... auenneet Helmin happipullot joita hän joutui välillä käyttämään astmansa takia.
Helmi ihmetteli tapahtunutta ja sanoi että siinäpä on ihme mies edessäni...sait happipullonikin avautumaan itsekseen...sinussa on voimaa...on,,,on...
Niin me juttelimme Lehtisen kanssa sitä ja tätä ja joskus voin tarkemminkin kertoa.
Lupaa:
7/5-2012.
Ekku Mattila.
Kuollut istui portailla Ylistarossa 1993.
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Olen menossa veljeni kesäasunnolle Ylistaron Pahajoelle.
Ollessani noin 50 metrin päässä hänen asunnostaan huomaankin että veljeni istuskelee asuntonsa rappusilla siniset farkut jalassaan ja paita päällään,josta on kääritty hihat.
Tulen hetkessä pihapiiriin,mutta veljeni on kadonnut jota ihmettelen.
Luulin hänen menneen sisälle,mutta hän onkin noin 100 metrin päässä ulkorakennuksen vieressä ja minä kysymään että mites sä sinne jo ehdit...??
Mites niin ehdit...??sanoi veljeni ja kun kerroin hänen istuskelleen hetki sitten portaillaan,niin en varmana istuskellut...sanoi veljeni,,,ja että se istuskeleva on talon poika....se joka ampui itsensä vinttihuoneessaan vuosi sitten.
Niinpä menimme vinttihuoneeseen...rauhoitimme paikan ja sen jälkeen ei poikaa enää näkynyt.
Kertoi:
7/5-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Olen menossa veljeni kesäasunnolle Ylistaron Pahajoelle.
Ollessani noin 50 metrin päässä hänen asunnostaan huomaankin että veljeni istuskelee asuntonsa rappusilla siniset farkut jalassaan ja paita päällään,josta on kääritty hihat.
Tulen hetkessä pihapiiriin,mutta veljeni on kadonnut jota ihmettelen.
Luulin hänen menneen sisälle,mutta hän onkin noin 100 metrin päässä ulkorakennuksen vieressä ja minä kysymään että mites sä sinne jo ehdit...??
Mites niin ehdit...??sanoi veljeni ja kun kerroin hänen istuskelleen hetki sitten portaillaan,niin en varmana istuskellut...sanoi veljeni,,,ja että se istuskeleva on talon poika....se joka ampui itsensä vinttihuoneessaan vuosi sitten.
Niinpä menimme vinttihuoneeseen...rauhoitimme paikan ja sen jälkeen ei poikaa enää näkynyt.
Kertoi:
7/5-2012.
Ekku Mattila
Valoilmiö Kauhajoella 1993..
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Illalla samana vuonna tiirailin lintujen lentelemistä peltojemme yllä.
Huomasin puiden yläpuolella kummallisen siniseen viittaavan puolipallon,,samantyyppisen, kuin silloin Joensuun reissulla Erkin kanssa ajellessamme.Metsä oli noin 600 metrin päässä ja kun se valo pysyi paikallaan,niin hain videokamerani...jolla aloin heti taltioimaan valopallon liikkeitä.
Valopallo välillä kuin supistui ja välillä laajeni ja tavallaan syntyi jostakin ja ei ollut pilvi missään tapauksessa...niitä ei ollut lainkaan,,,taivas oli muuten pilvetön.
Kutsuin vaimonikin katselemaan ja onnistuin ottamaan ilmiöstä videokuvaa noin 20 minuuttia,ennenkuin se katosi jonnekin...itsekseen häipyi...
Taas soitin Juhan Af Grannille ja kerroin mitä sain kuvattua ja hänelle postiin kasetin ja tottakait...
taas.....kasetti ei koskaan löytänyt oikeaan osoitteeseen....se katosi jonnekin...ties minne....
Samana vuonna hiukan myöhemmin seurasin yläpuolellani lentelevää lentokonetta,,,isoa kun mikä ja koska siitä kohtaan menee normaali lentoliikennealue, se rata oli tuttu minulle.
Taivaalla oli vain yksi pilvi...noin ehkäpä sata metriä kooltaan ja lentokone meni suoraan sitä kohden ..sinne sisään,,,eikä tullut enää esille lainkaan...Unohdin mainita,että useasti minulla oli mukana kiikari jolla seurailin lentokoneita ja luontoa,,,kuten silloinkin....lentokone katosi tullessaan pilven sisälle,,,eikä tullut enää pois....
Katosi.
Jaahah....postilähetys otti ja katosi..
Samoin lentokone pilveen...
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Illalla samana vuonna tiirailin lintujen lentelemistä peltojemme yllä.
Huomasin puiden yläpuolella kummallisen siniseen viittaavan puolipallon,,samantyyppisen, kuin silloin Joensuun reissulla Erkin kanssa ajellessamme.Metsä oli noin 600 metrin päässä ja kun se valo pysyi paikallaan,niin hain videokamerani...jolla aloin heti taltioimaan valopallon liikkeitä.
Valopallo välillä kuin supistui ja välillä laajeni ja tavallaan syntyi jostakin ja ei ollut pilvi missään tapauksessa...niitä ei ollut lainkaan,,,taivas oli muuten pilvetön.
Kutsuin vaimonikin katselemaan ja onnistuin ottamaan ilmiöstä videokuvaa noin 20 minuuttia,ennenkuin se katosi jonnekin...itsekseen häipyi...
Taas soitin Juhan Af Grannille ja kerroin mitä sain kuvattua ja hänelle postiin kasetin ja tottakait...
taas.....kasetti ei koskaan löytänyt oikeaan osoitteeseen....se katosi jonnekin...ties minne....
Samana vuonna hiukan myöhemmin seurasin yläpuolellani lentelevää lentokonetta,,,isoa kun mikä ja koska siitä kohtaan menee normaali lentoliikennealue, se rata oli tuttu minulle.
Taivaalla oli vain yksi pilvi...noin ehkäpä sata metriä kooltaan ja lentokone meni suoraan sitä kohden ..sinne sisään,,,eikä tullut enää esille lainkaan...Unohdin mainita,että useasti minulla oli mukana kiikari jolla seurailin lentokoneita ja luontoa,,,kuten silloinkin....lentokone katosi tullessaan pilven sisälle,,,eikä tullut enää pois....
Katosi.
Jaahah....postilähetys otti ja katosi..
Samoin lentokone pilveen...
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Satanen meni ja satanen tuli 1970 Hesa .
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hyppäsin raitsikka 3 T ;hen ja ajoin sillä Karatetunnilleni yhdelle koululle.
Eikun takki naulaan,,eteiseen ja senseinireitä ja otakainireitä huutelemaan ja kirits ,,potkuja sinne ja potkuja tänne ja sekaan muutama ylätorjuntakin. Aikaa meni toista tuntia.
Mutta annas olla....Heti takkini päälle laittaessani huomasin sisätaskun olevan auki ja siellä ollu 100 markan seteli häippäyssyt jollekin... pitkäkyntiselle...vallan...varkahalle perkeskeles...
Voi että vi...eikun kenkutti..
Noh....oli lauantai ja Kulttuuritalolla tankotanssit,,,Esko Rahkonenko vallan ja sinne vaan sekaan.
Ensiksi tottakait miestenvessaan jossa tukka kuntohon ja siellä jo oli neljä lyhytukkaista rasvapäätä
ja ne eivät selvästikään tykänneet mun olkapäille ulottuvasta tukastani...siihen malliin mulkoilivat ja kenties viinan antamalla rohkeudella aikalailla tuuppasivatkin mua olkapäähän,,,,sillai vahingossa mukamas...
Eeennhän mä tappelua aloittanut...yleisellä paikalla vielä ja kun rasvatukat lähtivät huoneesta pois..niin minäkin heidän perässään...mutta kah.....edelläni kulkeva kolli otti takataskustaan jotakin ja sen mukana tuli esille 100 markan seteli ja kun se alkoi leijjailla hitaasti lattiaa kohden,niin minäpoika sain sen napattua itselleni...ja samantien taskuuni...ja pois " rikospaikalta...."..kotiini satasta rikkaampana...taikka kuinka senyt ottaakin....sain sen minulta varastetun satasen takaisin,,,,joten olin omillani....
Nii-iin...pitihän niiden rasvatukkien tönäisystäni jotakin maksaakin...vähällä pääsivät...
Tie vaikka olivat samat,jotka mun satasen varastivatkin...?
Kiäh..kiäh...
sanoo;
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hyppäsin raitsikka 3 T ;hen ja ajoin sillä Karatetunnilleni yhdelle koululle.
Eikun takki naulaan,,eteiseen ja senseinireitä ja otakainireitä huutelemaan ja kirits ,,potkuja sinne ja potkuja tänne ja sekaan muutama ylätorjuntakin. Aikaa meni toista tuntia.
Mutta annas olla....Heti takkini päälle laittaessani huomasin sisätaskun olevan auki ja siellä ollu 100 markan seteli häippäyssyt jollekin... pitkäkyntiselle...vallan...varkahalle perkeskeles...
Voi että vi...eikun kenkutti..
Noh....oli lauantai ja Kulttuuritalolla tankotanssit,,,Esko Rahkonenko vallan ja sinne vaan sekaan.
Ensiksi tottakait miestenvessaan jossa tukka kuntohon ja siellä jo oli neljä lyhytukkaista rasvapäätä
ja ne eivät selvästikään tykänneet mun olkapäille ulottuvasta tukastani...siihen malliin mulkoilivat ja kenties viinan antamalla rohkeudella aikalailla tuuppasivatkin mua olkapäähän,,,,sillai vahingossa mukamas...
Eeennhän mä tappelua aloittanut...yleisellä paikalla vielä ja kun rasvatukat lähtivät huoneesta pois..niin minäkin heidän perässään...mutta kah.....edelläni kulkeva kolli otti takataskustaan jotakin ja sen mukana tuli esille 100 markan seteli ja kun se alkoi leijjailla hitaasti lattiaa kohden,niin minäpoika sain sen napattua itselleni...ja samantien taskuuni...ja pois " rikospaikalta...."..kotiini satasta rikkaampana...taikka kuinka senyt ottaakin....sain sen minulta varastetun satasen takaisin,,,,joten olin omillani....
Nii-iin...pitihän niiden rasvatukkien tönäisystäni jotakin maksaakin...vähällä pääsivät...
Tie vaikka olivat samat,jotka mun satasen varastivatkin...?
Kiäh..kiäh...
sanoo;
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
MIkä voima rikkoi ikkunan Olarissa 1976.
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Kesäyö kello kolmen paikkeilla ja näen unta.
Olen asunnossani Olarissa Maapallonkadulla ja näen unta että koko asuntomme on tulessa.
Vain se huone jossa olen ei ole tulessa ja kaikki muu palaa .Kuulen miten lapseni huutavat apua viereisestä huoneesta ja koetan mennä apuun oven avaamalla,mutta koko eteinen on voimakkaan tulen saartamana.
Koska muuta vaihtoehtoa ei ole,niin otan sänkyni vierestä tuolin käteeni ja sillä heitän makuuhuoneeni ikkunan kerralla hajalle...sirpaleet vain lentelee...ja ajettelen ulkokautta päästä pelastamaan muksut.,,,
Ja samalla herään...huomaan noustessani että se oli vain unta...pahaa unta,mutta se ei ole,että makuuhuoneeni ikkuna on hajalla...lasinsirpaleita jokapaikka täynnä...sängylläkin on ja hiuksissani myös....
Kummastelen lisää.....makuuhuoneessani on kolminkertainen ikkuna,,,mutta vain kaksi sisintä lasia on hajalla...ulkopuolinen on aivan eheä...ei edes naarmua missään....
toiseksi...makuuhuoneessani ei ole,eikä koskaan ollutkaan tuolia,taikka sen tapaistakaan...sellainen lipastontyylinen on,,,mutta omalla paikallaan...ei minnekään siirtynyt...ei lasia rikkonut...ei.
Kysymyksiä ????
Mikä voima rikkoi kaksi sisintä ikkunaruutua??
Mikä voima nakkasi irronneet lasinpalat ikkunasta poispäin.??Huoneen sisäpuolelle!!!
Mikä voima se oli???
Mikä??
Kyselee:'
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Kesäyö kello kolmen paikkeilla ja näen unta.
Olen asunnossani Olarissa Maapallonkadulla ja näen unta että koko asuntomme on tulessa.
Vain se huone jossa olen ei ole tulessa ja kaikki muu palaa .Kuulen miten lapseni huutavat apua viereisestä huoneesta ja koetan mennä apuun oven avaamalla,mutta koko eteinen on voimakkaan tulen saartamana.
Koska muuta vaihtoehtoa ei ole,niin otan sänkyni vierestä tuolin käteeni ja sillä heitän makuuhuoneeni ikkunan kerralla hajalle...sirpaleet vain lentelee...ja ajettelen ulkokautta päästä pelastamaan muksut.,,,
Ja samalla herään...huomaan noustessani että se oli vain unta...pahaa unta,mutta se ei ole,että makuuhuoneeni ikkuna on hajalla...lasinsirpaleita jokapaikka täynnä...sängylläkin on ja hiuksissani myös....
Kummastelen lisää.....makuuhuoneessani on kolminkertainen ikkuna,,,mutta vain kaksi sisintä lasia on hajalla...ulkopuolinen on aivan eheä...ei edes naarmua missään....
toiseksi...makuuhuoneessani ei ole,eikä koskaan ollutkaan tuolia,taikka sen tapaistakaan...sellainen lipastontyylinen on,,,mutta omalla paikallaan...ei minnekään siirtynyt...ei lasia rikkonut...ei.
Kysymyksiä ????
Mikä voima rikkoi kaksi sisintä ikkunaruutua??
Mikä voima nakkasi irronneet lasinpalat ikkunasta poispäin.??Huoneen sisäpuolelle!!!
Mikä voima se oli???
Mikä??
Kyselee:'
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Outo lihava liftari Jalasjärven Jokipiissä 1974.
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Olin ollut Härmässä syntymäkodissani lomalla viikon verran ja matkalla Hesaa kohden.
Tykkään ajella öisin, koska liikenne on silloin vähäistä ja matkanteko sujuu paremmin.
Kello on noin 01,00 yöllä.
Suunnilleen 5 kilometriä ennen Luopajärven sahaa huomaan liftarin tienoikealla puolella ja koska ajattelin saavani matkaseuraa jutustelun merkeissä pysähdyn ja otan vieraan kyytiin.
Joka on nähtävästi mies...harmaa asuinen ja jollakin tapaa " ei täältä kotoisin."
Jo sitä ihmettelen kun istuutuu takapenkilleni...tuntuu todella raskaalta...koko autoni keula nousee aikalailla ylös.....valot alkavat sojottaa ylös tiestä....kuin jokin raskas olisi takaluukussa...raskas liftari on...raskas..
Toiseksi, vaikka koetan aloittaa sellaisen tavallisen keskustelun...mitä vaeltaja..mistä oot kotoosin..minne menossa...itte meen Helsinkiin...täh...ja täh...mutta eipäs raskas matkustaja vastaa...ei mitään pukahda...istuu vaan....todella painavana...
Jostakin kummasta syystä koko hiuskuontaloni alkaa nousta ns pystyyn...ensin niskavillat ja sitten muukin tukkani...tuttu ja tunnettu juttu...kummituksia lähellä...ja suoraan mun autoni takapenkillä..
tukka nousee pystyyn...
Ja minä odotan...risteystä..kohtaa josa alkaa Vaasantie,, ensin kurikkaan ja toiseen suuntaan Tampeereelle...koska se on valaistua tietä...kirkasta ja valaistua....vasemmalla kohtaa yöhuoltamo..
aina auki...oliko se silloin Neste....en muista...
Mutta antakaapas olla...noin 500 metriä ennen huoltamoa,,,kirkkaita valoja raskastekoinen liftaaja
katoaapi autostani...tuosta noin vaan...kerralla...yhtäkkiä...kuin ilmaan...simsalapim...takapenkiltäni...pois...LIIKKUVASTA AUTOSTA!!!
liikkuvasta autostani...ja samalla ajovaloni,,,palaavat normaalille tasolle... minne ne kuuluvatkin...
tietä valaisemaan...ei taivasta....
Arvatkaapa nyt....Ei en jatkanut matkaani yön selkään Hesaa kohti...toppasin huoltamolle ja torkuin silmät punaisina autoni etupenkillä jalat vintturassa...aamuun saakka ja kun aamu koitti
niin vasta sitten Helsinkiä kohti...
Arvakkaapa mitä mietin koko matkan ajan...
Mitäs sanotte??
Lihava liftari!!
Lihava kummajainen!!
Täh??
7/5-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Olin ollut Härmässä syntymäkodissani lomalla viikon verran ja matkalla Hesaa kohden.
Tykkään ajella öisin, koska liikenne on silloin vähäistä ja matkanteko sujuu paremmin.
Kello on noin 01,00 yöllä.
Suunnilleen 5 kilometriä ennen Luopajärven sahaa huomaan liftarin tienoikealla puolella ja koska ajattelin saavani matkaseuraa jutustelun merkeissä pysähdyn ja otan vieraan kyytiin.
Joka on nähtävästi mies...harmaa asuinen ja jollakin tapaa " ei täältä kotoisin."
Jo sitä ihmettelen kun istuutuu takapenkilleni...tuntuu todella raskaalta...koko autoni keula nousee aikalailla ylös.....valot alkavat sojottaa ylös tiestä....kuin jokin raskas olisi takaluukussa...raskas liftari on...raskas..
Toiseksi, vaikka koetan aloittaa sellaisen tavallisen keskustelun...mitä vaeltaja..mistä oot kotoosin..minne menossa...itte meen Helsinkiin...täh...ja täh...mutta eipäs raskas matkustaja vastaa...ei mitään pukahda...istuu vaan....todella painavana...
Jostakin kummasta syystä koko hiuskuontaloni alkaa nousta ns pystyyn...ensin niskavillat ja sitten muukin tukkani...tuttu ja tunnettu juttu...kummituksia lähellä...ja suoraan mun autoni takapenkillä..
tukka nousee pystyyn...
Ja minä odotan...risteystä..kohtaa josa alkaa Vaasantie,, ensin kurikkaan ja toiseen suuntaan Tampeereelle...koska se on valaistua tietä...kirkasta ja valaistua....vasemmalla kohtaa yöhuoltamo..
aina auki...oliko se silloin Neste....en muista...
Mutta antakaapas olla...noin 500 metriä ennen huoltamoa,,,kirkkaita valoja raskastekoinen liftaaja
katoaapi autostani...tuosta noin vaan...kerralla...yhtäkkiä...kuin ilmaan...simsalapim...takapenkiltäni...pois...LIIKKUVASTA AUTOSTA!!!
liikkuvasta autostani...ja samalla ajovaloni,,,palaavat normaalille tasolle... minne ne kuuluvatkin...
tietä valaisemaan...ei taivasta....
Arvatkaapa nyt....Ei en jatkanut matkaani yön selkään Hesaa kohti...toppasin huoltamolle ja torkuin silmät punaisina autoni etupenkillä jalat vintturassa...aamuun saakka ja kun aamu koitti
niin vasta sitten Helsinkiä kohti...
Arvakkaapa mitä mietin koko matkan ajan...
Mitäs sanotte??
Lihava liftari!!
Lihava kummajainen!!
Täh??
7/5-2012.
Ekku Mattila
Valotunneli Härmässä 1957.
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Maaliskuussa syntymäkotini puuliiterissä sahaan puita. Olen 11 vuotias.
Koska olen nuori kloppi, kokematoon kersa,niin teen halkojen katkomista ns "akkain" tapaan.
Siinä kaarisaha laitetaan polvien väliin,terä ylöspäin ja itse sahattavaa halkoa liikutetaan erestakaasin avonaisen sahanterän päällä,viuliunsoiton tyyliin...puusta kummastakin päästä kiinnipitäen.
Olin niin tehnyt jo tovin,tarkkaa aikaa en muista,kun yhtäkkiä oikea käteni peijjooni sentään lipsahti suoraan sahanterän päälle ranteeni kohdalle ja heti alkoi verta pulputa pitkin liiteriä.
Senverran tajusin, että kieroin seinällä roikkuvan isäni aluspaidan haavan päälle ja kintut väpättäen nopeasti tupahan..taisin kiljuakin...kuten asiaan kuuluu...mäläkkien tapaan.
Äitee ja Isä olivat kummatkin navetassa lehmiä lypsämässä,siskot ties missä naapurissa leikkimässä, joten olin aivan yksin tuvassa.
Muistan miten minua huimasi..sillai kummasti heikotti...oikea käteni oli aivan punaisena valuneesta verestä, joten eikun pitkälle maate omaan sänkyyni.
Ja jopa alkoi kummallinen tapahtumasarja...
Hitaasti alkoi koko huone muuttumaan oudolla tavalla ensin hämäräksi,,kuten nykyvalokatkaisimesta
kääntäen,,,hitaasti ja sitten kaikki ympärilläni pimeni totaaalisesti...tuosta noin vain...hetkessä valot sammui.
Pyörryinkö vaiko en,mutta tämän jälkeen aistin huoneessa todella kirkkaan valon,,aurinkoakin kirkkaamman,mutta samalla se ei mitenkään häirinnyt silmiäni...,valoa suorastaan tulvi jostakin..säteillen ja loistaen...ja sitten alkoi se ääni...
Jostakin alkoi kuulumaan,, todella jännänoloinen ääni, kuin sähkömoottorista,mutta kuitenkin niin että se ääni alkoi koko ajan voimistumaan ja voimistumaan...yhä kovemmaksi muuttuen...
muuttuen todella kovaksi ulinaksi,mutta ei kuitenkaan ottanut korviini millään tavalla.
hiukkasen suihkumoottorin lailla....kiihtyen ja kiihtyen...ja huoneeni olevan valtavaa kirkkautta tulvillaan..
Mitä ihmettä...tajusin,,,,olevani huoneeni katossa,killumassa,,suoraan vuoteeni yläpuolella ja katselevan omaa itseäni...jota en aluksi meinannut tunnistaa,, kun vasta oikean käteni ympärillä olevasta verisestä kääreestä...minä itse makasin vuoteessa,,,,naama valakoisena...haamun lailla..
melkein valkoiseen peitteeseen sulautuen...samat valkoiset kalvakkaat värit...
Ihmettelin ja ihmettelin ja en selkoa tilastani saanut,,,killuin vain katossa...ja ihmettelin ja kun huomasin eteeni avautuvan kummallisen tunnelin,,valotunnelin,jollakin lailla hiukkasen kaartuvan samalla, niin sinne vaan...eteenpäin leijumalla...kuin unessa vallan...
Tunnelin toinen pää oli tavattoman kirkas,,,niin kirkas ettei sellaista koskaan...ja sitä kohden hitaasti etenin... kun Äitini oli sattumalta tullut navetasta,, ties mistä syystä...vaistonko ajamana..huoneeseeni ja järkytyksekseen löysi minut naama valkoisena vuoteesta makaamasta,,,verinen aluspaita oikean käteni ympärillä.....
Ja minua tietysti retuuttamaan...tyyliin,,,,mikäs sun on,,,,mitä ihmettä on tapahtunu...hei herää..
herää...ja retuutti ja taas retuutti,,,,retuutti taas,,,ja minäpoika kuin imeydyin takaisin omaan maailmaani valotunnelista leijjumasta...kirkkaudesta pois...Härmään takaasin...elohon...jälleen.
Kiskoiko Äiteeni mut kuoleman kirasta...kesken lypsykiiruuttensa...repi mut taivahasta pois?
Niin,,,haava oli suuri...verta tuli palio...ja jossette muutoon usko,niin tulukaa taas tänne ja mä näytän sen ison arven...ranteessani,,valtimon viäres...josta mun vereni meinas karota ....pois...
Jaahas,,,,,olinko menos taivhaashen??? vai koko kokemus jonkunlaasen sokin aikaansaama mäläkin
säikährystä???Kuitenkin samanlaisia kirkkaita valotunneleita on nähnyt muutamat sadattuhannet muutkin...myös ovat killuneet katossa...muutkin...olette varmasti lukeneetkin asiasta...?
Siis...missä olin?? minne meinasin mennä?? mitä se jumalatoon ääni oli?
Tälläistä:
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Maaliskuussa syntymäkotini puuliiterissä sahaan puita. Olen 11 vuotias.
Koska olen nuori kloppi, kokematoon kersa,niin teen halkojen katkomista ns "akkain" tapaan.
Siinä kaarisaha laitetaan polvien väliin,terä ylöspäin ja itse sahattavaa halkoa liikutetaan erestakaasin avonaisen sahanterän päällä,viuliunsoiton tyyliin...puusta kummastakin päästä kiinnipitäen.
Olin niin tehnyt jo tovin,tarkkaa aikaa en muista,kun yhtäkkiä oikea käteni peijjooni sentään lipsahti suoraan sahanterän päälle ranteeni kohdalle ja heti alkoi verta pulputa pitkin liiteriä.
Senverran tajusin, että kieroin seinällä roikkuvan isäni aluspaidan haavan päälle ja kintut väpättäen nopeasti tupahan..taisin kiljuakin...kuten asiaan kuuluu...mäläkkien tapaan.
Äitee ja Isä olivat kummatkin navetassa lehmiä lypsämässä,siskot ties missä naapurissa leikkimässä, joten olin aivan yksin tuvassa.
Muistan miten minua huimasi..sillai kummasti heikotti...oikea käteni oli aivan punaisena valuneesta verestä, joten eikun pitkälle maate omaan sänkyyni.
Ja jopa alkoi kummallinen tapahtumasarja...
Hitaasti alkoi koko huone muuttumaan oudolla tavalla ensin hämäräksi,,kuten nykyvalokatkaisimesta
kääntäen,,,hitaasti ja sitten kaikki ympärilläni pimeni totaaalisesti...tuosta noin vain...hetkessä valot sammui.
Pyörryinkö vaiko en,mutta tämän jälkeen aistin huoneessa todella kirkkaan valon,,aurinkoakin kirkkaamman,mutta samalla se ei mitenkään häirinnyt silmiäni...,valoa suorastaan tulvi jostakin..säteillen ja loistaen...ja sitten alkoi se ääni...
Jostakin alkoi kuulumaan,, todella jännänoloinen ääni, kuin sähkömoottorista,mutta kuitenkin niin että se ääni alkoi koko ajan voimistumaan ja voimistumaan...yhä kovemmaksi muuttuen...
muuttuen todella kovaksi ulinaksi,mutta ei kuitenkaan ottanut korviini millään tavalla.
hiukkasen suihkumoottorin lailla....kiihtyen ja kiihtyen...ja huoneeni olevan valtavaa kirkkautta tulvillaan..
Mitä ihmettä...tajusin,,,,olevani huoneeni katossa,killumassa,,suoraan vuoteeni yläpuolella ja katselevan omaa itseäni...jota en aluksi meinannut tunnistaa,, kun vasta oikean käteni ympärillä olevasta verisestä kääreestä...minä itse makasin vuoteessa,,,,naama valakoisena...haamun lailla..
melkein valkoiseen peitteeseen sulautuen...samat valkoiset kalvakkaat värit...
Ihmettelin ja ihmettelin ja en selkoa tilastani saanut,,,killuin vain katossa...ja ihmettelin ja kun huomasin eteeni avautuvan kummallisen tunnelin,,valotunnelin,jollakin lailla hiukkasen kaartuvan samalla, niin sinne vaan...eteenpäin leijumalla...kuin unessa vallan...
Tunnelin toinen pää oli tavattoman kirkas,,,niin kirkas ettei sellaista koskaan...ja sitä kohden hitaasti etenin... kun Äitini oli sattumalta tullut navetasta,, ties mistä syystä...vaistonko ajamana..huoneeseeni ja järkytyksekseen löysi minut naama valkoisena vuoteesta makaamasta,,,verinen aluspaita oikean käteni ympärillä.....
Ja minua tietysti retuuttamaan...tyyliin,,,,mikäs sun on,,,,mitä ihmettä on tapahtunu...hei herää..
herää...ja retuutti ja taas retuutti,,,,retuutti taas,,,ja minäpoika kuin imeydyin takaisin omaan maailmaani valotunnelista leijjumasta...kirkkaudesta pois...Härmään takaasin...elohon...jälleen.
Kiskoiko Äiteeni mut kuoleman kirasta...kesken lypsykiiruuttensa...repi mut taivahasta pois?
Niin,,,haava oli suuri...verta tuli palio...ja jossette muutoon usko,niin tulukaa taas tänne ja mä näytän sen ison arven...ranteessani,,valtimon viäres...josta mun vereni meinas karota ....pois...
Jaahas,,,,,olinko menos taivhaashen??? vai koko kokemus jonkunlaasen sokin aikaansaama mäläkin
säikährystä???Kuitenkin samanlaisia kirkkaita valotunneleita on nähnyt muutamat sadattuhannet muutkin...myös ovat killuneet katossa...muutkin...olette varmasti lukeneetkin asiasta...?
Siis...missä olin?? minne meinasin mennä?? mitä se jumalatoon ääni oli?
Tälläistä:
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
50,000 Dollars.!!!!!!
6/5-2012
Ekku Mattila.
Clairvoyant
Rosicrucian
Catharist
Provide me fifty (50) color photographs of individual airplanes, three photographs of each plane, including five photographs of planes that have crashed. I will show you those five planes. I promise to pay you fifty thousand dollars (50,000 $) if I fail.
The background of each plane from the phase of production onwards must be confirmable.
There has to be an unbiased supervisor for each side of the experiment.
James Randi did not dare to take up the challenge knowing that he would lose his million dollars.
There will be no other costs for you - you are only required to provide me the photographs.
You have been challenged by:
Ekku Mattila
Clairvoyant
Rosicrucian
Catharist
Ekku Mattila.
Clairvoyant
Rosicrucian
Catharist
Provide me fifty (50) color photographs of individual airplanes, three photographs of each plane, including five photographs of planes that have crashed. I will show you those five planes. I promise to pay you fifty thousand dollars (50,000 $) if I fail.
The background of each plane from the phase of production onwards must be confirmable.
There has to be an unbiased supervisor for each side of the experiment.
James Randi did not dare to take up the challenge knowing that he would lose his million dollars.
There will be no other costs for you - you are only required to provide me the photographs.
You have been challenged by:
Ekku Mattila
Clairvoyant
Rosicrucian
Catharist
lauantai 5. toukokuuta 2012
50000 Dollaria.
6/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hankkikaa viidenkymmenen (50) lentokoneen värivalokuvat.
Konetta kohden 3 kuvaa.
Kuvien joukossa on 5 maahan syöksynyttä lentokonetta.
Näytän teille ne tuhoutuneet lentokoneet.
Lupaan maksaa teille viisikymmentätuhattatuhatta (50000 dollaria) jos epäonnistun tehtävässäni.
Te hankitte omalla kustannuksellanne kuvat ja koetilaisuus järjestetään mieluiten Suomessa.
Jokaisen lentokoneen historia valmistusvaiheesta eteenpäin pitää olla todistettavissa.
Kokeen valvojat kummallekin osapuolelle.
James Randi ei uskaltanut ottaa haastettani vastaan .Tiesi menettävänsä miljoona dollariansa.
Teille ei tule muita kuluja.
Vain kuvien hankkiminen.
Haastoi;
6/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ruusuristi.
Kataari.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hankkikaa viidenkymmenen (50) lentokoneen värivalokuvat.
Konetta kohden 3 kuvaa.
Kuvien joukossa on 5 maahan syöksynyttä lentokonetta.
Näytän teille ne tuhoutuneet lentokoneet.
Lupaan maksaa teille viisikymmentätuhattatuhatta (50000 dollaria) jos epäonnistun tehtävässäni.
Te hankitte omalla kustannuksellanne kuvat ja koetilaisuus järjestetään mieluiten Suomessa.
Jokaisen lentokoneen historia valmistusvaiheesta eteenpäin pitää olla todistettavissa.
Kokeen valvojat kummallekin osapuolelle.
James Randi ei uskaltanut ottaa haastettani vastaan .Tiesi menettävänsä miljoona dollariansa.
Teille ei tule muita kuluja.
Vain kuvien hankkiminen.
Haastoi;
6/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ruusuristi.
Kataari.
Ennustus...Wa-Sa-Quon-Asin. Sonnenwende??
5/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hän hymyilee ,
hän nostaa kättään,
hän vilkuttaapi maailmalle.
Häl kaksi lasta,
koiraa yksi,
toinen silmä tummeampi.
jo ennen häntä,
ennustettu,
et tulossa on huomenissa.
nyt varro tätä,
maailma,
on kohta sanat täyttymässä.
Hän peittää pahan,
näkyvistä,
sen sisäänsä on kätkenyt.
Se voima oottaa,
avaamista,
sen tuloksena kuolema.
Hän hymyilee,
hän nostaa kättään,
hän tuhovoimat laukaisee.
Sen nimessä,
on eitranum,
Latinaan kätkettynä.
Jos siihen lisäät,
tuulenpalmun,
on tuloksena 66.
Tää saari ,
on kaukana,
suuri kivi kylpemässä.
Jos nimehen,
sä laitat G ;een,
emmenuksen keskelle.
On kaksi aata,
loppumassa,
ja beegin katsoo kaksosia.
Kas melkein sama,
kadoksisssa,
sai kohtalonsa merestä.
Tää ensimmäinen,
tää nuorempi,
hän omistaapi neljä aata.
Mut vanhemmalla,
hän merellä,
häl yksi aata vähemmän.
On kummallakin,
kolme Beetä,
ne yhtehensä laskettuna.
Heil kirjaimia,
kaikkiaan,
24 löytynee.
On yksi cee,
on yksi dee,
vain yksi ällä olemassa.
On toinen pitkä,
kumara,
kepillänsä tuki matkaa.
Taas toisella,
on kopteri,
on tuhat rautaa taivahalla.
Luolasta,
et rauhaa saa,
et talostakaan kerroksista.
Joku tähtäs,
osuman,
se tuli otsaan kolme aata.
Nyt mä kysyn,
tulevassa,
näen valtavasti hämminkiä.
Mikä on,
totuus tää,
kumpi pahan syöverissä.
Kumpi tiesi,
sydämessään,
et toisen pahuus voimaakkaampi.
Kummalla,
ol pahuutta,
jolla koko maailma kaatuu.
Sekö,
jolla hymyä,
ystäville huiskuttaa.
Vaiko se,
jok on merellä,
hän kohtalonsa sieltä sai.
Tulevassa,
huomisessa,
kiista rauhast ratkeaapi.
Nyt tasapeli,
kiistassa,
miss sota rauha lautasella.
Jos kolme aata,
tiesi sen,
et neljä aata pahuuden.
Ja koetti turman,
puhdistaa,
estää äänet kuolinkellon.
Estää sodat,
tappajat,
jotka näki huomisessa.
Kenties näki,
Kristuksen,
anti oli sellainen.
Jospa huomas,
Sonnenwenden,
seisahtuvan tuonnempana.
Tajusiko Der Feiertagenin,
odottavan huomenissa,
aterian kuolemalle.
Näkikö hän,
Das Endenin,
jolla loppuu kaikki elo.
Koetti estää,
pahuuden,
astuvan alttarille.
Koetti auttaa,
ihmiskuntaa,
ettei kaadu huomenissa.
Koetti auttaa,
maailmaa,
mut pahuus jossain voimakkaampi.
Nyt merellä,
hän kotona,
kuvat vielä näkyvissä.
Hei varokaa,
maailma,
pian suuri varas nostaa kättään.
Hän suuren sirpin,
huitaisee,
hän sillä korjaa kuolinsadon.
Tää sanoma,
on sivuilla,
on ennustettu aikaa sitten.
Jos antikristus ,
vallan saa,
se tuhoo tietää kuolemaa.
Hän hymyn nostaa,
ja tyytyväinen,
hän syntynyt saaressa.
Hän melkein pääsi,
salaa meille,
mut neljä aata paljasti.
Jos katsotte,
te ruudusta,
hän kasvoiltaan vihreä.
Tää lipsahdus,
ol vahinko,
ja nähtiin maahan kuoleman.
Ja antikristus,
hymyn antaa,
ja heiluttaa viel eläville.
On kohta hetki,
hetki saada,
verta juoda ylenmäärin.
Sä kuljet tietä,
sä verta näät,
ojissa vain punaista.
Kel on syy,
neljä aata,
hän syntynyt saaressa.
Nyt muistakaa,
nyt varokaa,
mit antikristus tehdä saa.
Hän on,
jo täällä,
häl kaksi lasta yksi koira.
Hän hyvin loikkaa,
ketterästi,
hän erään hiiren näköinen.
Nimessään,
on neljä aata,
on kaksi beetä pehmeää.
Voi ihmiskuntaa,
voi veren määrää,
voi tuskan kauhun kiljuntaa.
Täs on tulos,
antikristus,
kun maan päällä mellastaa.
On neljä aata,
on kaksi beetä,
siitä hänet tunnetaan.
Ja ihonsa,
on tummennut,
sukunsa kaukana.
Nään neljä aata,
Bad Boy,
haudoissakin kummallista.
Nyt seurataan,
me maailmaa,
0n kohta pahaa manalaa.
Kas tuolta kaukaa,
ruudun takaa,
antikristus kurkistaa.
Kirjoitti:
5/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hän hymyilee ,
hän nostaa kättään,
hän vilkuttaapi maailmalle.
Häl kaksi lasta,
koiraa yksi,
toinen silmä tummeampi.
jo ennen häntä,
ennustettu,
et tulossa on huomenissa.
nyt varro tätä,
maailma,
on kohta sanat täyttymässä.
Hän peittää pahan,
näkyvistä,
sen sisäänsä on kätkenyt.
Se voima oottaa,
avaamista,
sen tuloksena kuolema.
Hän hymyilee,
hän nostaa kättään,
hän tuhovoimat laukaisee.
Sen nimessä,
on eitranum,
Latinaan kätkettynä.
Jos siihen lisäät,
tuulenpalmun,
on tuloksena 66.
Tää saari ,
on kaukana,
suuri kivi kylpemässä.
Jos nimehen,
sä laitat G ;een,
emmenuksen keskelle.
On kaksi aata,
loppumassa,
ja beegin katsoo kaksosia.
Kas melkein sama,
kadoksisssa,
sai kohtalonsa merestä.
Tää ensimmäinen,
tää nuorempi,
hän omistaapi neljä aata.
Mut vanhemmalla,
hän merellä,
häl yksi aata vähemmän.
On kummallakin,
kolme Beetä,
ne yhtehensä laskettuna.
Heil kirjaimia,
kaikkiaan,
24 löytynee.
On yksi cee,
on yksi dee,
vain yksi ällä olemassa.
On toinen pitkä,
kumara,
kepillänsä tuki matkaa.
Taas toisella,
on kopteri,
on tuhat rautaa taivahalla.
Luolasta,
et rauhaa saa,
et talostakaan kerroksista.
Joku tähtäs,
osuman,
se tuli otsaan kolme aata.
Nyt mä kysyn,
tulevassa,
näen valtavasti hämminkiä.
Mikä on,
totuus tää,
kumpi pahan syöverissä.
Kumpi tiesi,
sydämessään,
et toisen pahuus voimaakkaampi.
Kummalla,
ol pahuutta,
jolla koko maailma kaatuu.
Sekö,
jolla hymyä,
ystäville huiskuttaa.
Vaiko se,
jok on merellä,
hän kohtalonsa sieltä sai.
Tulevassa,
huomisessa,
kiista rauhast ratkeaapi.
Nyt tasapeli,
kiistassa,
miss sota rauha lautasella.
Jos kolme aata,
tiesi sen,
et neljä aata pahuuden.
Ja koetti turman,
puhdistaa,
estää äänet kuolinkellon.
Estää sodat,
tappajat,
jotka näki huomisessa.
Kenties näki,
Kristuksen,
anti oli sellainen.
Jospa huomas,
Sonnenwenden,
seisahtuvan tuonnempana.
Tajusiko Der Feiertagenin,
odottavan huomenissa,
aterian kuolemalle.
Näkikö hän,
Das Endenin,
jolla loppuu kaikki elo.
Koetti estää,
pahuuden,
astuvan alttarille.
Koetti auttaa,
ihmiskuntaa,
ettei kaadu huomenissa.
Koetti auttaa,
maailmaa,
mut pahuus jossain voimakkaampi.
Nyt merellä,
hän kotona,
kuvat vielä näkyvissä.
Hei varokaa,
maailma,
pian suuri varas nostaa kättään.
Hän suuren sirpin,
huitaisee,
hän sillä korjaa kuolinsadon.
Tää sanoma,
on sivuilla,
on ennustettu aikaa sitten.
Jos antikristus ,
vallan saa,
se tuhoo tietää kuolemaa.
Hän hymyn nostaa,
ja tyytyväinen,
hän syntynyt saaressa.
Hän melkein pääsi,
salaa meille,
mut neljä aata paljasti.
Jos katsotte,
te ruudusta,
hän kasvoiltaan vihreä.
Tää lipsahdus,
ol vahinko,
ja nähtiin maahan kuoleman.
Ja antikristus,
hymyn antaa,
ja heiluttaa viel eläville.
On kohta hetki,
hetki saada,
verta juoda ylenmäärin.
Sä kuljet tietä,
sä verta näät,
ojissa vain punaista.
Kel on syy,
neljä aata,
hän syntynyt saaressa.
Nyt muistakaa,
nyt varokaa,
mit antikristus tehdä saa.
Hän on,
jo täällä,
häl kaksi lasta yksi koira.
Hän hyvin loikkaa,
ketterästi,
hän erään hiiren näköinen.
Nimessään,
on neljä aata,
on kaksi beetä pehmeää.
Voi ihmiskuntaa,
voi veren määrää,
voi tuskan kauhun kiljuntaa.
Täs on tulos,
antikristus,
kun maan päällä mellastaa.
On neljä aata,
on kaksi beetä,
siitä hänet tunnetaan.
Ja ihonsa,
on tummennut,
sukunsa kaukana.
Nään neljä aata,
Bad Boy,
haudoissakin kummallista.
Nyt seurataan,
me maailmaa,
0n kohta pahaa manalaa.
Kas tuolta kaukaa,
ruudun takaa,
antikristus kurkistaa.
Kirjoitti:
5/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
torstai 3. toukokuuta 2012
Valokuvat kertovat. 2012.
3/5 2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kertaan vielä;
Kun näen valokuvia laivoista ,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia lentokoneista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia junista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia panssarivaunuista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia silloista ,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia autoista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia rakennuksista ,joissa näen tuhon merkit,
Kun näen valokuvia kaupungeista ,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia sukellusveneistä,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia padoista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia atomivoimaloista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia ihmisistä,joissa näen tuhon merkit..
niin jokaiselle edelläluetteluista tulee jossakin vaiheessa tapahtumaan jotakin traagista...
ne..
uppoavat,
syöksyvät maahan,
törmäävät,
räjähtävät,
romahtavat,
kolaroivat,
palavat tomuksi,
murtuvat,
aiheuttavat ydinsaasteita,
sairastuvat taikka kuolevat traagisissa onnettomuuksissa...
Jokainen....vääjäämättä...
Jokainen....
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kertaan vielä;
Kun näen valokuvia laivoista ,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia lentokoneista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia junista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia panssarivaunuista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia silloista ,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia autoista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia rakennuksista ,joissa näen tuhon merkit,
Kun näen valokuvia kaupungeista ,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia sukellusveneistä,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia padoista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia atomivoimaloista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia ihmisistä,joissa näen tuhon merkit..
niin jokaiselle edelläluetteluista tulee jossakin vaiheessa tapahtumaan jotakin traagista...
ne..
uppoavat,
syöksyvät maahan,
törmäävät,
räjähtävät,
romahtavat,
kolaroivat,
palavat tomuksi,
murtuvat,
aiheuttavat ydinsaasteita,
sairastuvat taikka kuolevat traagisissa onnettomuuksissa...
Jokainen....vääjäämättä...
Jokainen....
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Die zukunff......CAVE.....Ennustuksia.....2012....
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Die Zukunff..
Cave...
Blogissani on jo 3000 lukijaa,..12 ;sta eri maasta ja on pyydetty että kirjoittaisin välillä
ns."selkokielellä" ennustukseni.
Niin teen.
Tuhon merkit ovat;
USSR Amiraali kutnessof.. taistelulaiva...
Katariinan palatsi...Pietari...
Hävittäjä HMCS 280 USA...
Dvigt. D.Eisenhover lentotukialus...USA...
NeW Jersey 62 ohjusristeilijä...USA..
Manhattan tankkilaiva..USA...
Ohjusristeilijä 991/53 USA...
Tigondenogat 47- 66...USA...
Lentotukialus R 98...Ranska...
Kitty Havak lentotukialus...USA..
Gomford sairaalalaiva.. USA..
Sotalaiva 997 USA
USS Ronald Reagan USA..
Helikopterit; USA..
See King 423...
CH-53/20..
M-H-60 T 6027..
Air Grane n;o 44...
Rognois Lanzt Hodge...
sekä muut;
Gemini robottisukelluslaite...
Muhammed Eidhaid..Libya..
Bededur Khan ...Pakistan...
Ali Mosher Al-Asmer.. kenraali Jemen...
Balmoralin linna..Scotlanti...
Limingan kirkko..Suomi...91900
Tervolan kirkko...Suomi..95385
Gastle Hovard Barokkilinna Englanti..
Alber Musin..toimittaja...Usbegistan..
Bridge -silta...Englanti...
Kemiran rikkihappotehdas...Harjavalta. Suomi..
ICI ruutitehdas Englanti...
Sähkönjakelukeskus Myyrmäki...Vantaa...Suomi...
Agnatug Nassef Eskimo....Suomi...
Ian Smalley asekauppias..Englanti..
Windscalan ydinvoimala Englanti...
Vahtang Zordania säveltäjä Venäjä...
Oliver Tampo AEC ;en entinen johtaja Eteläafrikka..
Kioton Keisaripalatsi.. Japani..
Wienin Stephabskirahen kirkko Itävalta..
Ghartresin katedraali Ranska..
Knesset parlamenttitalo Israel...
Gerge Gostakis ex-taidekaupias...Venäjä..
Dvarte ex-pressaehdokas Salvador...
Bandar Sultan prinssi Beirut..
Natanjay pääministeri Israel..
Afbganistanin pressa..
Paolo Sisto...asianajaja Italia..
Merlin Usan ent. ulkoministeri....
Akeb Hairard Beirut..
William Voogrey virkamies Englanti...
Jafari..ex ulkoministeri Iran..
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Die Zukunff..
Cave...
Blogissani on jo 3000 lukijaa,..12 ;sta eri maasta ja on pyydetty että kirjoittaisin välillä
ns."selkokielellä" ennustukseni.
Niin teen.
Tuhon merkit ovat;
USSR Amiraali kutnessof.. taistelulaiva...
Katariinan palatsi...Pietari...
Hävittäjä HMCS 280 USA...
Dvigt. D.Eisenhover lentotukialus...USA...
NeW Jersey 62 ohjusristeilijä...USA..
Manhattan tankkilaiva..USA...
Ohjusristeilijä 991/53 USA...
Tigondenogat 47- 66...USA...
Lentotukialus R 98...Ranska...
Kitty Havak lentotukialus...USA..
Gomford sairaalalaiva.. USA..
Sotalaiva 997 USA
USS Ronald Reagan USA..
Helikopterit; USA..
See King 423...
CH-53/20..
M-H-60 T 6027..
Air Grane n;o 44...
Rognois Lanzt Hodge...
sekä muut;
Gemini robottisukelluslaite...
Muhammed Eidhaid..Libya..
Bededur Khan ...Pakistan...
Ali Mosher Al-Asmer.. kenraali Jemen...
Balmoralin linna..Scotlanti...
Limingan kirkko..Suomi...91900
Tervolan kirkko...Suomi..95385
Gastle Hovard Barokkilinna Englanti..
Alber Musin..toimittaja...Usbegistan..
Bridge -silta...Englanti...
Kemiran rikkihappotehdas...Harjavalta. Suomi..
ICI ruutitehdas Englanti...
Sähkönjakelukeskus Myyrmäki...Vantaa...Suomi...
Agnatug Nassef Eskimo....Suomi...
Ian Smalley asekauppias..Englanti..
Windscalan ydinvoimala Englanti...
Vahtang Zordania säveltäjä Venäjä...
Oliver Tampo AEC ;en entinen johtaja Eteläafrikka..
Kioton Keisaripalatsi.. Japani..
Wienin Stephabskirahen kirkko Itävalta..
Ghartresin katedraali Ranska..
Knesset parlamenttitalo Israel...
Gerge Gostakis ex-taidekaupias...Venäjä..
Dvarte ex-pressaehdokas Salvador...
Bandar Sultan prinssi Beirut..
Natanjay pääministeri Israel..
Afbganistanin pressa..
Paolo Sisto...asianajaja Italia..
Merlin Usan ent. ulkoministeri....
Akeb Hairard Beirut..
William Voogrey virkamies Englanti...
Jafari..ex ulkoministeri Iran..
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
tiistai 1. toukokuuta 2012
Katoamistapaus Ylistarossa 1994.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Syksyllä sain asiakkaan joka kertoi poikansa olleen kadoksissa pari viikkoa.
Kun näin pojan valokuvat kerroin isälle,että poika on kuollut ja jos haluat tietää kuolintavan,niin se on hirttäytymällä tehty.
Isä vähän tuumaili,,,,ettäääää oletko aivan varma...sillä olen ottanut yhteyttä lehdissä mainostaviin selvänäkijöihin ja heistä jokainen sanoo kadonneen olevan velkoja paossa Ruotsissa ja tulevan sitten seuraavana keväänä ihmisten ilmoille...
Jaa...sanoin minä....älä enää ota yhteyttä huij....juu...ja paljonko he ottivat....aivaaan, 400 markkaa...ohoh...sanoin ....ohhoh...apuni ei maksa mitään...ainoastaan matkakulut jos paikalle tulen että silleen...
Kun kadonneen isse ainavaan tinkasi,että jos sittenkin poikani on elossa,niin sanoin että lähdetään etsimään..jos sulle sopii ja koska sopii niin ajettiin peräkanaa Ylistaroa kohden.
Kadonneen asunto oli lähellä R-kioskia joten etsittiin ne lähettyvillä olevat ladot...koska olin nähnyt että poika on ladossa kuolleena...ei löytynyt....etsittiin noin 30 latoa..eikä löytynyt...etsittiin lisää toiset 30 latoa,...eikä vieläkään löytynyt...
Noin 4 tunnin kuluttua laajennettiin etsintäkehää.. ei löytynyt...
Keskellä peltoa oli lato..korjaamista odottavan viljapellon ympäröimä ja sinne saisi mennä vasta kun vilja on puitu ja niin sovittiinkin. omistaja oli tarkka viljelijä...ette sotke viljaa...
Sovittiin,että jatkamme etsintää viljanpuinnin jälkeen ja ajelin kotia kohti.
Meni pari päivää ja Ilkassa oli juttu..siinä kerrottiin kadonneen pojan löytyneen...ladosta ja kun soitin kadonneen isälle,niin se oli sama lato...jonne aioimme katsoa myöhemmin...
Kadonnut oli hirttäytynyt.
Tälläistä;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Syksyllä sain asiakkaan joka kertoi poikansa olleen kadoksissa pari viikkoa.
Kun näin pojan valokuvat kerroin isälle,että poika on kuollut ja jos haluat tietää kuolintavan,niin se on hirttäytymällä tehty.
Isä vähän tuumaili,,,,ettäääää oletko aivan varma...sillä olen ottanut yhteyttä lehdissä mainostaviin selvänäkijöihin ja heistä jokainen sanoo kadonneen olevan velkoja paossa Ruotsissa ja tulevan sitten seuraavana keväänä ihmisten ilmoille...
Jaa...sanoin minä....älä enää ota yhteyttä huij....juu...ja paljonko he ottivat....aivaaan, 400 markkaa...ohoh...sanoin ....ohhoh...apuni ei maksa mitään...ainoastaan matkakulut jos paikalle tulen että silleen...
Kun kadonneen isse ainavaan tinkasi,että jos sittenkin poikani on elossa,niin sanoin että lähdetään etsimään..jos sulle sopii ja koska sopii niin ajettiin peräkanaa Ylistaroa kohden.
Kadonneen asunto oli lähellä R-kioskia joten etsittiin ne lähettyvillä olevat ladot...koska olin nähnyt että poika on ladossa kuolleena...ei löytynyt....etsittiin noin 30 latoa..eikä löytynyt...etsittiin lisää toiset 30 latoa,...eikä vieläkään löytynyt...
Noin 4 tunnin kuluttua laajennettiin etsintäkehää.. ei löytynyt...
Keskellä peltoa oli lato..korjaamista odottavan viljapellon ympäröimä ja sinne saisi mennä vasta kun vilja on puitu ja niin sovittiinkin. omistaja oli tarkka viljelijä...ette sotke viljaa...
Sovittiin,että jatkamme etsintää viljanpuinnin jälkeen ja ajelin kotia kohti.
Meni pari päivää ja Ilkassa oli juttu..siinä kerrottiin kadonneen pojan löytyneen...ladosta ja kun soitin kadonneen isälle,niin se oli sama lato...jonne aioimme katsoa myöhemmin...
Kadonnut oli hirttäytynyt.
Tälläistä;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kummitustalo Härmässä 1984.
1/5-2012.
Ekku mattila
selvänäkijä.
Jo pitemmän aikaa olin kuullut puhetta talosta jossa kummittelee ja jonne kukaan ei uskalla mennä.
Ja minäkös mukamas pelekään...??
Talo oli lähellä Nukalaa, harmaa ja sellainen 20 luvun tyylinen...kaksi porstuaa sekä muutama huone..keittiö toisessa päässä. nyt jo purettu....koko talo,,,ei pelkästään keittiötä...juu...
Yksi Huhtikuun alku,,yöllä kello 24,00 sotken polkupyörällä talohon, jossa ovet retkottaa auki,,,eikä
kovinkaan kutsuvan oloinen ole tupa....sisälle huoneeseen,jossa vanha vedettävä sänky ja minä siihen
odottamaan...jotakin...
Ja annas olla nukahdin...ja heräsin aamulla noin 04,00 ääniin,jotka syntyivät yläkerrassa olevasta rautaisesta vanhanaikaisesta hetekasta..Se narisi äänekkäästi kun joku siitä nousi..kävellä kopsutteli suoraan yläpuolellani,,että sahajauhot niskaani vain tipahteli...ja suoraan vintin rappuja alas,sekä pihalle....porstuan ovi vain kitisi kuuluvasti...
Ulkona oli vielä täys hanki ja kuulin selvästi narisevat askeleet jotka pysähtyivät kohdalleni,,ikkunan ulkopuolelle ja joku,.....päästi jumalattomat paskat...kuuluvasti ja tyytyväisesti ähkien...
Pruurf...
Kyllä minä paskantamisen äänet eroitan...meillä oli Härmän talossa ulukovessa...hyysikkä ja silleen...niinkuin kaikilla muillakin...siihen aikaan...
Tuumasin että peijjooni sentään...talossahan hiivatti asutaan ja parasta käpsiä matkoihini,mutta uteliaisuus kuitenkin heräsi...Kuuntelin ruikun päästäjän askeleita jotka veivät nyt porstuaan,siitä vintin portaita yläkertaan...natisevalle hetekalle ja tyytäväänen ähkintä vain kuului kun helepotti.
Odottelin tunnin verran ja sitten hiippailin toiseen huoneeseen..siitä kurkkasin vintin portaille,,jotka oli naulattu paksuilla laudoilla aivan umpeen...jo ruostuneilla nauloilla...
Siitä ei oravakaan olisi mahtunut kulkemaan...ei taatusti...
Mulle riitti,,kiitosta vaan...livahdin ovesta ulos,mutta kuitenkin uteliaisuus voitti ja koetin etsiä lumihangesta ruikun jäläkiä...tahallani kiriootin ...jäläkiä...Härmälääsittäin...mutta hanki oli puhuras ja rikkumatoon...ei paskaa missään...
Eikä jalanjälkiäkään....
Sanokaa te jotakin ny...Kummitus joka ruikunsi....täh....äläkää hirnuko....häh??
Totta huhut oli....soli kummitus....
Ruikuntava kummitus...
Kirjoitti;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku mattila
selvänäkijä.
Jo pitemmän aikaa olin kuullut puhetta talosta jossa kummittelee ja jonne kukaan ei uskalla mennä.
Ja minäkös mukamas pelekään...??
Talo oli lähellä Nukalaa, harmaa ja sellainen 20 luvun tyylinen...kaksi porstuaa sekä muutama huone..keittiö toisessa päässä. nyt jo purettu....koko talo,,,ei pelkästään keittiötä...juu...
Yksi Huhtikuun alku,,yöllä kello 24,00 sotken polkupyörällä talohon, jossa ovet retkottaa auki,,,eikä
kovinkaan kutsuvan oloinen ole tupa....sisälle huoneeseen,jossa vanha vedettävä sänky ja minä siihen
odottamaan...jotakin...
Ja annas olla nukahdin...ja heräsin aamulla noin 04,00 ääniin,jotka syntyivät yläkerrassa olevasta rautaisesta vanhanaikaisesta hetekasta..Se narisi äänekkäästi kun joku siitä nousi..kävellä kopsutteli suoraan yläpuolellani,,että sahajauhot niskaani vain tipahteli...ja suoraan vintin rappuja alas,sekä pihalle....porstuan ovi vain kitisi kuuluvasti...
Ulkona oli vielä täys hanki ja kuulin selvästi narisevat askeleet jotka pysähtyivät kohdalleni,,ikkunan ulkopuolelle ja joku,.....päästi jumalattomat paskat...kuuluvasti ja tyytyväisesti ähkien...
Pruurf...
Kyllä minä paskantamisen äänet eroitan...meillä oli Härmän talossa ulukovessa...hyysikkä ja silleen...niinkuin kaikilla muillakin...siihen aikaan...
Tuumasin että peijjooni sentään...talossahan hiivatti asutaan ja parasta käpsiä matkoihini,mutta uteliaisuus kuitenkin heräsi...Kuuntelin ruikun päästäjän askeleita jotka veivät nyt porstuaan,siitä vintin portaita yläkertaan...natisevalle hetekalle ja tyytäväänen ähkintä vain kuului kun helepotti.
Odottelin tunnin verran ja sitten hiippailin toiseen huoneeseen..siitä kurkkasin vintin portaille,,jotka oli naulattu paksuilla laudoilla aivan umpeen...jo ruostuneilla nauloilla...
Siitä ei oravakaan olisi mahtunut kulkemaan...ei taatusti...
Mulle riitti,,kiitosta vaan...livahdin ovesta ulos,mutta kuitenkin uteliaisuus voitti ja koetin etsiä lumihangesta ruikun jäläkiä...tahallani kiriootin ...jäläkiä...Härmälääsittäin...mutta hanki oli puhuras ja rikkumatoon...ei paskaa missään...
Eikä jalanjälkiäkään....
Sanokaa te jotakin ny...Kummitus joka ruikunsi....täh....äläkää hirnuko....häh??
Totta huhut oli....soli kummitus....
Ruikuntava kummitus...
Kirjoitti;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kreikan läheltä piti tilanne 1984.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Lentokoneella Kreikkaan Huhtikuussa ja saarelle Egeijan meressä.
En oikein tykkää pelkästään vain makailla auringossa, joten jo seuraavana päivänä kiinnitin huomioni korkeahkoon vuoreen...noin 600 metrinen ja eikun sinne kiiparoimaan.
Vuori oli sen verran syrjässä ettei kukaan muu siihen huomiota kiinnittänyt kuin minä.
Noin 300-400 metriä oli jonkunlainen polunkin tapainen..helppo kiivetä ja sillai,mutta kymmenisen metriä ennen huippua nouseminen hankaloittui...piti tosissaan rapistella kivikossa.
Ennen huippua oli sellainen 6-7 metrin jyrkänne,rosoisia irtolohkareita ja nousukulma ainakin 50 astetta..suunnilleen..
Ollessani puolivälissä huippua alkoi korvissani kuulumaan vanhahkon mummun ääni, joka pontevasti sanoi...be carefull....be carefuull...jatkuvasti ja koko ajan äänekkäämmin....siis Suomeksi..ole varovainen...ole varovainen....
Ääni tuli kuitenkin Englanniksi....
be carefull....
Vaikka olenkin Härmäläänen jukuripää,niin sen verran otin onkeeni mummun varoittelusta,että hyvin varovasti jatkoin etenemistäni ja juuri se kivi,josta takuulla olisin ottanut otteen..pettikin sekä vyörähti rymistellen alas...Kivi tavallaan irtosi sillä hetkellä ihan itsekseen...uskokaa nyt...
Ilman mummaraisen varottelua olisin pudonnut alas terävien sekaan noin 6 metriä..sylissäni 200 kiloinen kivenmurikka..
Jo pelkkä pudotus olisi tehnyt tietäjästä lopun...kivivarmistuksesta puhumattakaan.
Hei...älkää nyt jokaiselle kertoko,että olen kuullut ääniä...menee loputkin maineestani...
Sovittu?
Loppukaneetti;
Kuka mummu oli?
Pelastusmummuko??
Vanhentunut suojelusenkelini??..heh..heh...vanhentunut...
Kiitosta palio.
1/5-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Lentokoneella Kreikkaan Huhtikuussa ja saarelle Egeijan meressä.
En oikein tykkää pelkästään vain makailla auringossa, joten jo seuraavana päivänä kiinnitin huomioni korkeahkoon vuoreen...noin 600 metrinen ja eikun sinne kiiparoimaan.
Vuori oli sen verran syrjässä ettei kukaan muu siihen huomiota kiinnittänyt kuin minä.
Noin 300-400 metriä oli jonkunlainen polunkin tapainen..helppo kiivetä ja sillai,mutta kymmenisen metriä ennen huippua nouseminen hankaloittui...piti tosissaan rapistella kivikossa.
Ennen huippua oli sellainen 6-7 metrin jyrkänne,rosoisia irtolohkareita ja nousukulma ainakin 50 astetta..suunnilleen..
Ollessani puolivälissä huippua alkoi korvissani kuulumaan vanhahkon mummun ääni, joka pontevasti sanoi...be carefull....be carefuull...jatkuvasti ja koko ajan äänekkäämmin....siis Suomeksi..ole varovainen...ole varovainen....
Ääni tuli kuitenkin Englanniksi....
be carefull....
Vaikka olenkin Härmäläänen jukuripää,niin sen verran otin onkeeni mummun varoittelusta,että hyvin varovasti jatkoin etenemistäni ja juuri se kivi,josta takuulla olisin ottanut otteen..pettikin sekä vyörähti rymistellen alas...Kivi tavallaan irtosi sillä hetkellä ihan itsekseen...uskokaa nyt...
Ilman mummaraisen varottelua olisin pudonnut alas terävien sekaan noin 6 metriä..sylissäni 200 kiloinen kivenmurikka..
Jo pelkkä pudotus olisi tehnyt tietäjästä lopun...kivivarmistuksesta puhumattakaan.
Hei...älkää nyt jokaiselle kertoko,että olen kuullut ääniä...menee loputkin maineestani...
Sovittu?
Loppukaneetti;
Kuka mummu oli?
Pelastusmummuko??
Vanhentunut suojelusenkelini??..heh..heh...vanhentunut...
Kiitosta palio.
1/5-2012.
Ekku Mattila.
Kummalliset lumipallot 1996.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On maaliskuu,loppupuoli,kun tuttuni Taisto soittaa minulle sekä pyytää käymään.
Taiston sukulainen,joka asuu noin 10 km ennen Uuroon kylää kertoi Taistolle seuraavaa..
Miehen pelloilla oli pari päivää sitten ollut todella voimakas sekä kummallinen lumimyräkkä.
Myrsky raivosi yöllä monta tuntia ja niin,ettei naapureihin tullut tuulenhenkäystäkään,eivätkä he mitään myrskytuulta havainneet. Vain yhteen paikkaan myräkkä osui.
Aamun valjetessa talon omistaja meni ulos jälkiä seuraamaan ja huomasi pelloillaan outoja osaksi pyöreitä lumipalloja ja niitä oli useita kymmeniä. Ne olivat pudonneet jostakin ja peittivät noin 200 metrin alueen,jonka itse havaitsin paikalle tullessani.
Pallojen koko vaihteli 10 sentistä,noin 30 senttiin ja niiden väri oli jännän vihertävä. Myös käteen ne tuntuivat viileimmiltä kun lumi niiden ympärillään,sekä niiden paino oli raskaampi tavallista lumipalloa..
Kysyin talon omistajalta ja sainkin luvan ottaa lumipalloja mukaani kymmenkunta.Ne laitoin heti pakastimeeni ja se tuli puoliväliin täyteen.
Tuli Toukokuun puoliväli ja muistin pakastimessa olevat vihertävät lumipallot ja niitä katsomaan.
Koska tuntui turhalta säilyttää lunta pakastimessa,niin kannoin ne ulos,,,kirkaaseen aurinkoon ja tuumasin että pian ne siinä lämmössä sulavat.
Mutta annas olla....vielä kahden viikonkaan kuluttua lumipalloissa ei huomannut oikeastaan mitään sulamisen merkkejä ja olin hiukkasen ymmälläni...asteita ulkona noin 20....lämmintä tietty...
Seuraavana päivänä huitelin vesurilla ne kokonaan halki ja vasta sitten ne alkoivat hitaasti sulaa.
Kuitenkin lumipallojen keskelle jäi jäljelle jännä vihreä lumimöykky,,kuin kesäjäätelö joka suli vielä monta päivää...yhä auringossa ollen...sitten sekin katosi....kuitenkin....
Ei...en maistanut klönttejä....tuumasin jos ne ovatkin jonkun lentokoneen veeseejuttuja...jäätynyttä
kusta sisältäen...,uffolautasten vessa-asioista puhumattakaan....
Kysykää Taistolta....jos epäilette...hän todistaa tapahtuneen.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On maaliskuu,loppupuoli,kun tuttuni Taisto soittaa minulle sekä pyytää käymään.
Taiston sukulainen,joka asuu noin 10 km ennen Uuroon kylää kertoi Taistolle seuraavaa..
Miehen pelloilla oli pari päivää sitten ollut todella voimakas sekä kummallinen lumimyräkkä.
Myrsky raivosi yöllä monta tuntia ja niin,ettei naapureihin tullut tuulenhenkäystäkään,eivätkä he mitään myrskytuulta havainneet. Vain yhteen paikkaan myräkkä osui.
Aamun valjetessa talon omistaja meni ulos jälkiä seuraamaan ja huomasi pelloillaan outoja osaksi pyöreitä lumipalloja ja niitä oli useita kymmeniä. Ne olivat pudonneet jostakin ja peittivät noin 200 metrin alueen,jonka itse havaitsin paikalle tullessani.
Pallojen koko vaihteli 10 sentistä,noin 30 senttiin ja niiden väri oli jännän vihertävä. Myös käteen ne tuntuivat viileimmiltä kun lumi niiden ympärillään,sekä niiden paino oli raskaampi tavallista lumipalloa..
Kysyin talon omistajalta ja sainkin luvan ottaa lumipalloja mukaani kymmenkunta.Ne laitoin heti pakastimeeni ja se tuli puoliväliin täyteen.
Tuli Toukokuun puoliväli ja muistin pakastimessa olevat vihertävät lumipallot ja niitä katsomaan.
Koska tuntui turhalta säilyttää lunta pakastimessa,niin kannoin ne ulos,,,kirkaaseen aurinkoon ja tuumasin että pian ne siinä lämmössä sulavat.
Mutta annas olla....vielä kahden viikonkaan kuluttua lumipalloissa ei huomannut oikeastaan mitään sulamisen merkkejä ja olin hiukkasen ymmälläni...asteita ulkona noin 20....lämmintä tietty...
Seuraavana päivänä huitelin vesurilla ne kokonaan halki ja vasta sitten ne alkoivat hitaasti sulaa.
Kuitenkin lumipallojen keskelle jäi jäljelle jännä vihreä lumimöykky,,kuin kesäjäätelö joka suli vielä monta päivää...yhä auringossa ollen...sitten sekin katosi....kuitenkin....
Ei...en maistanut klönttejä....tuumasin jos ne ovatkin jonkun lentokoneen veeseejuttuja...jäätynyttä
kusta sisältäen...,uffolautasten vessa-asioista puhumattakaan....
Kysykää Taistolta....jos epäilette...hän todistaa tapahtuneen.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Humanoidi tienposkessa 2010.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät, maaliskuun loppupuoli ja olen naapuri Jarin kanssa hänen autollaan menossa Isokyröä kohti.
Ilmajoen jälkeen..Huissinkylän kohdalta,lähtee kapeahko hiekkainen "oikotie" jota ajamalla matka Isoonkyröön lyhenee jopa 19 km.
Noin 6 km ajettuamme huomaamme edessämme,,vasemmalla puolella punaisen henkilöauton, ojassa keula meidän suuntaan...sekä kuljettajan joka istui etupenkillä.
Pysähdyimme...tottakait..sekä tarjosimme apuamme.
Kuski ei ollut kuulevinaan,,vaan kovaa kaasuttamalla koetti saada autoaan pois lumisesta ojasta, mutta huonolla menestyksellä. Jari jopa huikkasi että älä kaasuta liikaa..menöö vain syvemmälle ja tuuppa pois autostas,,niin me veretään auto pois...neliverolla...se lähtöö...
Niin tapahtuikin...
Laitoimme vetoliinan punaasen auton edessä olevaan lenkkiin...hiukkasen kaasua ja jopa auto tulikin ojasta pois että suhahti...liinat pois,,sekä autoomme ja kohden Isootakyröötä.
Noin 20 metriä ajettuamme huomasin taustapeilistä,että se punaasen auton kuski on todella kehno kuski,sillä soli uudelleen samassa kohtaa ja ny entistä pahemmin....ja eikun pakki päälle...samaan kohtaan ja liinat uudelleen esille...
Siinä vaiheessa kuski tuli kuin tulikin...autostaan ulos ja me Jarin kanssa katsoimme toisiamme kummastellen...hän liikkui oudosti...sillai nykimällä...kuin kone...taikka robotti...vähän niinkuin "tiktak"...kellon tavalla...ei tästä maailmasta....ei..
Ei puhunut meille sanaakaan....tuijotti meitä...ilmeettömästi...vanha mies humanoidiksi...noin viisikymppinen...tumma tukka...talvivaatteet päällä...lakkia ei...vanhalla autolla...
Ei sanaakaan sanonut...soli jollain lailla ihan sekaasin...ja pahasti....
Eikä viina haissu...ei ollu kännis...eikä huumees...
ei.
Jonkinlaanen robotti soli.
Noh...saimme taas humanterin auton pois ojasta..ja ny seurasimme tarkoon,ettei kolmatta kertaa ojaan luiskahra ja sitten vasta jatkoimme matkaa isootakyröötä kohore.
Koko matkan...ja monena seuraavanakin päivänä ja nykkin...me puhuimme Jarin kanssa että mikäs peijjooni se kuski oikein oli...oli kumma mies..ei sanaakaan puhunu...ei eres kiittäny työstämme...ei mitään pukahtanu koko aikana...oli vaan...robotin lailla...tiktak...tiktak...
ei ollut kännis...eikä huumees...robottihumanoidi se oli...
robottihumanoidi...
Jossette mua usko..niin soitakkaa naapurin Jarskalle...kysykää häneltä ja jos hän niin haluaa..kyllä todistaa mun kertomani...
toisaalta...jos on viisas,,niin ei puhu mitään...häntäkin pöpiksi luulevat....
Tiktak...
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät, maaliskuun loppupuoli ja olen naapuri Jarin kanssa hänen autollaan menossa Isokyröä kohti.
Ilmajoen jälkeen..Huissinkylän kohdalta,lähtee kapeahko hiekkainen "oikotie" jota ajamalla matka Isoonkyröön lyhenee jopa 19 km.
Noin 6 km ajettuamme huomaamme edessämme,,vasemmalla puolella punaisen henkilöauton, ojassa keula meidän suuntaan...sekä kuljettajan joka istui etupenkillä.
Pysähdyimme...tottakait..sekä tarjosimme apuamme.
Kuski ei ollut kuulevinaan,,vaan kovaa kaasuttamalla koetti saada autoaan pois lumisesta ojasta, mutta huonolla menestyksellä. Jari jopa huikkasi että älä kaasuta liikaa..menöö vain syvemmälle ja tuuppa pois autostas,,niin me veretään auto pois...neliverolla...se lähtöö...
Niin tapahtuikin...
Laitoimme vetoliinan punaasen auton edessä olevaan lenkkiin...hiukkasen kaasua ja jopa auto tulikin ojasta pois että suhahti...liinat pois,,sekä autoomme ja kohden Isootakyröötä.
Noin 20 metriä ajettuamme huomasin taustapeilistä,että se punaasen auton kuski on todella kehno kuski,sillä soli uudelleen samassa kohtaa ja ny entistä pahemmin....ja eikun pakki päälle...samaan kohtaan ja liinat uudelleen esille...
Siinä vaiheessa kuski tuli kuin tulikin...autostaan ulos ja me Jarin kanssa katsoimme toisiamme kummastellen...hän liikkui oudosti...sillai nykimällä...kuin kone...taikka robotti...vähän niinkuin "tiktak"...kellon tavalla...ei tästä maailmasta....ei..
Ei puhunut meille sanaakaan....tuijotti meitä...ilmeettömästi...vanha mies humanoidiksi...noin viisikymppinen...tumma tukka...talvivaatteet päällä...lakkia ei...vanhalla autolla...
Ei sanaakaan sanonut...soli jollain lailla ihan sekaasin...ja pahasti....
Eikä viina haissu...ei ollu kännis...eikä huumees...
ei.
Jonkinlaanen robotti soli.
Noh...saimme taas humanterin auton pois ojasta..ja ny seurasimme tarkoon,ettei kolmatta kertaa ojaan luiskahra ja sitten vasta jatkoimme matkaa isootakyröötä kohore.
Koko matkan...ja monena seuraavanakin päivänä ja nykkin...me puhuimme Jarin kanssa että mikäs peijjooni se kuski oikein oli...oli kumma mies..ei sanaakaan puhunu...ei eres kiittäny työstämme...ei mitään pukahtanu koko aikana...oli vaan...robotin lailla...tiktak...tiktak...
ei ollut kännis...eikä huumees...robottihumanoidi se oli...
robottihumanoidi...
Jossette mua usko..niin soitakkaa naapurin Jarskalle...kysykää häneltä ja jos hän niin haluaa..kyllä todistaa mun kertomani...
toisaalta...jos on viisas,,niin ei puhu mitään...häntäkin pöpiksi luulevat....
Tiktak...
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Varoitus taivaalta 1988.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
13/6...1988 on iltapäivä ja olen tulossa Alavuden Sydänmaalta.
On todella kovanlainen tuuli ja sen mukana lentelee lehtiä sekä muuta roskaa.
Tienviitan kohdalla Hirvimäki, huomaan äkkiä oikealta puolelta taivasta tulevan suuren mustan jonkinlaisen säkin, joka suoraan iskeytyy keskelle autoni tuulilasia,sekä peittää sen kokonaan.
Saan nopeasti autoni pysäytettyä ja ihmeekseni huomaan mustan säkin irtoavan tuulilasistani,sekä tavallaan palaavan samalle kohtaa taivasta,josta se tulikin tuulen tuomana....!!! tuulen....!!
Musta säkki, musta.......tuli taivahalta..peitti autoni tuulilasin...keskeytti matkani ja samassa palasi samaan kohtaan...mistä tulikin....!!!vastatuuleen... kovaan vastatuuleen....!!!
Tapahtumaa ihmettelin kovasti....jatkaessani matkaa Jalasjärveä kohden...Ahonkylää...entistä Osuuskauppaa...sitä sinistä taloa....samaa jossa noin 12 tunnin kuluttua joku painoi kiväärinsä liipaisinta.. 739 X 39...ja nalli ei syttynyt....nalli ei syttynyt.....
Musta säkki..
taivaalta...
koetti keskeyttää matkani...
peittämällä autoni tuulilasin...
estää ajoni...
pelastaa minut...
musta säkki...
musta.
Kirjoitanko taas
Mistä se tuli??
Mikä se oli??
Minne se meni?
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
13/6...1988 on iltapäivä ja olen tulossa Alavuden Sydänmaalta.
On todella kovanlainen tuuli ja sen mukana lentelee lehtiä sekä muuta roskaa.
Tienviitan kohdalla Hirvimäki, huomaan äkkiä oikealta puolelta taivasta tulevan suuren mustan jonkinlaisen säkin, joka suoraan iskeytyy keskelle autoni tuulilasia,sekä peittää sen kokonaan.
Saan nopeasti autoni pysäytettyä ja ihmeekseni huomaan mustan säkin irtoavan tuulilasistani,sekä tavallaan palaavan samalle kohtaa taivasta,josta se tulikin tuulen tuomana....!!! tuulen....!!
Musta säkki, musta.......tuli taivahalta..peitti autoni tuulilasin...keskeytti matkani ja samassa palasi samaan kohtaan...mistä tulikin....!!!vastatuuleen... kovaan vastatuuleen....!!!
Tapahtumaa ihmettelin kovasti....jatkaessani matkaa Jalasjärveä kohden...Ahonkylää...entistä Osuuskauppaa...sitä sinistä taloa....samaa jossa noin 12 tunnin kuluttua joku painoi kiväärinsä liipaisinta.. 739 X 39...ja nalli ei syttynyt....nalli ei syttynyt.....
Musta säkki..
taivaalta...
koetti keskeyttää matkani...
peittämällä autoni tuulilasin...
estää ajoni...
pelastaa minut...
musta säkki...
musta.
Kirjoitanko taas
Mistä se tuli??
Mikä se oli??
Minne se meni?
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ase ei lauennut 1988.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On 14/6 1987, yöllä kello kaksi, kun ovikelloni soi .
Avaan oven ja näen aseen piipun kiväärin 762 x 39.
Aseen takaa tuijottaa tuttu mies,, romani Vaasasta kotoisin.
Huomaan heti että mies on aivan sekaisin, kumma ilme,viinaa veres ja lomilla isosta tiilitalosta.
Hän sönköttää jotakin..en saa selvää...jostakin autosta Sorsanpesällä...mersusta ja onkos mulla sellainen ja koko ajan tähtää minua päähän aseellaan....painoiko liipaisinta...
Koska olen juuri herännyt...vähän niinkuin puulla päähän lyöty..en tajua tilannetta,mutta vaistoan ettei kaikki ole hyvin... että kuolema katsoo piippua pitkin.
Koetan kysellä...en saa selvää...mitäs haluat,,,en saa selvää...kyselen taas....en saa selvää...ja koko ajan ase valmiina....herkeämättä.....näen valmiina kuoleman...
Lapsetkin ovat heränneet meluun.. 6 lasta...kesken unien .....liikkuvat ympäriinsä....
Jossakin vaiheessa romani haluaa rahaa... paljon rahaa..kuulemma mulla sitä on...paljon rahaa ja sanon että haen...tuolta ulkosalta....niinkuin ....kätköstä....rahaa....
ja menen...naapuriin, josta asukas soittaa poliisit paikalle.
Menee puolisen tuntia ja poliisit saapuvat...kuudella autolla...koirakin mukana....ja romani autoon ja putkaan ja niin tapahtuma päättyy kello kolmen nurkilla.
Mutta mitä helvettiä!!!!! sinä aikana kun olin poissa puolisen tuntia , tämä armoitettu ihminen yritti aseellaan iskeä yhtä asukasta päähän...osui jääkaapin oveen ja 4 kuukautista tyttölasta tähtäsi ladatulla aseellaan...suoraan päähän....ladatulla asellaan... suoraan päähän....ladatulla aseellaan....
4 kuukautista lasta.....painoiko liipaisinta...painoiko liipaisinta??
Hyi maailman pahuutta!
Samana päivänä Jalasjärven poliisit tutki aseen...762X39...ja lippaalla varustettu,,,viisi sinne mahtuu ...yksi piippuun...valmiina tappamaan....ja se joka oli piipussa...se ei ollut lauennut....neljä lippaassa odottamassa......yksi ei ollut lauennut....ei...painoiko liipaisinta...
Patruuna oli piipussa....mutta nallissa iskemä....kolo...johon iskuri oli osunut..tehnyt jäljen...mutta ei ollut sytyttänyt itse patruunassa olevaa ruutia...!!!! ruuti ei ollut syttynyt....kuolema ei tullut....
Ei tullut....kuka painoi liipaisinta???..
Jossakin vaiheessa tapahtumia,,joku oli painanut kiväärin liipaisinta...tarkoituksenaan tappaa..lähettää luodin matkaan ja tappaa....kukahan se oli????.kuka painoi liipaisinta??
Kukahan se oli???.....linnaa sai....toista vuotta....vähällä pääsi...Luojan lapsonen...
Hän on jo kuollut...haudattiin kuukausia sitten...Seinäjoelle...vanhan ruutivaraston ..ruutivaraston taakse...hautausmaalle....syöpä vei...vuosien ajan....kitui...jo kuudes syöpäkuolema samasta suvusta...
samasta suvusta.....miehiä he kaikki.....Luojan lapsosia...
kas Tsernobyllin syy...sen voimalan joka purkaantui 1986....Tsernobyllin...
Jos tarkistaa haluatte..niin jälleen ex-poliisi Keisalalle soittakaa...numero on puhelinluettelossa.
Todistaja kuulustelupöytäkirjaa luettaessa...Finnilä....
Tiistaina..
1/5- 2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On 14/6 1987, yöllä kello kaksi, kun ovikelloni soi .
Avaan oven ja näen aseen piipun kiväärin 762 x 39.
Aseen takaa tuijottaa tuttu mies,, romani Vaasasta kotoisin.
Huomaan heti että mies on aivan sekaisin, kumma ilme,viinaa veres ja lomilla isosta tiilitalosta.
Hän sönköttää jotakin..en saa selvää...jostakin autosta Sorsanpesällä...mersusta ja onkos mulla sellainen ja koko ajan tähtää minua päähän aseellaan....painoiko liipaisinta...
Koska olen juuri herännyt...vähän niinkuin puulla päähän lyöty..en tajua tilannetta,mutta vaistoan ettei kaikki ole hyvin... että kuolema katsoo piippua pitkin.
Koetan kysellä...en saa selvää...mitäs haluat,,,en saa selvää...kyselen taas....en saa selvää...ja koko ajan ase valmiina....herkeämättä.....näen valmiina kuoleman...
Lapsetkin ovat heränneet meluun.. 6 lasta...kesken unien .....liikkuvat ympäriinsä....
Jossakin vaiheessa romani haluaa rahaa... paljon rahaa..kuulemma mulla sitä on...paljon rahaa ja sanon että haen...tuolta ulkosalta....niinkuin ....kätköstä....rahaa....
ja menen...naapuriin, josta asukas soittaa poliisit paikalle.
Menee puolisen tuntia ja poliisit saapuvat...kuudella autolla...koirakin mukana....ja romani autoon ja putkaan ja niin tapahtuma päättyy kello kolmen nurkilla.
Mutta mitä helvettiä!!!!! sinä aikana kun olin poissa puolisen tuntia , tämä armoitettu ihminen yritti aseellaan iskeä yhtä asukasta päähän...osui jääkaapin oveen ja 4 kuukautista tyttölasta tähtäsi ladatulla aseellaan...suoraan päähän....ladatulla asellaan... suoraan päähän....ladatulla aseellaan....
4 kuukautista lasta.....painoiko liipaisinta...painoiko liipaisinta??
Hyi maailman pahuutta!
Samana päivänä Jalasjärven poliisit tutki aseen...762X39...ja lippaalla varustettu,,,viisi sinne mahtuu ...yksi piippuun...valmiina tappamaan....ja se joka oli piipussa...se ei ollut lauennut....neljä lippaassa odottamassa......yksi ei ollut lauennut....ei...painoiko liipaisinta...
Patruuna oli piipussa....mutta nallissa iskemä....kolo...johon iskuri oli osunut..tehnyt jäljen...mutta ei ollut sytyttänyt itse patruunassa olevaa ruutia...!!!! ruuti ei ollut syttynyt....kuolema ei tullut....
Ei tullut....kuka painoi liipaisinta???..
Jossakin vaiheessa tapahtumia,,joku oli painanut kiväärin liipaisinta...tarkoituksenaan tappaa..lähettää luodin matkaan ja tappaa....kukahan se oli????.kuka painoi liipaisinta??
Kukahan se oli???.....linnaa sai....toista vuotta....vähällä pääsi...Luojan lapsonen...
Hän on jo kuollut...haudattiin kuukausia sitten...Seinäjoelle...vanhan ruutivaraston ..ruutivaraston taakse...hautausmaalle....syöpä vei...vuosien ajan....kitui...jo kuudes syöpäkuolema samasta suvusta...
samasta suvusta.....miehiä he kaikki.....Luojan lapsosia...
kas Tsernobyllin syy...sen voimalan joka purkaantui 1986....Tsernobyllin...
Jos tarkistaa haluatte..niin jälleen ex-poliisi Keisalalle soittakaa...numero on puhelinluettelossa.
Todistaja kuulustelupöytäkirjaa luettaessa...Finnilä....
Tiistaina..
1/5- 2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
maanantai 30. huhtikuuta 2012
Kuollut Kasakka kummitteli....
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kaikkihan sen tietää...jo..että täällä asuinpaikassamme Perkiö-Kalantiellä on aina kummitellut.
Sisällä ja ulkona,,päivällä ja miksei yölläkin,,keväisin ja talvisin,arkena ja sunnuntaina....aina..
Muksumme alkoivat valittaa että ulkona,kun alkaa hämärtää,kuuluu askeleita,selviä sellaisia ja näkyy kaikenlaista liikkumista ja hiukset nousee välillä pystyyn...
itsekin joka aina tykkään loppukesästä tutkailla tähtien liikettä, useasti huomasin vierelläni jonkunlaisen näkymättömän "kaverin"....jännän varjon,,,joka liikkui...
Kerta kerrasta tämä veikkonen tuli yhä rohkeammaksi..ja kun alkoi hiippailemaan keskellä iltapäivääkin..ketales...niin tuumasin teherä jotakin....illalla...ennen hämärää kutsuin kaverin puhutteluun ja sen yhteydessä ilmoitin tämän olevan, ensinnä kokonaan kuollut ja että on parempi alkaa etsiä itselleen toinen hiippailupaikka...antaahan vetää veikkonen...
"Näin" hänen olevan entinen Kasakka...jostakin Uralin takaa,,sotilas henkeen ja vereen...aina tapellut ja tappanut..ryyppännyt ja taas tappanut ja taas ryypännyt...melkoinen epeli siis...
Siinä jutellessani ehdotin hänelle,että sovitaan niin...jos laitan hänelle oman muistomerkin,jossa ilmenee oman nimensä ja muut seikat,niin hän lähtee seuraavalla hengen bussilla omaan kotimaahansa...ja niin sovimmekin....henstä kättä päälle löimme...yläviitosta..
Aamulla nikkaroin messingistä muistolaatan. kiinitin sen tolppaan kiinni...nimet ja kaikki ...syntymä ja kuolinpäivineen...eikä kasakkaa ole senkoommin näkynyt....
Kuulemma havoittui jossakin rähinässä näillä nurkilla...kenties Harjankylän kuormaston ryöstössä...1809...lähti karkuun ja kuoli verenmyrkytykseen asuntomme suuren pihakoivun paikkeille...
Jossette muuten usko mua,niin tulkaa katsomaan kasakan muistomerkiä...son tornin juuressa ....
Perki-Kalantie 155.
Kauhajoki.
30/4-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kaikkihan sen tietää...jo..että täällä asuinpaikassamme Perkiö-Kalantiellä on aina kummitellut.
Sisällä ja ulkona,,päivällä ja miksei yölläkin,,keväisin ja talvisin,arkena ja sunnuntaina....aina..
Muksumme alkoivat valittaa että ulkona,kun alkaa hämärtää,kuuluu askeleita,selviä sellaisia ja näkyy kaikenlaista liikkumista ja hiukset nousee välillä pystyyn...
itsekin joka aina tykkään loppukesästä tutkailla tähtien liikettä, useasti huomasin vierelläni jonkunlaisen näkymättömän "kaverin"....jännän varjon,,,joka liikkui...
Kerta kerrasta tämä veikkonen tuli yhä rohkeammaksi..ja kun alkoi hiippailemaan keskellä iltapäivääkin..ketales...niin tuumasin teherä jotakin....illalla...ennen hämärää kutsuin kaverin puhutteluun ja sen yhteydessä ilmoitin tämän olevan, ensinnä kokonaan kuollut ja että on parempi alkaa etsiä itselleen toinen hiippailupaikka...antaahan vetää veikkonen...
"Näin" hänen olevan entinen Kasakka...jostakin Uralin takaa,,sotilas henkeen ja vereen...aina tapellut ja tappanut..ryyppännyt ja taas tappanut ja taas ryypännyt...melkoinen epeli siis...
Siinä jutellessani ehdotin hänelle,että sovitaan niin...jos laitan hänelle oman muistomerkin,jossa ilmenee oman nimensä ja muut seikat,niin hän lähtee seuraavalla hengen bussilla omaan kotimaahansa...ja niin sovimmekin....henstä kättä päälle löimme...yläviitosta..
Aamulla nikkaroin messingistä muistolaatan. kiinitin sen tolppaan kiinni...nimet ja kaikki ...syntymä ja kuolinpäivineen...eikä kasakkaa ole senkoommin näkynyt....
Kuulemma havoittui jossakin rähinässä näillä nurkilla...kenties Harjankylän kuormaston ryöstössä...1809...lähti karkuun ja kuoli verenmyrkytykseen asuntomme suuren pihakoivun paikkeille...
Jossette muuten usko mua,niin tulkaa katsomaan kasakan muistomerkiä...son tornin juuressa ....
Perki-Kalantie 155.
Kauhajoki.
30/4-2012.
Ekku Mattila.
Liikkuva tähti Pasilassa 1970.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Maaliskuu..yöllä kello 02,00 ja paikka Pasilan kallio.
Työpisteeni on olla vartiossa.. eräässä jutussa.. Pasilan kupeessa.
Koska vartiointikierrokseeni kuluu noin 30 minuuttia aikaa,niin täytän sen useasti istuskelemalla Pasilan kallioilla sekä seurailla taivaalla näkyviä kirkkaita tähtiä.
...Siihen aikaan ei Pasilassa ollut muuta kuin rautatie, jonkinlainen asemakin,mutta enimmäkseen kallioita vaan....ja joitakin tärkeitä varastoja...
Äkkiä (taas) havaitsen korkealla kirkkaan tähden, joka hitaasti tulee suoraan minua kohden.Ensin luulin sen olevan sateliitin,mutta jollain kummalla päähänpistolla käskin sitä kääntyvän ..oikealle...ja se teki niin ja sitten vasemmalle ja se teki niin ja sitten suoraan ja se teki niin ja sinne ja tänne ja se teki niin...
Tähti uskoi komentojani...joka kerta....teki niin....
Leikin tähden kanssa niin pitkään,että huomasin vartiovuoroni menevän kohta ohitse ja kipinkapin kuittaamaan ....tehtäväni...vartiopisteellä....
Noin puolen tunnin kuluttua kiipesin jälleen Pasilan kallioille,mutta outo tähti oli kadonnut...
Kysynkö taas??
noh kysyn...
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni????
30/4-2012.
Ekku Mattila
ainiin,,,,(taas) sanalla tarkoitan Härmässä näkemääni vihreää tähteä...sitä jolle juttelin monta tuntia..
...yli kymmenen vuotta myöhemmin...se joka varasti mun ajan....muistatteko...
Ekku Mattila
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Maaliskuu..yöllä kello 02,00 ja paikka Pasilan kallio.
Työpisteeni on olla vartiossa.. eräässä jutussa.. Pasilan kupeessa.
Koska vartiointikierrokseeni kuluu noin 30 minuuttia aikaa,niin täytän sen useasti istuskelemalla Pasilan kallioilla sekä seurailla taivaalla näkyviä kirkkaita tähtiä.
...Siihen aikaan ei Pasilassa ollut muuta kuin rautatie, jonkinlainen asemakin,mutta enimmäkseen kallioita vaan....ja joitakin tärkeitä varastoja...
Äkkiä (taas) havaitsen korkealla kirkkaan tähden, joka hitaasti tulee suoraan minua kohden.Ensin luulin sen olevan sateliitin,mutta jollain kummalla päähänpistolla käskin sitä kääntyvän ..oikealle...ja se teki niin ja sitten vasemmalle ja se teki niin ja sitten suoraan ja se teki niin ja sinne ja tänne ja se teki niin...
Tähti uskoi komentojani...joka kerta....teki niin....
Leikin tähden kanssa niin pitkään,että huomasin vartiovuoroni menevän kohta ohitse ja kipinkapin kuittaamaan ....tehtäväni...vartiopisteellä....
Noin puolen tunnin kuluttua kiipesin jälleen Pasilan kallioille,mutta outo tähti oli kadonnut...
Kysynkö taas??
noh kysyn...
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni????
30/4-2012.
Ekku Mattila
ainiin,,,,(taas) sanalla tarkoitan Härmässä näkemääni vihreää tähteä...sitä jolle juttelin monta tuntia..
...yli kymmenen vuotta myöhemmin...se joka varasti mun ajan....muistatteko...
Ekku Mattila
Pommikone taivaalla 1992.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Heinäkuinen aamu kello 05,00 ja paikka Kauhajoki.
Seison pihamaallamme kun äkkiä tunnen ilman jollakin lailla alkavan humista,taikka kumista.
Se on kummallinen ääni..tuntuu tulevan ilmasta,samalla korkealta ja aivan pään yläpuolelta.
Susikoiramme Pomo vingahtaa oudosti ja syöksyy salamana koppinsa suojaan ja samalla hetkellä näen taivaalla,aivan puiden latvoja hipoen todella suuren sekä ruman pommikoneen. Ihmettelin ensinnä sitä ettei koneessa näkynyt minkäänlaisia tunnuksia,ei mitään ja koneen lentovauhtia. "Normaalissa" tapauksissa mikä tahansa lentokone olisi rysähtänyt suoraan maahan,mutta tämäpä ei.Vaikka koneen lentonopeus oli
sakkaamisen alapuolellakin, niin hitaasti,mutta varmasti se eteni ylitse Vaskivuoren Jussin talon ja häipyi
kohden Koskenkorvaa.
Kone oli mielestäni Englantilainen pommikone,toisen maailmansodan mallia ja todella ruosteinen,että romukuntoinen.Melkein näki ruosteen tippuilevan kyljistä pois...ja toistan ei mitään tunnuksia,,ei mitään tekstiä missään kohtaa pommikoneessa.
Koneen kadotessa soitin heti Koskenkorvalla asuvalle Juhani Niemelle ja ilmoitin,että mene ulos tiiraamaan koska kohta näet kummallisen lentovärkin...mutta ei niemi sitä havainnut,,,eikä naapurin Jussikaan, jonka talon päältä kumajava kummajainen jyristeli.
Eikä muuten missään sanomalehdessä..jotka luin...ei sanaakaan missään...ei..
jaahah...taas;
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni?
Kyselee;
30/4-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Heinäkuinen aamu kello 05,00 ja paikka Kauhajoki.
Seison pihamaallamme kun äkkiä tunnen ilman jollakin lailla alkavan humista,taikka kumista.
Se on kummallinen ääni..tuntuu tulevan ilmasta,samalla korkealta ja aivan pään yläpuolelta.
Susikoiramme Pomo vingahtaa oudosti ja syöksyy salamana koppinsa suojaan ja samalla hetkellä näen taivaalla,aivan puiden latvoja hipoen todella suuren sekä ruman pommikoneen. Ihmettelin ensinnä sitä ettei koneessa näkynyt minkäänlaisia tunnuksia,ei mitään ja koneen lentovauhtia. "Normaalissa" tapauksissa mikä tahansa lentokone olisi rysähtänyt suoraan maahan,mutta tämäpä ei.Vaikka koneen lentonopeus oli
sakkaamisen alapuolellakin, niin hitaasti,mutta varmasti se eteni ylitse Vaskivuoren Jussin talon ja häipyi
kohden Koskenkorvaa.
Kone oli mielestäni Englantilainen pommikone,toisen maailmansodan mallia ja todella ruosteinen,että romukuntoinen.Melkein näki ruosteen tippuilevan kyljistä pois...ja toistan ei mitään tunnuksia,,ei mitään tekstiä missään kohtaa pommikoneessa.
Koneen kadotessa soitin heti Koskenkorvalla asuvalle Juhani Niemelle ja ilmoitin,että mene ulos tiiraamaan koska kohta näet kummallisen lentovärkin...mutta ei niemi sitä havainnut,,,eikä naapurin Jussikaan, jonka talon päältä kumajava kummajainen jyristeli.
Eikä muuten missään sanomalehdessä..jotka luin...ei sanaakaan missään...ei..
jaahah...taas;
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni?
Kyselee;
30/4-2012.
Ekku Mattila.
Sula odotti 1974.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät,,Huhtikuun alkupuoli ja hiihtelen Matinkylän kohdalla meren jäällä.
Olen aina tykännyt hiihdosta,varsinkin meren jäällä,koska kovan myötätuulen takia tunnet melkein liitäväsi.
Niinkuin nytkin.
Tapanani oli hiihtää alussa aina vastatuuleen ja sitten kääntyä takaisinpäin kovan tuulen avustamana.
Olin edennyt rannasta noin 5 kilometrin päähän ja tarkoituksena kohdistaa paluuni Otaniemen rantaan ja sitäkautta rantaviivaa Matinkylää kohti.
Osasin jo pentuna ns luisteluhiihdon ja tuulen siivittämänä viiletin kohti kahta saarta,joiden välimatka toisistaan oli suunnilleen 60 metriä. Näin jo etäämpänä meren jäällä tummemman kohdan ja juuri siinä kohtaa josta pian luistelisin...kummallisen tumman kohdan..,jollakin tavalla todella uhkaavan ja jota kohti etenin kovaa vauhtia.
Noin 30 metrin päässä tummaa kohtaa äkkiä tajusinkin sen muodostuneen sulasta vedestä..10 metriä läpimitaltaan ja sitä kohtaa olin menossa..
Juuri ja juuri sain sukseni senverran käännetyiksi että liuin sulan jääreunaa hipoen ohi kavalan vesiansan ja sydämeni tykyttäen pelastuin. Jos väistöni ei olisi onnistunut...jos ja jos....
Siis....mikä on elämän tarkoitus...me jokainen kuulumme kummalliseen elämän kiertokulkuun ja meillä kaikilla on jotakin tekemistä toistemme kanssa...jos olisin jäänyt sulaan....nykyisestä yhdestätoisa lapsestani
kymmenen ei olisi koskaan syntynyt...opiskelijan kaksoset murhattu....nykyinen Blogini jäänyt tekemättä...ja..ja..ja....
paljon ja ja ja ja....
Tuumaili;
30/4-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät,,Huhtikuun alkupuoli ja hiihtelen Matinkylän kohdalla meren jäällä.
Olen aina tykännyt hiihdosta,varsinkin meren jäällä,koska kovan myötätuulen takia tunnet melkein liitäväsi.
Niinkuin nytkin.
Tapanani oli hiihtää alussa aina vastatuuleen ja sitten kääntyä takaisinpäin kovan tuulen avustamana.
Olin edennyt rannasta noin 5 kilometrin päähän ja tarkoituksena kohdistaa paluuni Otaniemen rantaan ja sitäkautta rantaviivaa Matinkylää kohti.
Osasin jo pentuna ns luisteluhiihdon ja tuulen siivittämänä viiletin kohti kahta saarta,joiden välimatka toisistaan oli suunnilleen 60 metriä. Näin jo etäämpänä meren jäällä tummemman kohdan ja juuri siinä kohtaa josta pian luistelisin...kummallisen tumman kohdan..,jollakin tavalla todella uhkaavan ja jota kohti etenin kovaa vauhtia.
Noin 30 metrin päässä tummaa kohtaa äkkiä tajusinkin sen muodostuneen sulasta vedestä..10 metriä läpimitaltaan ja sitä kohtaa olin menossa..
Juuri ja juuri sain sukseni senverran käännetyiksi että liuin sulan jääreunaa hipoen ohi kavalan vesiansan ja sydämeni tykyttäen pelastuin. Jos väistöni ei olisi onnistunut...jos ja jos....
Siis....mikä on elämän tarkoitus...me jokainen kuulumme kummalliseen elämän kiertokulkuun ja meillä kaikilla on jotakin tekemistä toistemme kanssa...jos olisin jäänyt sulaan....nykyisestä yhdestätoisa lapsestani
kymmenen ei olisi koskaan syntynyt...opiskelijan kaksoset murhattu....nykyinen Blogini jäänyt tekemättä...ja..ja..ja....
paljon ja ja ja ja....
Tuumaili;
30/4-2012.
Ekku Mattila
Kaksoset jäivät eloon...1986 Kerava
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Keravalla...Kurkelankatu kahdessa...asiakkaani sanoo;
Teetän keskenmenon,,,otan abortin,,,en voi synnyttää lastani,koska olen opiskelija,....sanoo asiakkaani minulle....nainen...nuori...18..opiskelut kesken.
Hän sanoi,että koko suku on samaa mieltä abortista ja mitä mieltä minä olen...
Onko raskaus raiskauksen tulosta...ei sanoi nainen..
Olisiko lapsi ensimmäinen...kyllä sanoi nainen..
Uskotko jälleensyntymiseen...en oikein osaa sanoa,, sanoi nainen..
Minä osaan sanoin...ja jatkoin....abortti on murha...jos sen teet teko seuraa sinua loppuelämäsi..koko ajan loppuun saakka...murhasit lapsesi...murhasit...
Toiseksi... seuraavassa elämässäsi sinulle tulisi käymään samalla tavalla...syntymäsi keskeytettäisiin..raastimella kohdusta repien...raastimella....
Kolmanneksi....kohdussasi on kasvamassa kaksoset...poikia molemmat....pitkiksi kasvavat...koripalloilijoiksi....kaksi poikaa....kaksoset....
Neljänneksi.....tehdään vaikka paperit,että synnytät pojat ja annat ne meidän huostaamme siksi aikaa kun opiskelusi on kesken ja sitten saat heidät itsellesi....elämään....elämään.....
Nainen alkoi itkemään.....ja vakuuttamaan että synnyttää kummatkin vuorenvarmasti....ja taas itkemään...
ja huokailemaan....onneksi tulin luoksesi sanoi nainen...kätteli ja lähti pois....
Tuli vuosi 1992..täällä Kauhajoen asunnossamme,kun tietäjänhuoneeni oveen koputettiin...
Ovi on auki huikkasin minä...ja ovesta astui hillittömästi itkevä nuori nainen...takanaan kaksi nuorta poikaa....vaaleita pellavapäitä...pitkiä ja reippaita...pitkiä...kuusivuotiaiksi.... Äitinsä poikia.....
Nainen rutisti minua kyynelehtien ja sanoi,että tuossa ne näkemäsi pojat nyt ovat...pojat jotka melkein murhasin....tuossa.....pojat.
Ja pojat kättelivät....ja kiittivät....ja hiukkasen hihittelivätkin...olivat selvästi tietoisina....minusta...tietäjästä...joka pelasti heidät....elämään....elämään...
Elämään.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Keravalla...Kurkelankatu kahdessa...asiakkaani sanoo;
Teetän keskenmenon,,,otan abortin,,,en voi synnyttää lastani,koska olen opiskelija,....sanoo asiakkaani minulle....nainen...nuori...18..opiskelut kesken.
Hän sanoi,että koko suku on samaa mieltä abortista ja mitä mieltä minä olen...
Onko raskaus raiskauksen tulosta...ei sanoi nainen..
Olisiko lapsi ensimmäinen...kyllä sanoi nainen..
Uskotko jälleensyntymiseen...en oikein osaa sanoa,, sanoi nainen..
Minä osaan sanoin...ja jatkoin....abortti on murha...jos sen teet teko seuraa sinua loppuelämäsi..koko ajan loppuun saakka...murhasit lapsesi...murhasit...
Toiseksi... seuraavassa elämässäsi sinulle tulisi käymään samalla tavalla...syntymäsi keskeytettäisiin..raastimella kohdusta repien...raastimella....
Kolmanneksi....kohdussasi on kasvamassa kaksoset...poikia molemmat....pitkiksi kasvavat...koripalloilijoiksi....kaksi poikaa....kaksoset....
Neljänneksi.....tehdään vaikka paperit,että synnytät pojat ja annat ne meidän huostaamme siksi aikaa kun opiskelusi on kesken ja sitten saat heidät itsellesi....elämään....elämään.....
Nainen alkoi itkemään.....ja vakuuttamaan että synnyttää kummatkin vuorenvarmasti....ja taas itkemään...
ja huokailemaan....onneksi tulin luoksesi sanoi nainen...kätteli ja lähti pois....
Tuli vuosi 1992..täällä Kauhajoen asunnossamme,kun tietäjänhuoneeni oveen koputettiin...
Ovi on auki huikkasin minä...ja ovesta astui hillittömästi itkevä nuori nainen...takanaan kaksi nuorta poikaa....vaaleita pellavapäitä...pitkiä ja reippaita...pitkiä...kuusivuotiaiksi.... Äitinsä poikia.....
Nainen rutisti minua kyynelehtien ja sanoi,että tuossa ne näkemäsi pojat nyt ovat...pojat jotka melkein murhasin....tuossa.....pojat.
Ja pojat kättelivät....ja kiittivät....ja hiukkasen hihittelivätkin...olivat selvästi tietoisina....minusta...tietäjästä...joka pelasti heidät....elämään....elämään...
Elämään.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Oudot kivenpalat.....???
30/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Oli vuosi 1996 ja pihaani ajoi tummanpunainen Saab henkilauto.
Siitä tuli mies,noin kolmekymppinen,kätteli, sanoi päivää,silmänsä suurina ja kieltämättä jollakin lailla "eksyneen" oloisena.
Hän oli töissä Uudenkaupungin autotehtaassa jossa koottiin etupäässä Saab henkilautoja.
"Noh...." hän aloitti, kun pääsimme työhuoneeseeni taloni yläkertaan... "yhtenä aamuna ennen töihin menoani keitin kaffit, join ne ja söin pullan kaksi...istuin"...jatkoi asiakkaani.. "keittiöpöytäni ääressä, joka oli noin puolen metrin päästä hirsitaloni seinästä ja siinä oli pienehkö, laudasta tehty kukkaruukkuteline,jossa oli ruukkukasvi. Huomasin äkkiä sivusilmälläni että PUISESTA kukkaruukkulaudasta alkoi tulla esille jonkinlaisia kivenmurikoita kooltaan sentin luokkaa ja niitä tuli todella paljon"...paljonko minä kysyin ja kuulemma useita kymmeniä...
"Ihmettelin", jatkoi asiakkaani puhumistaan, "miten ne vierivät pitkin HIRSITALONI lattiaa että rapina vain kuului ja minulta jäi kaffinjuontini kesken. Keräsin suurimmaksi osaksi kaikki jotka löysin ja sitten töihin työpaikkaani Saabin tehtaalle....jossa kerroin työkavereilleni aamuisen tapahtuman..sekä työpaikkani lääkärilleni,,koska hänkin oli kuulemma asiasta "hyvin " innossaan"....
"Töiden jälkeen" ,kertoi asiakkaani..."kun tulin kotiini,niin lattialle oli ilmaantunut lisääkin kivipalloja ja ne laitoin tulitikkuaskiin,johon mahtui noin 3-4 niitä ja tässä ne sitten onkin" ja samalla näytti minulle askissa olevan kummalliset kivet.
Minä otin ne kiinnostuneena kämmenelleni..ne olivat jollain lailla ikäänkuin tulivuoren kiveä...vaaleahkoa
hiukkasen rosopintaista ja erittäin kevyttä ainetta.En ole aikaisemmin käsitellyt niin kevyttä kivimateriaalia....lautapinnasta syntyneet...LAUDASTA!!!!!!!!!...häh???
Kysyin....että saanko pitää nämä ja lähettää yhdelle tutulleni,, Juhan Af Granille ja sain myöntävän vastauksen ja heti kun asiakkaani lähti soitin Granille...kerroin kivistä ja hän sanoi että lähetä ne tänne vaan,,,,tutkitaan ja katsotaan mistä ne koostuu ja minä heti kivet postiin osoite päälle ja odottamaan..
ja odottamaan..ja taas odottamaan...odottamaan....
ja taas odottamaan....mutta mitä kummaa....kivet hukkui postimatkallaan jonnekin...
Juha Af Grannille ne eivät tulleet.
Siis...mistä ne tuli? Mitä ne oli?Minne ne meni????
Kysyy;
304-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Oli vuosi 1996 ja pihaani ajoi tummanpunainen Saab henkilauto.
Siitä tuli mies,noin kolmekymppinen,kätteli, sanoi päivää,silmänsä suurina ja kieltämättä jollakin lailla "eksyneen" oloisena.
Hän oli töissä Uudenkaupungin autotehtaassa jossa koottiin etupäässä Saab henkilautoja.
"Noh...." hän aloitti, kun pääsimme työhuoneeseeni taloni yläkertaan... "yhtenä aamuna ennen töihin menoani keitin kaffit, join ne ja söin pullan kaksi...istuin"...jatkoi asiakkaani.. "keittiöpöytäni ääressä, joka oli noin puolen metrin päästä hirsitaloni seinästä ja siinä oli pienehkö, laudasta tehty kukkaruukkuteline,jossa oli ruukkukasvi. Huomasin äkkiä sivusilmälläni että PUISESTA kukkaruukkulaudasta alkoi tulla esille jonkinlaisia kivenmurikoita kooltaan sentin luokkaa ja niitä tuli todella paljon"...paljonko minä kysyin ja kuulemma useita kymmeniä...
"Ihmettelin", jatkoi asiakkaani puhumistaan, "miten ne vierivät pitkin HIRSITALONI lattiaa että rapina vain kuului ja minulta jäi kaffinjuontini kesken. Keräsin suurimmaksi osaksi kaikki jotka löysin ja sitten töihin työpaikkaani Saabin tehtaalle....jossa kerroin työkavereilleni aamuisen tapahtuman..sekä työpaikkani lääkärilleni,,koska hänkin oli kuulemma asiasta "hyvin " innossaan"....
"Töiden jälkeen" ,kertoi asiakkaani..."kun tulin kotiini,niin lattialle oli ilmaantunut lisääkin kivipalloja ja ne laitoin tulitikkuaskiin,johon mahtui noin 3-4 niitä ja tässä ne sitten onkin" ja samalla näytti minulle askissa olevan kummalliset kivet.
Minä otin ne kiinnostuneena kämmenelleni..ne olivat jollain lailla ikäänkuin tulivuoren kiveä...vaaleahkoa
hiukkasen rosopintaista ja erittäin kevyttä ainetta.En ole aikaisemmin käsitellyt niin kevyttä kivimateriaalia....lautapinnasta syntyneet...LAUDASTA!!!!!!!!!...häh???
Kysyin....että saanko pitää nämä ja lähettää yhdelle tutulleni,, Juhan Af Granille ja sain myöntävän vastauksen ja heti kun asiakkaani lähti soitin Granille...kerroin kivistä ja hän sanoi että lähetä ne tänne vaan,,,,tutkitaan ja katsotaan mistä ne koostuu ja minä heti kivet postiin osoite päälle ja odottamaan..
ja odottamaan..ja taas odottamaan...odottamaan....
ja taas odottamaan....mutta mitä kummaa....kivet hukkui postimatkallaan jonnekin...
Juha Af Grannille ne eivät tulleet.
Siis...mistä ne tuli? Mitä ne oli?Minne ne meni????
Kysyy;
304-2012.
Ekku Mattila.
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Maailma menossa tuhoaan kohti.
29/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Näettekö?
Kuuletteko?
Ymmärrättekö?
Kuinka moni teistä uskoo,että tämä nykymaailma sotineen,hirveyksineen ja ahneuksineen jossain vaiheessa tulee järkiinsä ja aloittaa uuden että turvallisen elon maapallolle? Että kaikki viha ja sotiminen loppuisi kerralla,että aseet taottaisiin auroiksi...ja maapallo olisi rauhan tyyssija...paratiisi jälleen kerran....
Kuka teistä uskoo että kaikki muuttuu...että rahanhimo häviää,,kateus katoaa ja suuret herrat lopettaisivat kymmenien miljooniensa hamuamisen ilman häpeän tunnetta,,piittamatta köyhistä työtätekevistä?
Todella valtava kollegtiivinen rahanahneus on saamassa sellaiset mittasuhteet,ettei sellaista koskaan ennen ole ollut...millään ei ole väliä...miljoonat vain mulle...teiltä nuijilta pois...mulle,,mulle,,,mulle...
Rahasta on tullut korkein Jumala.
Rahaa,
Rahaa,
Rahaa...
Ymmärrättekö mikä voi muuttaa kaiken???
Mikä on se tekijä,joka kerralla avaa ihmisten silmät ja taas kerran...olemme viisaita ja sanomme ei koskaan enää sotia...ei koskaan enää...
Kun koko maailma joutuu hirvittävän sodan keskelle..taas kerran,niin vasta sitten meissä oleva pahuus hellittää otteensa....kun verta on saanut...tarpeekseen..verta ja taas verta...ja piru hymyilee härskisti...taas kerran...
Kuvitelkaa tilanne....Koko maailmaan, jokapaikkaan,,yhtäaikaa,laskeutuu vaikka niitä kuuluisia lentäviä lautasia..tuhansina ja taas tuhansina yksikköinä,,,,rauhan lähettiläinä ei sodan,...kenties se muuttaa ihmiskunnan toiseksi ja paremmaksi roduksi....ilman sotia ja kavaluutta,ilman kateutta ja rahan himoa...ilman vihaa...luonnon riistämistä...
Vain tälläinen tilanneko kaiken muuttaa voi???
Vaiko tämä???
Kukas se nousi ylös ja sanoi joskus tulevansa takaisin..lupasi palata...maan päälle...hakemaan omansa..ne valitut... ne parhaimmat....mutta vasta kun koko maailma on melkein tuhoutunut..vasta sitten...vasta sitten...
Ymmärrättekö???? Ihmiskunta ei muutu ennenkuin lentävät lautaset laskeutuvat tänne,taikka vasta sitten kun totaalinen sota on meidät tuhonnut.
Siis...kumpi on uskottavampaa??
Loppu häämöttää..
29/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Näettekö?
Kuuletteko?
Ymmärrättekö?
Kuinka moni teistä uskoo,että tämä nykymaailma sotineen,hirveyksineen ja ahneuksineen jossain vaiheessa tulee järkiinsä ja aloittaa uuden että turvallisen elon maapallolle? Että kaikki viha ja sotiminen loppuisi kerralla,että aseet taottaisiin auroiksi...ja maapallo olisi rauhan tyyssija...paratiisi jälleen kerran....
Kuka teistä uskoo että kaikki muuttuu...että rahanhimo häviää,,kateus katoaa ja suuret herrat lopettaisivat kymmenien miljooniensa hamuamisen ilman häpeän tunnetta,,piittamatta köyhistä työtätekevistä?
Todella valtava kollegtiivinen rahanahneus on saamassa sellaiset mittasuhteet,ettei sellaista koskaan ennen ole ollut...millään ei ole väliä...miljoonat vain mulle...teiltä nuijilta pois...mulle,,mulle,,,mulle...
Rahasta on tullut korkein Jumala.
Rahaa,
Rahaa,
Rahaa...
Ymmärrättekö mikä voi muuttaa kaiken???
Mikä on se tekijä,joka kerralla avaa ihmisten silmät ja taas kerran...olemme viisaita ja sanomme ei koskaan enää sotia...ei koskaan enää...
Kun koko maailma joutuu hirvittävän sodan keskelle..taas kerran,niin vasta sitten meissä oleva pahuus hellittää otteensa....kun verta on saanut...tarpeekseen..verta ja taas verta...ja piru hymyilee härskisti...taas kerran...
Kuvitelkaa tilanne....Koko maailmaan, jokapaikkaan,,yhtäaikaa,laskeutuu vaikka niitä kuuluisia lentäviä lautasia..tuhansina ja taas tuhansina yksikköinä,,,,rauhan lähettiläinä ei sodan,...kenties se muuttaa ihmiskunnan toiseksi ja paremmaksi roduksi....ilman sotia ja kavaluutta,ilman kateutta ja rahan himoa...ilman vihaa...luonnon riistämistä...
Vain tälläinen tilanneko kaiken muuttaa voi???
Vaiko tämä???
Kukas se nousi ylös ja sanoi joskus tulevansa takaisin..lupasi palata...maan päälle...hakemaan omansa..ne valitut... ne parhaimmat....mutta vasta kun koko maailma on melkein tuhoutunut..vasta sitten...vasta sitten...
Ymmärrättekö???? Ihmiskunta ei muutu ennenkuin lentävät lautaset laskeutuvat tänne,taikka vasta sitten kun totaalinen sota on meidät tuhonnut.
Siis...kumpi on uskottavampaa??
Loppu häämöttää..
29/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Pari ennustusta ja pommisuoja Kustavissa.
29/4-2012
Ekku Mattila
Selvänäkijä.
Katselin eilen televisiota ja siinä kerrottiin Ranskalaisesta insinööristä.
Koska miehellä oli aurassaan niin paljon surua, laitoin nimensä muistiin ja julkaisen sen tässä ja nyt.
Henri Brecinski.
Jotain hänelle on tulossa...sairauttako...taikka vakavampaa...jotakin kuitenkin...
Varmasti muistattekin että näen valokuvista,taikka televiosiokuvista ihmisen hyvän taikka huonon auran ja jos siinä havaitsen surun harson,se tarkoittaa todella sitä. ja Henrissä se näkyy..
Se toinen on Alajärven suuri mies...Raimo...Vistbacka..ex-vallesmanni....mene tutkimuksiin ja koetetaan tällä tavalla estää tilanteen paheneminen...
Kolmas on Viron Pressa llves.....ja samat sanat hänellekin...
Nyt mennään Kustaviin...eteläsuomeen,,Turun kupeeseen...
Noin 12 vuotta sitten joku osti paikasta suuren maatilan..rakennuksineen kaikkineen..ja käteisellä.
Aivan lähellä asui siihen aikaan Suomen Suuri Mies Kenraali Äänruuth...ja ihmetteli naapuriinsa ilmestynyttä huvila/pommisuojaa. Kaikki tarvittavat tavarat ja muut rakennusaineet,,sementit,betoniraudat
putket ja sellaiset tuotiin rekoilla muualta...kauempaa...ei lähikaupoista...ei...ja jopa rakennusmiehet olivat kaukaa rajan takkaa......juu...
Nyt tuloo kysymys????
Jos Suomalaanen,kuka tahansa tekee saman offensiifin toiseen maahan...vaikkapa Putinin talon lähettyville,niin ei onnnistuisi ikimaailmassa....!!!!!!!!!!Tekisi mieleni sanoa nyt,että mitä helevettiä oikein on tapahtumassa,,mutten sano,koska oon jo niin sanonut muissa teksteissäni..
Täh????
Kysyi;
29/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
Selvänäkijä.
Katselin eilen televisiota ja siinä kerrottiin Ranskalaisesta insinööristä.
Koska miehellä oli aurassaan niin paljon surua, laitoin nimensä muistiin ja julkaisen sen tässä ja nyt.
Henri Brecinski.
Jotain hänelle on tulossa...sairauttako...taikka vakavampaa...jotakin kuitenkin...
Varmasti muistattekin että näen valokuvista,taikka televiosiokuvista ihmisen hyvän taikka huonon auran ja jos siinä havaitsen surun harson,se tarkoittaa todella sitä. ja Henrissä se näkyy..
Se toinen on Alajärven suuri mies...Raimo...Vistbacka..ex-vallesmanni....mene tutkimuksiin ja koetetaan tällä tavalla estää tilanteen paheneminen...
Kolmas on Viron Pressa llves.....ja samat sanat hänellekin...
Nyt mennään Kustaviin...eteläsuomeen,,Turun kupeeseen...
Noin 12 vuotta sitten joku osti paikasta suuren maatilan..rakennuksineen kaikkineen..ja käteisellä.
Aivan lähellä asui siihen aikaan Suomen Suuri Mies Kenraali Äänruuth...ja ihmetteli naapuriinsa ilmestynyttä huvila/pommisuojaa. Kaikki tarvittavat tavarat ja muut rakennusaineet,,sementit,betoniraudat
putket ja sellaiset tuotiin rekoilla muualta...kauempaa...ei lähikaupoista...ei...ja jopa rakennusmiehet olivat kaukaa rajan takkaa......juu...
Nyt tuloo kysymys????
Jos Suomalaanen,kuka tahansa tekee saman offensiifin toiseen maahan...vaikkapa Putinin talon lähettyville,niin ei onnnistuisi ikimaailmassa....!!!!!!!!!!Tekisi mieleni sanoa nyt,että mitä helevettiä oikein on tapahtumassa,,mutten sano,koska oon jo niin sanonut muissa teksteissäni..
Täh????
Kysyi;
29/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Olarin juokseva kummitus 1977.
29/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Kesäkuu, aamulla kello kuusi ja käki kukkuu komeasti.
Olen noin puolisen tuntia juossut Olarin sahanpuruisella lenkkipolulla ja nautin täysin kesän raikkaasta aamuhetkestä.Olen aina pitänyt aikaisesta aamuhetkestä koska luonto on silloin parhaimmillaan,varsinkin keväällä.
Pururadalle tullessani siellä ei ollut muita juoksijoita,mutta nyt huomasin edessäni juoksevan noin 100 metrin päässä, kevyttä holkkää tummapukuisen hahmon.Olen aina halunnut kilpailla,,varsinkin juoksuradoilla ja tavallaan ottaa "miehestä mittaa" joten kiristin vauhtia saadakseen edelläjuoksevan kiinni.
Pääsin hänestä noin 30 metrin päähän ja vaikka kuinka lisäsin nopeuttani...meidän välimatka pysyi koko ajan samana.
Jossain vaiheessa ajattelin että taitaapa kaveri olla joku entinen huippu-urheilija, joka haluaa leikkiä meidän huonompikuntoisten kanssa kissaa ja hiirtä,kunnes äkkiä huomasinkin juoksijassa kummallisen asian.
Hänellä ei ollut lainkaan lenkkiasusteita,,,ei verkkareita,,ei juoksukenkiä,,ei mitään sellaista yllään joka pururadalle mielletään...vain tummahko puku ja mustat kengät....
Ja minä poika ihmettelin....hammasta purren koetin vauhtia lisäämällä saavuttaa pukumiehen,mutta en millään onnnistunut siinä...välimatka pysyi koko ajan noin 30;ssä metrissä....
Siihen aikaan...1977 olin jo harjoitellut kovasti koska tarkoituksenani oli osallistua veteraanien Suomenmestaruuskisoihin,joten voin vakuuttaa että olin todella kovassa kunnossa...1500 metriä 4,20..5000 metriä 17,18 ja kymppitonni 35,30 joten oletin saavani pukumiehen kiinni...mutta ei...
Siinä se mennä koikkelehti edelläni että pukunsa liepeet vain heilahteli.
Tuumasin että äijän täytyy olla joku olympiatason entinen mestari,mutta sitä ihmettelin että miksi ihmeessä lenkkipolulla tumma puku päällään....ja kun pururadan pienehkössä nousussa katosi edestäni niinkuin maan nielemänä..tajusinkin heti ettei pukumies ollut lainkaan tästä maailmasta.
Tutkin katomiskohtaa kuin Irokeesi-inkkari,mutta ei siinä ollut sellaista kohtaakaan jonne olisi voinut livahtaa...matalaa 20 senttistä saniaista,,pieninä kiviä siellä täällä ja nuorta koivupuustoa.
Pukumieskummitus katosi kuin ilmaan...puff...
Sinne meni.....jonnekin...
kertoi;
29/4-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Kesäkuu, aamulla kello kuusi ja käki kukkuu komeasti.
Olen noin puolisen tuntia juossut Olarin sahanpuruisella lenkkipolulla ja nautin täysin kesän raikkaasta aamuhetkestä.Olen aina pitänyt aikaisesta aamuhetkestä koska luonto on silloin parhaimmillaan,varsinkin keväällä.
Pururadalle tullessani siellä ei ollut muita juoksijoita,mutta nyt huomasin edessäni juoksevan noin 100 metrin päässä, kevyttä holkkää tummapukuisen hahmon.Olen aina halunnut kilpailla,,varsinkin juoksuradoilla ja tavallaan ottaa "miehestä mittaa" joten kiristin vauhtia saadakseen edelläjuoksevan kiinni.
Pääsin hänestä noin 30 metrin päähän ja vaikka kuinka lisäsin nopeuttani...meidän välimatka pysyi koko ajan samana.
Jossain vaiheessa ajattelin että taitaapa kaveri olla joku entinen huippu-urheilija, joka haluaa leikkiä meidän huonompikuntoisten kanssa kissaa ja hiirtä,kunnes äkkiä huomasinkin juoksijassa kummallisen asian.
Hänellä ei ollut lainkaan lenkkiasusteita,,,ei verkkareita,,ei juoksukenkiä,,ei mitään sellaista yllään joka pururadalle mielletään...vain tummahko puku ja mustat kengät....
Ja minä poika ihmettelin....hammasta purren koetin vauhtia lisäämällä saavuttaa pukumiehen,mutta en millään onnnistunut siinä...välimatka pysyi koko ajan noin 30;ssä metrissä....
Siihen aikaan...1977 olin jo harjoitellut kovasti koska tarkoituksenani oli osallistua veteraanien Suomenmestaruuskisoihin,joten voin vakuuttaa että olin todella kovassa kunnossa...1500 metriä 4,20..5000 metriä 17,18 ja kymppitonni 35,30 joten oletin saavani pukumiehen kiinni...mutta ei...
Siinä se mennä koikkelehti edelläni että pukunsa liepeet vain heilahteli.
Tuumasin että äijän täytyy olla joku olympiatason entinen mestari,mutta sitä ihmettelin että miksi ihmeessä lenkkipolulla tumma puku päällään....ja kun pururadan pienehkössä nousussa katosi edestäni niinkuin maan nielemänä..tajusinkin heti ettei pukumies ollut lainkaan tästä maailmasta.
Tutkin katomiskohtaa kuin Irokeesi-inkkari,mutta ei siinä ollut sellaista kohtaakaan jonne olisi voinut livahtaa...matalaa 20 senttistä saniaista,,pieninä kiviä siellä täällä ja nuorta koivupuustoa.
Pukumieskummitus katosi kuin ilmaan...puff...
Sinne meni.....jonnekin...
kertoi;
29/4-2012.
Ekku Mattila
perjantai 27. huhtikuuta 2012
Ennustus Afganistanista.
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Laitan välillä "Suomeksi".....
Afganistanilaisella kaivosministerillä .. Ahmad Nasid Nukkadilla on valtava surun harso ympärillään.
Ei mitään toivoa enää ja on kyse kenties muutamasta päivästä...korkeintaan muutamasta kuukaudesta .
ja pommi hänet hajottaa atomeiksi...
Kannattaako hänen muuttaa vaikka maata,,,jonnekin autiolle saarelle...vuoren huipulle kenties...luolaan
ehkäpä...ei kannata...
Kerronpa vanhan tarinan;
Eräässä maassa oli hyvin rikas, sekä pidetty kuningas...Eräänä yönä hän havahtui outoon rapinaan ja järkytyksekseen huomasi makuuhuoneessaan kuoleman kiiltävä sirppi kädessään...
Kuningas oli hyväkuntoinen ja notkea,,,ja pääsi kuin pääsikin ikkunasta kuolemaa pakoon..pomppasi alapuolella olevan kamelinsa selkään sekä jumalatoonta laukkaa pakoon,että turbaani väpätti.
Katsoessaan taakseen kuningas huomasi ettei kuolemaa näjy....(Härmälääsittäin..näjy)..siis näy,niin
kuningas huokasi syvään sekä luikkasi kamelillaan avonaiseen luolaan..sinne vaan hiekkapöly hampaissaan ratisten....ja kohta sytyttämään taskussaan olevan kynttelin...
Mutta.....mitäs pers....Kuningas ehti ajatella...joku naputtaa hänen olkapäätään ja kääntyessään näki suoraan takanaan seisovan kuoleman,joka virkkoi...."kah...juuri täällähän meidän piti kohdatakin"" sekä samassa heilautti viikatettansa....
Viuuuuuh....
ja töms.
Ahmad Nasid Nukkadin ei kannata ratsastaa...on turhan väsynyt kuoleman hetkellä.
Ilmoitti;
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Laitan välillä "Suomeksi".....
Afganistanilaisella kaivosministerillä .. Ahmad Nasid Nukkadilla on valtava surun harso ympärillään.
Ei mitään toivoa enää ja on kyse kenties muutamasta päivästä...korkeintaan muutamasta kuukaudesta .
ja pommi hänet hajottaa atomeiksi...
Kannattaako hänen muuttaa vaikka maata,,,jonnekin autiolle saarelle...vuoren huipulle kenties...luolaan
ehkäpä...ei kannata...
Kerronpa vanhan tarinan;
Eräässä maassa oli hyvin rikas, sekä pidetty kuningas...Eräänä yönä hän havahtui outoon rapinaan ja järkytyksekseen huomasi makuuhuoneessaan kuoleman kiiltävä sirppi kädessään...
Kuningas oli hyväkuntoinen ja notkea,,,ja pääsi kuin pääsikin ikkunasta kuolemaa pakoon..pomppasi alapuolella olevan kamelinsa selkään sekä jumalatoonta laukkaa pakoon,että turbaani väpätti.
Katsoessaan taakseen kuningas huomasi ettei kuolemaa näjy....(Härmälääsittäin..näjy)..siis näy,niin
kuningas huokasi syvään sekä luikkasi kamelillaan avonaiseen luolaan..sinne vaan hiekkapöly hampaissaan ratisten....ja kohta sytyttämään taskussaan olevan kynttelin...
Mutta.....mitäs pers....Kuningas ehti ajatella...joku naputtaa hänen olkapäätään ja kääntyessään näki suoraan takanaan seisovan kuoleman,joka virkkoi...."kah...juuri täällähän meidän piti kohdatakin"" sekä samassa heilautti viikatettansa....
Viuuuuuh....
ja töms.
Ahmad Nasid Nukkadin ei kannata ratsastaa...on turhan väsynyt kuoleman hetkellä.
Ilmoitti;
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Katoamistapaus 1984.
27/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Asuin Härmässä silloin,Knuuttilanraitilla,kun puhelimeni soi.
Kajaanista päivää sanoi mies,isäni on ollut kateissa monta päivää,voitko auttaa mitenkään
hänen löytämisekseen...
Sanoin,että kyllä ja kehoitin häntä lähettämään minulle kadonneen valokuvia,senhetkisen osoitteensa
jossa oli asunut, sekä suunnistuksessa käytetyn kartan johon on merkitty kadonneen viimeisin näköhavainto.
Meni parisen päivää ja kirje tuli.
Samana iltana soitinkin kadonneen pojalle ja kerroin ensinnä ettei hänen isä ole enää elossa ja toiseksi
annoin koordinaatit mistä hänen ruumiinsa löydetään.
Ilkka sanoi puhelimessa että juuri se kohta siitä mainitsemastani puron kohdasta on jo koluttu tarkasti
ja turhaan,mutta minä sanoin,että menkää uudelleen,koska kadonnut on siellä,niin että vain hänen saappaansa näkyvät.
Ilkka sanoi että kiitosta vaan ja meni tunnin verran kun taas puhelin soi.."Ilkka täällä iltaa...oot sä ihme mies kuule...isäni löytyi juuri sanomastasi paikasta ja kumisaappaansa vain näkyivät" ..."mistä ihmeestä
sen näit"......ihmetteli Ilkka ja vasta sitten kertoi olevansa Salossa toimittajana ja kun kuuli että olen hyvä selvänäkijä,niin otti minuun yhteyttä isänsä asiassa.
Ilkka Äyräväinen on edelleenkin toimittaja mm Ultra-lehdessä ja tehnyt useita radio,sekä televisio-ohjelmia.
Hänen kauttaan olen ollut ratkaisemassa aikaisemmin kirjoittamaani Kyllikki Saaren trageriaa,sekä useita muitakin juttuja.
Soittakaa llkka Äyräväiselle ja tarkistakaa onko puheissani perää.
Sanoi;
27/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Asuin Härmässä silloin,Knuuttilanraitilla,kun puhelimeni soi.
Kajaanista päivää sanoi mies,isäni on ollut kateissa monta päivää,voitko auttaa mitenkään
hänen löytämisekseen...
Sanoin,että kyllä ja kehoitin häntä lähettämään minulle kadonneen valokuvia,senhetkisen osoitteensa
jossa oli asunut, sekä suunnistuksessa käytetyn kartan johon on merkitty kadonneen viimeisin näköhavainto.
Meni parisen päivää ja kirje tuli.
Samana iltana soitinkin kadonneen pojalle ja kerroin ensinnä ettei hänen isä ole enää elossa ja toiseksi
annoin koordinaatit mistä hänen ruumiinsa löydetään.
Ilkka sanoi puhelimessa että juuri se kohta siitä mainitsemastani puron kohdasta on jo koluttu tarkasti
ja turhaan,mutta minä sanoin,että menkää uudelleen,koska kadonnut on siellä,niin että vain hänen saappaansa näkyvät.
Ilkka sanoi että kiitosta vaan ja meni tunnin verran kun taas puhelin soi.."Ilkka täällä iltaa...oot sä ihme mies kuule...isäni löytyi juuri sanomastasi paikasta ja kumisaappaansa vain näkyivät" ..."mistä ihmeestä
sen näit"......ihmetteli Ilkka ja vasta sitten kertoi olevansa Salossa toimittajana ja kun kuuli että olen hyvä selvänäkijä,niin otti minuun yhteyttä isänsä asiassa.
Ilkka Äyräväinen on edelleenkin toimittaja mm Ultra-lehdessä ja tehnyt useita radio,sekä televisio-ohjelmia.
Hänen kauttaan olen ollut ratkaisemassa aikaisemmin kirjoittamaani Kyllikki Saaren trageriaa,sekä useita muitakin juttuja.
Soittakaa llkka Äyräväiselle ja tarkistakaa onko puheissani perää.
Sanoi;
27/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Suuri Ennustus Famadihana......
27/4-2012.
Ekku Mattilla
selvänäkijä.
Luuleeko maailma rauhan saavan,
helpotuksen huokauksen,
kohta soivat kuolinkellot.
Se ääni kaikuu pohjoisesta,
vuorilta ja laaksoista,
aivopesty on kansa sen.
He meluavat suureen ääneen,
kumartavat kuningasta,
hän paholaisen apu on.
Näkyy mahaa,
takakenos,
katseleepi ylös päin.
se kansa liikkuu nykien,
he robottien lailla,
hynoosihin laitettu.
0n nälkää,janoo,ei asumusta,
on rotat syöty,sammakot,
mut aseissa on ruuti kuiva.
on turhaa luulla,
et järki voittaa,
pian koittaa puna,veren ääni.
Ei hullulle saa naureskella,
jos tällä suuri miekka on,
me näemme päiden putoavan.
Pjongingista käsky kuuluu,
etelään nyt hyökätkää,
surmatkaa ylenmäärin.
Jo näkyy savut ohjusten,
suhisevan taivahilla,
jokaisella tuhat nimeä.
Ne he löytää,
erehtymättä,
kohtalot on täytetty.
Näkyy verta,kuolemaa,
irronneita jäseniä,
Etelässä huudot kaikuu.
tuol joet järvet punaisina,
tuol rakennukset sulavat,
ja ihot valuu sihisten.
Vaik Kimillä,
on virnistystä,
pian ohjus löytää naaman sen.
taas kaksi maata kättä vääntää,
nyt tulee se toisen toisinto,
mut 50 0n hyvin pieni.
Jos uhrimäärä lasketaan,
se ennen,
nyt kerrottuna tuhannella,
on lihaa verta suolenpäitä,
auringossa haisevaa,
kukaan ei hautaa heitä,
Pohjoisesta etelään,
etelästä pohjoiseen,
kuolema se rientää joutuin.
Kyl on hengen ottajia,
vetäjiä liipaisimen,
pistäjiä kuolon miekan.
Ei koskaan ihmiskuntaa,
koettele tälläinen,
nää sodat jäävät viimeiseksi.
Mut katsokaa,
tuol rättipäät,
latailevat ohjuksiaan.
he huomasivat tilanteen,
antavan nyt muutokseen,
ja uusinnan seitsemästä.
se sota kuusi ja seitsemän,
viel häpeätä tuntevat,
nyt tuhotaanpa kansa sen.
kas ohjukset,
joil osoitteet,
ne rientää kohti pientä maata.
kahdeksasta suunnasta,
kuolema katsoo,
hieroo kättään kalisevaa.
367 on salamoita,
niitä lähti 900,
mut tuho on liian suuri.
Pian pieni maa,
on kynnettynä,
ja taivahalla pätsin savu.
Loppu saapui ammuksina,
jysähtäen vierees sun,
silmäs auki,revähtäneet.
nyt katsokaa,
te rättipäitä,
ei hekään pääse pälkähästä.
Näen taivaal monta ammusta,
ne pian on kotona,
lähteneet Israelista
seuratkaapa syyllisiä,
jotka kaiken aloitti,
heil veri lakkaa liikkumasta.
Sekunnissa hymys loppuu,
kirahtaen äänes kaikuu,
aavikolla veripilkku.
Sodan teitte kauhunlailla,
nyt repien se teitä raapii,
raastaa henget ruumiistanne.
Vaik Israel,
on paloina,
ei se lakkaa olemasta.
Se syntyy lailla Feniksen,
Jumalanko avulla,
tuhkasta kuuluu ääni.
Nyt rakentakaa,
taas uudelleen,
pian uusi maa,uusi taivas.
tuol toinen maa,
on Helmikuu,
ja pakkasta 40 astetta.
Joku vuosi,
samaa sotaa,
vihasta nousee pää.
Hän meitä katsoo,
rotan lailla,
hamuaapi temmppeleitä.
On tyytyväinen kuolemista,
jotka syntyy kauempana,
nyt Raatteen kostan kerralla.
sen muistan häpeänä,
sen musiikin,
joka jäätyi pakkasessa.
Tuolla makaa trumpetti,
rumpukin haljenneena,
kaatuneita ylenmäärin.
Nämä mieles kanuukilla,
ja napin painaa hymyillen,
sammuttaapi virran maan.
hah mitäs teette tolpilla,
mitä langoilla taivahan,
sähkön teiltä sammutan.
hah mitäs teette koneillanne,
mitä laivoilla lainehien,
teillänne ei mikään liiku.
Ampukaa nyt ohjuksenne,
panssarinne käskekää,
kaikki seisoo paikallansa.
Vastaan pankaa,
seipäillänne,
joilla hutkitte pakkasessa.
Meil on Iitis,
Kausalassa,
pommisuoja joka lämmin.
Teil taas on Helmikuu,
lunta metrin,
ja ulkona 40 astetta.
Mikäs tuolla,
kas Raatteen tie,
jatkakaamme nyt siitä.
Mein vanhat urhot,
herätkää,
irrottakaa kuolinkääreet.
Katsokaa ja seuratkaa,
kun etenemme kohteeseen,
mitaleita ylenmäärin.
Hei tuolla näkyy Oulun suu,
pian Kokkolakin kajastaa,
kas pakkasta 40 astetta.
Nyt tehkää työnne kapustiinit,
ottakaa ja vallatkaa,
vaik on 40 astetta pakkasta.
Sota tuli kauhun lailla,
repien se meitä raapii,
ulkona 40 astetta pakkasta.
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattilla
selvänäkijä.
Luuleeko maailma rauhan saavan,
helpotuksen huokauksen,
kohta soivat kuolinkellot.
Se ääni kaikuu pohjoisesta,
vuorilta ja laaksoista,
aivopesty on kansa sen.
He meluavat suureen ääneen,
kumartavat kuningasta,
hän paholaisen apu on.
Näkyy mahaa,
takakenos,
katseleepi ylös päin.
se kansa liikkuu nykien,
he robottien lailla,
hynoosihin laitettu.
0n nälkää,janoo,ei asumusta,
on rotat syöty,sammakot,
mut aseissa on ruuti kuiva.
on turhaa luulla,
et järki voittaa,
pian koittaa puna,veren ääni.
Ei hullulle saa naureskella,
jos tällä suuri miekka on,
me näemme päiden putoavan.
Pjongingista käsky kuuluu,
etelään nyt hyökätkää,
surmatkaa ylenmäärin.
Jo näkyy savut ohjusten,
suhisevan taivahilla,
jokaisella tuhat nimeä.
Ne he löytää,
erehtymättä,
kohtalot on täytetty.
Näkyy verta,kuolemaa,
irronneita jäseniä,
Etelässä huudot kaikuu.
tuol joet järvet punaisina,
tuol rakennukset sulavat,
ja ihot valuu sihisten.
Vaik Kimillä,
on virnistystä,
pian ohjus löytää naaman sen.
taas kaksi maata kättä vääntää,
nyt tulee se toisen toisinto,
mut 50 0n hyvin pieni.
Jos uhrimäärä lasketaan,
se ennen,
nyt kerrottuna tuhannella,
on lihaa verta suolenpäitä,
auringossa haisevaa,
kukaan ei hautaa heitä,
Pohjoisesta etelään,
etelästä pohjoiseen,
kuolema se rientää joutuin.
Kyl on hengen ottajia,
vetäjiä liipaisimen,
pistäjiä kuolon miekan.
Ei koskaan ihmiskuntaa,
koettele tälläinen,
nää sodat jäävät viimeiseksi.
Mut katsokaa,
tuol rättipäät,
latailevat ohjuksiaan.
he huomasivat tilanteen,
antavan nyt muutokseen,
ja uusinnan seitsemästä.
se sota kuusi ja seitsemän,
viel häpeätä tuntevat,
nyt tuhotaanpa kansa sen.
kas ohjukset,
joil osoitteet,
ne rientää kohti pientä maata.
kahdeksasta suunnasta,
kuolema katsoo,
hieroo kättään kalisevaa.
367 on salamoita,
niitä lähti 900,
mut tuho on liian suuri.
Pian pieni maa,
on kynnettynä,
ja taivahalla pätsin savu.
Loppu saapui ammuksina,
jysähtäen vierees sun,
silmäs auki,revähtäneet.
nyt katsokaa,
te rättipäitä,
ei hekään pääse pälkähästä.
Näen taivaal monta ammusta,
ne pian on kotona,
lähteneet Israelista
seuratkaapa syyllisiä,
jotka kaiken aloitti,
heil veri lakkaa liikkumasta.
Sekunnissa hymys loppuu,
kirahtaen äänes kaikuu,
aavikolla veripilkku.
Sodan teitte kauhunlailla,
nyt repien se teitä raapii,
raastaa henget ruumiistanne.
Vaik Israel,
on paloina,
ei se lakkaa olemasta.
Se syntyy lailla Feniksen,
Jumalanko avulla,
tuhkasta kuuluu ääni.
Nyt rakentakaa,
taas uudelleen,
pian uusi maa,uusi taivas.
tuol toinen maa,
on Helmikuu,
ja pakkasta 40 astetta.
Joku vuosi,
samaa sotaa,
vihasta nousee pää.
Hän meitä katsoo,
rotan lailla,
hamuaapi temmppeleitä.
On tyytyväinen kuolemista,
jotka syntyy kauempana,
nyt Raatteen kostan kerralla.
sen muistan häpeänä,
sen musiikin,
joka jäätyi pakkasessa.
Tuolla makaa trumpetti,
rumpukin haljenneena,
kaatuneita ylenmäärin.
Nämä mieles kanuukilla,
ja napin painaa hymyillen,
sammuttaapi virran maan.
hah mitäs teette tolpilla,
mitä langoilla taivahan,
sähkön teiltä sammutan.
hah mitäs teette koneillanne,
mitä laivoilla lainehien,
teillänne ei mikään liiku.
Ampukaa nyt ohjuksenne,
panssarinne käskekää,
kaikki seisoo paikallansa.
Vastaan pankaa,
seipäillänne,
joilla hutkitte pakkasessa.
Meil on Iitis,
Kausalassa,
pommisuoja joka lämmin.
Teil taas on Helmikuu,
lunta metrin,
ja ulkona 40 astetta.
Mikäs tuolla,
kas Raatteen tie,
jatkakaamme nyt siitä.
Mein vanhat urhot,
herätkää,
irrottakaa kuolinkääreet.
Katsokaa ja seuratkaa,
kun etenemme kohteeseen,
mitaleita ylenmäärin.
Hei tuolla näkyy Oulun suu,
pian Kokkolakin kajastaa,
kas pakkasta 40 astetta.
Nyt tehkää työnne kapustiinit,
ottakaa ja vallatkaa,
vaik on 40 astetta pakkasta.
Sota tuli kauhun lailla,
repien se meitä raapii,
ulkona 40 astetta pakkasta.
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
torstai 26. huhtikuuta 2012
Uhkakuvia lisää 2012...
26/4-2012.
Ekku Mattila
Selvänäkijä.
Näkyy eräs maa,pohjoinen, joku vuosi ja Eteläkorean kansallispäivä.
Taivaalta iskee satoja pitkänmatkan ohjuksia,jotka osuvat ennalta määrättyihin kohteisiin valtavaa tuhoa
tuoden. Kymmenen minuutin aikana kuolleita sekä haavoittuneita tulee satojatuhansia ja sekasorto on sanoinkuvaamatonta.
Koko taivas vaikuttaa palavan.
Vuosi 1950 saa pahan jatkumon,,,ja koko muu maailma seuraa tapahtumia henkeään pidätellen.
Tunnin kuluessa meri antaa pohjoiselle opetuksen,kun Pjongngin alue katoaa historiaan, ohjusten muodossa,eikä Kimille enää koskaan päivä paista,
Sekasorto on täydellinen.
Yöllä..toisaalla..entinen seitsemän päivän sota alkaa jälleen toteutua ja luvattu maa vapisee ammusten voimasta,niitäkin on satoja ja maa on kauhun lamauttama...kuolleitten tähden.., sodan ja pauhun.
iskuissa on mukana 8 maata,,, kahdeksan kavalaa maata,,pahuuden maata.
Sekasorto on täydellinen..
Koko taivas vaikuttaa palavan.
Noin kuukausi äsken mainituista tapahtumista ..eräässä maassa on Helmikuu ja pakkasta 40 astetta...
Pakkasta 40 astetta...
Ja Kausalassa....Iitissä eräässä pommisuojassa riemuitaan...vieraalla kielellä...
ja ulkona on 40 astetta pakkasta..
pahuus paukkuu pakkasen mukana..
oudolla kielellä..
Koko taivas vaikuttaa palavan.
koko taivas.
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
Selvänäkijä.
Näkyy eräs maa,pohjoinen, joku vuosi ja Eteläkorean kansallispäivä.
Taivaalta iskee satoja pitkänmatkan ohjuksia,jotka osuvat ennalta määrättyihin kohteisiin valtavaa tuhoa
tuoden. Kymmenen minuutin aikana kuolleita sekä haavoittuneita tulee satojatuhansia ja sekasorto on sanoinkuvaamatonta.
Koko taivas vaikuttaa palavan.
Vuosi 1950 saa pahan jatkumon,,,ja koko muu maailma seuraa tapahtumia henkeään pidätellen.
Tunnin kuluessa meri antaa pohjoiselle opetuksen,kun Pjongngin alue katoaa historiaan, ohjusten muodossa,eikä Kimille enää koskaan päivä paista,
Sekasorto on täydellinen.
Yöllä..toisaalla..entinen seitsemän päivän sota alkaa jälleen toteutua ja luvattu maa vapisee ammusten voimasta,niitäkin on satoja ja maa on kauhun lamauttama...kuolleitten tähden.., sodan ja pauhun.
iskuissa on mukana 8 maata,,, kahdeksan kavalaa maata,,pahuuden maata.
Sekasorto on täydellinen..
Koko taivas vaikuttaa palavan.
Noin kuukausi äsken mainituista tapahtumista ..eräässä maassa on Helmikuu ja pakkasta 40 astetta...
Pakkasta 40 astetta...
Ja Kausalassa....Iitissä eräässä pommisuojassa riemuitaan...vieraalla kielellä...
ja ulkona on 40 astetta pakkasta..
pahuus paukkuu pakkasen mukana..
oudolla kielellä..
Koko taivas vaikuttaa palavan.
koko taivas.
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Krimin sota 1885. (jälleensyntyminen)
26/4-2012.
Ekku Mattila.
Paikka syntymäkotini Alahärmässä,Hakokylä,nykyinen Knuuttilanraitti 203.
On vuosi 1950, paikalla äitini ja minä ja minulla ottaa päähän....
Muistan tämän kuin eilisen....jossakin lehdessä luin...juu-uu...opin jollakin lailla lukemaan jo 4 vuotiaana
Krimin sodasta,siitä suuresta,sekä katselemaan lehdessä olevia tykkejä ja muita sotaan liittyvää.
Kesken lukemiseni sanoin äidilleni,,että minä olen ollu juuri tuas klimin solas ja lataamas noita piippuja..
ja että muistan miten oli tolella lapaa ja meteliä ja että mua osui kuula tuahon,,reiren sivuun ja että sitten
voi että kun haavasta vuati palio verta ja sotlkua...ja että sitten mä kualin...
Koettakaapas arvata kuka tai mikä tarttui mun hiuksiini kiinni? Joo-o...oma äiteenihän se ja kyllä sain
kyytiä...muistan miten olin kuin maailmanpyörässä ....pienet jalat vain suihkivat ilmassa..
Äitihän tottakait koetti mun päästäni saada pois tuollaiset hullut ajatukset ja retuutti ja retuutti ja taas retuutti...jos nyt tällä aikaa oltaisiin,niin eikun sossurouvat olis mut turvaan hakenu...ja äitee punastellen oikeuren ethen...
Niin...jo pienestä saakka olen muistanut noi vanhat aikani,,silloin ennen tätä nykyistä syntymääni.
Muistan elävästä ne kovat taistelut Krimillä,,sen metelin,voihkeen ja ruudin ja veren hajut.Muistan miten
luodit vinkuivat ilmassa ja sekoittuivat kivien ja mullan sekasotkuksi...haavoittaen ja tappaen..meitä nuoria,
meitä nuoria...
Yhä muistan sen kummallisen ja oudon pehmeän tunteen,kun vereni liejuun katosi,,olin kuin pumpulissa ja vailla minkäänlaista painovoimaa.Myös Taistelun äänet katosivat,oli vain lämmintä hiljaisuutta ilman kipua ja tuskaa...vain minä...15 vuotias nuorukainen,,vain minä ja tuleva kuolemani....kuolemani...
Silloin jo....huomatkaa...silloin jo...näin kirkaan valon tulevan...avaran valotunnelin lailla,,jostakin kuin tyhjästä ja tuntemattomuudesta...minulle tehdyn..ja sinne minä nousin,painottoman perhosen lailla,,valoa
kohden...valoa kohden...ilmassa leijuen...valoa kohti.
Kirjoitin "silloin jo" koska näkemästäni kirkkaasta valotunnelista alettiin puhua vasta 1960 luvun jälkeen ja vasta nyt sen saman ovat kokeneet tuhannet muut ihmiset...etupäässä nukutetut leikkauspotilaat.
Onneksi aika nopeasti opin läksyni...sillä äitini välillä tiedusteltuaan minulta Klimin solasta...pidin naamani ummessa...mukamas leikin kuusenkävyilläni..enkä kuullut...
oli se hiuksista repiminen niin kovaa kyytiä...
kipiää otti.
26/4-2012
Ekku Mattila
Ekku Mattila.
Paikka syntymäkotini Alahärmässä,Hakokylä,nykyinen Knuuttilanraitti 203.
On vuosi 1950, paikalla äitini ja minä ja minulla ottaa päähän....
Muistan tämän kuin eilisen....jossakin lehdessä luin...juu-uu...opin jollakin lailla lukemaan jo 4 vuotiaana
Krimin sodasta,siitä suuresta,sekä katselemaan lehdessä olevia tykkejä ja muita sotaan liittyvää.
Kesken lukemiseni sanoin äidilleni,,että minä olen ollu juuri tuas klimin solas ja lataamas noita piippuja..
ja että muistan miten oli tolella lapaa ja meteliä ja että mua osui kuula tuahon,,reiren sivuun ja että sitten
voi että kun haavasta vuati palio verta ja sotlkua...ja että sitten mä kualin...
Koettakaapas arvata kuka tai mikä tarttui mun hiuksiini kiinni? Joo-o...oma äiteenihän se ja kyllä sain
kyytiä...muistan miten olin kuin maailmanpyörässä ....pienet jalat vain suihkivat ilmassa..
Äitihän tottakait koetti mun päästäni saada pois tuollaiset hullut ajatukset ja retuutti ja retuutti ja taas retuutti...jos nyt tällä aikaa oltaisiin,niin eikun sossurouvat olis mut turvaan hakenu...ja äitee punastellen oikeuren ethen...
Niin...jo pienestä saakka olen muistanut noi vanhat aikani,,silloin ennen tätä nykyistä syntymääni.
Muistan elävästä ne kovat taistelut Krimillä,,sen metelin,voihkeen ja ruudin ja veren hajut.Muistan miten
luodit vinkuivat ilmassa ja sekoittuivat kivien ja mullan sekasotkuksi...haavoittaen ja tappaen..meitä nuoria,
meitä nuoria...
Yhä muistan sen kummallisen ja oudon pehmeän tunteen,kun vereni liejuun katosi,,olin kuin pumpulissa ja vailla minkäänlaista painovoimaa.Myös Taistelun äänet katosivat,oli vain lämmintä hiljaisuutta ilman kipua ja tuskaa...vain minä...15 vuotias nuorukainen,,vain minä ja tuleva kuolemani....kuolemani...
Silloin jo....huomatkaa...silloin jo...näin kirkaan valon tulevan...avaran valotunnelin lailla,,jostakin kuin tyhjästä ja tuntemattomuudesta...minulle tehdyn..ja sinne minä nousin,painottoman perhosen lailla,,valoa
kohden...valoa kohden...ilmassa leijuen...valoa kohti.
Kirjoitin "silloin jo" koska näkemästäni kirkkaasta valotunnelista alettiin puhua vasta 1960 luvun jälkeen ja vasta nyt sen saman ovat kokeneet tuhannet muut ihmiset...etupäässä nukutetut leikkauspotilaat.
Onneksi aika nopeasti opin läksyni...sillä äitini välillä tiedusteltuaan minulta Klimin solasta...pidin naamani ummessa...mukamas leikin kuusenkävyilläni..enkä kuullut...
oli se hiuksista repiminen niin kovaa kyytiä...
kipiää otti.
26/4-2012
Ekku Mattila
Murhia, miksi koko ajan murhia...??
26/4-2012.
Ekku Mattila
Selvänäkijän ammatti vain on sellainen..
Maailmassa katoaa ihmisiä satojatuhansia ja meillä Suomessakin joka vuosi noin 400.
Elossa meillä löydetään noin 300, mutta kateisiin jää satakunta vuosittaisn.
On hirvittävä trageria kadonneen omaisille jos kadonneestä ei koskaan kuulu mitään ja he tekevät mitä tahansa saadakseen omaisensa kohtalon selville..jopa ottavat yhteyttä meihin näkijöihin...
Meidän työmme on vain tälläinen....selvitämme murhia ja taas murhia,,kadonneita ja taas uusia kadonneita,,,,vuodesta toiseen,,vuosikymmenestä toiseen...
Toinen asia on se,että minulla on valtava nippu asiakirjoja joista suurin osa käsittelee juuri murhia ja koska tarkoituksena on sitten myöhemmin, kiikkumastuolissa,,,nytkö...kirjoittaa ammatistani kirjantapaisen.
Minulla on jo nyt valmiina 2 kirjasta, joista toinen käsittelee vanhaa testamenttia...5000-9000 vuotta sitten
tapahtuneita asioita ja toinen omaa elämäkertaani.
Tähän omaan elämäkertaani liittyy vahvasti juuri jälleensyntyminen ja kohta naputtelen siitä aiheesta
enemmänkin.. ..Molemmat kirjat aion julkaista noin vuoden sisällä...joten sitten pitäkää penkeistänne
kiinni...
Siis...
Kohta mennään Krimin sotaan..
264-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
Selvänäkijän ammatti vain on sellainen..
Maailmassa katoaa ihmisiä satojatuhansia ja meillä Suomessakin joka vuosi noin 400.
Elossa meillä löydetään noin 300, mutta kateisiin jää satakunta vuosittaisn.
On hirvittävä trageria kadonneen omaisille jos kadonneestä ei koskaan kuulu mitään ja he tekevät mitä tahansa saadakseen omaisensa kohtalon selville..jopa ottavat yhteyttä meihin näkijöihin...
Meidän työmme on vain tälläinen....selvitämme murhia ja taas murhia,,kadonneita ja taas uusia kadonneita,,,,vuodesta toiseen,,vuosikymmenestä toiseen...
Toinen asia on se,että minulla on valtava nippu asiakirjoja joista suurin osa käsittelee juuri murhia ja koska tarkoituksena on sitten myöhemmin, kiikkumastuolissa,,,nytkö...kirjoittaa ammatistani kirjantapaisen.
Minulla on jo nyt valmiina 2 kirjasta, joista toinen käsittelee vanhaa testamenttia...5000-9000 vuotta sitten
tapahtuneita asioita ja toinen omaa elämäkertaani.
Tähän omaan elämäkertaani liittyy vahvasti juuri jälleensyntyminen ja kohta naputtelen siitä aiheesta
enemmänkin.. ..Molemmat kirjat aion julkaista noin vuoden sisällä...joten sitten pitäkää penkeistänne
kiinni...
Siis...
Kohta mennään Krimin sotaan..
264-2012.
Ekku Mattila
Tarjoilijan kauhea kohtalo Järvenpäässä 1985.
26/4-2012.
Ekku Mattila
Sain mainittuna vuonna asiakkaakseni naisen,Järvenpäästä ja ammatiltaan tarjoilijan.
Hän teki vuorotöitä ravintolassa ja oli seurustellut muutaman vuoden ulkomaalaisen
miehen kanssa ja lopettamassa suhteen miehen kovan mustasukkaisuuden takia.
Kuultuaan naiselta että mies jää sivuun naisen elämästä alkoi kova uhkaaminen sekä jos
minut jätät...ei sua saa kukaan muukaan...tyyliin...
Kun näin naisen tuomat valokuvat itsestään huomasin heti kuvista huokuvan suuren surun sekä
kuoleman varjot. Koska en tietystikään voinut suoraan naiselle sanoa hänen olevan suuressa
vaarassa, ehdotin että hän voi muuttaa muualle..kotikaupunkiinsa Jyväskylään vaikka, sekä ottaa uuden ja paremman työn,mutta ei...Nainen ei siihen suostunut,vaan kertoi olevansa nykyisessä työssään..
vaikka kuolemaansa saakka...
Kun asiakas lähti niin heti soitin Järvenpään poliiseille ja selitin naisen olevan suuressa vaarassa,,että se ja se mies tulee tappamaan naisen ja ettäkö mistä minä sen tiedän....koska olen selvänäkijä...jaa, kysyi poliisi..
kuka, Ekku Mattilako,,,jaa-a...eihän me voida kaikenmaailman,,,näkijöitten lausuntojen perusteella...
ei se käy ei ja klik, kuului puhelimestani...
Otti kuitenkin ylös antamani naisen nimen sekä osoitteen puhelinnumeron kanssa.
Jaahas....
Noin 2 viikon kuluttua oli Hesarissa uutinen,,jossa ilmoitettiin yhden tarjoilijan tulleen tapetuksi kotitalonsa oven edessä...illalla 23,00 jälkeen...kahdellakymmenellä puukoniskulla puhkottuna...Saman kesän Alibi-lehdessä Kerrottiin tappajan olleen uhrin entisen poikaystävän..ulkomaalaisen....
Juu..
Jos ja jos....jos poliisit olisivat ottaneet varoitukseni vakavasti ja karkoittaneet miehen maasta ja jos nainen olisi minua uskonut sekä muuttanut Jyväskylään,niin,,,ja niin,,,,ja niin...
Tulevaisuuden voi muuttaa,koska se ei ole vielä tapahtunut,eilistä ei voi. Nyt kävi kuitenkin niin,että nainen ei saanut elää..
Taas.....se Kain ja Abell.....se mustasukkaisuus..hirvittävä vika ihmisessä...
hirvittävä....
26/4-2012
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
Sain mainittuna vuonna asiakkaakseni naisen,Järvenpäästä ja ammatiltaan tarjoilijan.
Hän teki vuorotöitä ravintolassa ja oli seurustellut muutaman vuoden ulkomaalaisen
miehen kanssa ja lopettamassa suhteen miehen kovan mustasukkaisuuden takia.
Kuultuaan naiselta että mies jää sivuun naisen elämästä alkoi kova uhkaaminen sekä jos
minut jätät...ei sua saa kukaan muukaan...tyyliin...
Kun näin naisen tuomat valokuvat itsestään huomasin heti kuvista huokuvan suuren surun sekä
kuoleman varjot. Koska en tietystikään voinut suoraan naiselle sanoa hänen olevan suuressa
vaarassa, ehdotin että hän voi muuttaa muualle..kotikaupunkiinsa Jyväskylään vaikka, sekä ottaa uuden ja paremman työn,mutta ei...Nainen ei siihen suostunut,vaan kertoi olevansa nykyisessä työssään..
vaikka kuolemaansa saakka...
Kun asiakas lähti niin heti soitin Järvenpään poliiseille ja selitin naisen olevan suuressa vaarassa,,että se ja se mies tulee tappamaan naisen ja ettäkö mistä minä sen tiedän....koska olen selvänäkijä...jaa, kysyi poliisi..
kuka, Ekku Mattilako,,,jaa-a...eihän me voida kaikenmaailman,,,näkijöitten lausuntojen perusteella...
ei se käy ei ja klik, kuului puhelimestani...
Otti kuitenkin ylös antamani naisen nimen sekä osoitteen puhelinnumeron kanssa.
Jaahas....
Noin 2 viikon kuluttua oli Hesarissa uutinen,,jossa ilmoitettiin yhden tarjoilijan tulleen tapetuksi kotitalonsa oven edessä...illalla 23,00 jälkeen...kahdellakymmenellä puukoniskulla puhkottuna...Saman kesän Alibi-lehdessä Kerrottiin tappajan olleen uhrin entisen poikaystävän..ulkomaalaisen....
Juu..
Jos ja jos....jos poliisit olisivat ottaneet varoitukseni vakavasti ja karkoittaneet miehen maasta ja jos nainen olisi minua uskonut sekä muuttanut Jyväskylään,niin,,,ja niin,,,,ja niin...
Tulevaisuuden voi muuttaa,koska se ei ole vielä tapahtunut,eilistä ei voi. Nyt kävi kuitenkin niin,että nainen ei saanut elää..
Taas.....se Kain ja Abell.....se mustasukkaisuus..hirvittävä vika ihmisessä...
hirvittävä....
26/4-2012
Ekku Mattila.
Kadonnut poika Mäntsälässä 1985
26/4-2012.
Ekku Mattila
Taas lyhyesti...
Mäntsälässä asuva poliisi Heikki Topihulmi soitti minulle,että 10 vuotias pikkupoika on ollut kateissa kohta vuoden verran ja koska olen kuulemma selvänäkijä,niin eihän siinä mitään menetäkään,jos kysyn sinulta.
Sanoin,että kysyhän vaan ja vastasin pojalla olleen sellainen tapa,että useasti kaiveli sellaisia tunneleita pehmeään hiekkakumpareeseen ja vastaavaan ja ollessaan sellaisessa tunnelissa se äkkiä romahtikin niin
että poika kuoli sinne .
Topi sanoi että kiitos vaan ja näkemiin.
Meni muutama päivä ja sain puhelinsoiton ja loput melkein arvaattekin...poika oli löydetty romahtaneesta hiekkatunnelista...aivan lähellä kotiaan...ja myös arvaatte senkin,että kysyttäessä ei Heikki luvannut mainita
selvänäkjän antamasta vihjeestä....nimeltään Ekku Mattila...
26/4-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
Taas lyhyesti...
Mäntsälässä asuva poliisi Heikki Topihulmi soitti minulle,että 10 vuotias pikkupoika on ollut kateissa kohta vuoden verran ja koska olen kuulemma selvänäkijä,niin eihän siinä mitään menetäkään,jos kysyn sinulta.
Sanoin,että kysyhän vaan ja vastasin pojalla olleen sellainen tapa,että useasti kaiveli sellaisia tunneleita pehmeään hiekkakumpareeseen ja vastaavaan ja ollessaan sellaisessa tunnelissa se äkkiä romahtikin niin
että poika kuoli sinne .
Topi sanoi että kiitos vaan ja näkemiin.
Meni muutama päivä ja sain puhelinsoiton ja loput melkein arvaattekin...poika oli löydetty romahtaneesta hiekkatunnelista...aivan lähellä kotiaan...ja myös arvaatte senkin,että kysyttäessä ei Heikki luvannut mainita
selvänäkjän antamasta vihjeestä....nimeltään Ekku Mattila...
26/4-2012.
Ekku Mattila
Bodomijärven murhat ...
26/4-2012.
Ekku Mattila
Lyhyesti taas..
Jo 1970 luvulla kerroin tutuilleni että tiedän tarkalleen mitä Bodomijärvellä tapahtui.
Kerroin myöskin viranomaisille kun kysyivät...monille toimittajille kun kysyivät ja kerroin monille jotka eivät edes kysyneet...
Minä näin tarkalleen mustasukkaisuuden aiheuttaman kauhean veriteon,vahvan humalatilan sekä yltiöpäisen äkkipikaisuuden kasaaman tapahtumasarjan,jonka lopputuloksena paikalle jäi kolmen nuoren veriset ruumiit.
Koska tapahtumista on jo käyty oikeudenkäynti,niin en siihen enää puutu..kuitenkin tiedän,että syyllinen
jossakin vaiheessa lukee tämänkin blogikirjoitukseni. Minä tiedän,että sinä tiedät minun tietävän...samoin
rikospoliisit tietävät...ja lehtimiehetkin tietävät....melkein jokainen sen tietää...
hmmmm....syyllisen nimi on taas hakusessa...linnaan joutuisin,jos sen nyt muistaisin...ja tässä julkaisisin.....joten...en millään muista...en...en...
Vakuutti..
Ekku Mattila
26/4-2012.
Ekku Mattila
Lyhyesti taas..
Jo 1970 luvulla kerroin tutuilleni että tiedän tarkalleen mitä Bodomijärvellä tapahtui.
Kerroin myöskin viranomaisille kun kysyivät...monille toimittajille kun kysyivät ja kerroin monille jotka eivät edes kysyneet...
Minä näin tarkalleen mustasukkaisuuden aiheuttaman kauhean veriteon,vahvan humalatilan sekä yltiöpäisen äkkipikaisuuden kasaaman tapahtumasarjan,jonka lopputuloksena paikalle jäi kolmen nuoren veriset ruumiit.
Koska tapahtumista on jo käyty oikeudenkäynti,niin en siihen enää puutu..kuitenkin tiedän,että syyllinen
jossakin vaiheessa lukee tämänkin blogikirjoitukseni. Minä tiedän,että sinä tiedät minun tietävän...samoin
rikospoliisit tietävät...ja lehtimiehetkin tietävät....melkein jokainen sen tietää...
hmmmm....syyllisen nimi on taas hakusessa...linnaan joutuisin,jos sen nyt muistaisin...ja tässä julkaisisin.....joten...en millään muista...en...en...
Vakuutti..
Ekku Mattila
26/4-2012.
Kenraalikuvernööri Bobrikoffin murha 1914.
26/4-2012
Ekku Mattila
Lyhyesti;
Se on selvää että murhan suoritti Eugen Schuman,mutta kuinka moni tietää että Eugen ei missään tapauksessa tappanut itseään Senaatin rappusilla vaan kuoli Amerikassa vuonna...noin...1944 ja arvostettuna henkilönä...sanonko nimenkin???..en nyt muista....??? millään..
Murha oli hyvin suunniteltu...ammattimiehiä....ja jo paikalle mennessään Eugenilla oli taskussaan
siannahkainen pussukka,jossa oli noin 500 grammaa verta...sianko...ja suorittaessaan tekonsa mukamas
ampui itseään kuolettavasti rintaan...vasemmassa kainalossa olevaan veripussiin...ja veri lensi jokapaikkaan....
Paikalle rynnänneet henkilöt tiesivät jo asiasta...joten ei kun verinen Eugenin ruumis paareille,kovaa
vauhtia ...ei lääkäriin,,,vaan satamaan,jossa jo laiva odottikin.. ja Amerikkaa kohden...
Lääkärissä taas odotti ruumis....erään maankiertäjän...jo kuolleena löydetyn ja rinnassa yksi luodin-
reikä...
Tuliko liian lyhyesti??
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
Lyhyesti;
Se on selvää että murhan suoritti Eugen Schuman,mutta kuinka moni tietää että Eugen ei missään tapauksessa tappanut itseään Senaatin rappusilla vaan kuoli Amerikassa vuonna...noin...1944 ja arvostettuna henkilönä...sanonko nimenkin???..en nyt muista....??? millään..
Murha oli hyvin suunniteltu...ammattimiehiä....ja jo paikalle mennessään Eugenilla oli taskussaan
siannahkainen pussukka,jossa oli noin 500 grammaa verta...sianko...ja suorittaessaan tekonsa mukamas
ampui itseään kuolettavasti rintaan...vasemmassa kainalossa olevaan veripussiin...ja veri lensi jokapaikkaan....
Paikalle rynnänneet henkilöt tiesivät jo asiasta...joten ei kun verinen Eugenin ruumis paareille,kovaa
vauhtia ...ei lääkäriin,,,vaan satamaan,jossa jo laiva odottikin.. ja Amerikkaa kohden...
Lääkärissä taas odotti ruumis....erään maankiertäjän...jo kuolleena löydetyn ja rinnassa yksi luodin-
reikä...
Tuliko liian lyhyesti??
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Saarijärven kadonnut 1982.
26/4-2012
Ekku Mattila.
Huhtikuussa 1982 tuli asiakkaakseni mies,jonka isä oli ollut kateissa kolmisen viikkoa.
Kadonnutta oltiin etsitty satojen etsijöiden toimesta jo senkin takia,koska hän oli 83 vuotias sekä hänen huonon liikkuvuutensakin takia.
Vanhus oli lähtenyt hakemaan postiaan laatikosta,joka sijaitsi noin 30 metrin päässä rivitalons asunnosta.
Mies pystyi ottamaan vain hyvin lyhyitä askeleita,eikä muutenkaan liikkunut pihapiiriään kauemaksi.
Kun kerroin että kadonnut on sen tien varressa päätieltä noin 300 metrin päässä,on kuollut ja makaa niin
että oikea olkapää koskettaa pientä koivuntainta...ei kadonneen poika millään sitä uskonut.Kartasta katsottaessa paikan pitäisi olla noin 6 km päässä kadonneen asunnosta,,joten en kai ole erehtynyt tiestä
kysyi poika...
En vastasin ja kehoitin etsijöitä menemään sinne etsimään ja asiakas lähti....miettivän näköisenä...uskoi
vastaustani höpö jutuiksi...
Koska seuraavana päivänä taivaalta tuli ns takatalvi 30 senttisen lumen muodossa,uusi etsintä jouduttiin siirtämään myöhemmäksi kevättä,en minäkään ehtinyt mukaan ja muutettuamme Alahärmään asumaan
unohdin asian kokonaan.
Kuitenkin Härmässä sain muutaman viikon kuluttua puhelun,jossa kerrottiin kadonneen vanhuksen löytyneen sanomastani paikasta,,parkkikasasta,ja hänen oikeaa olkaansa kosketti nuori koivuntaimi.
(nuorille tarkennuksena että parkkikasa on kuorimaraudalla aikaansaatu männyn kuorikerros)
Ainoastaan matkasta erehdyin hiukan....vanhus oli noin 4 km päässä päätieltä ja 200 metriä oikealle
metsätielle...
Kertoi;
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila.
Huhtikuussa 1982 tuli asiakkaakseni mies,jonka isä oli ollut kateissa kolmisen viikkoa.
Kadonnutta oltiin etsitty satojen etsijöiden toimesta jo senkin takia,koska hän oli 83 vuotias sekä hänen huonon liikkuvuutensakin takia.
Vanhus oli lähtenyt hakemaan postiaan laatikosta,joka sijaitsi noin 30 metrin päässä rivitalons asunnosta.
Mies pystyi ottamaan vain hyvin lyhyitä askeleita,eikä muutenkaan liikkunut pihapiiriään kauemaksi.
Kun kerroin että kadonnut on sen tien varressa päätieltä noin 300 metrin päässä,on kuollut ja makaa niin
että oikea olkapää koskettaa pientä koivuntainta...ei kadonneen poika millään sitä uskonut.Kartasta katsottaessa paikan pitäisi olla noin 6 km päässä kadonneen asunnosta,,joten en kai ole erehtynyt tiestä
kysyi poika...
En vastasin ja kehoitin etsijöitä menemään sinne etsimään ja asiakas lähti....miettivän näköisenä...uskoi
vastaustani höpö jutuiksi...
Koska seuraavana päivänä taivaalta tuli ns takatalvi 30 senttisen lumen muodossa,uusi etsintä jouduttiin siirtämään myöhemmäksi kevättä,en minäkään ehtinyt mukaan ja muutettuamme Alahärmään asumaan
unohdin asian kokonaan.
Kuitenkin Härmässä sain muutaman viikon kuluttua puhelun,jossa kerrottiin kadonneen vanhuksen löytyneen sanomastani paikasta,,parkkikasasta,ja hänen oikeaa olkaansa kosketti nuori koivuntaimi.
(nuorille tarkennuksena että parkkikasa on kuorimaraudalla aikaansaatu männyn kuorikerros)
Ainoastaan matkasta erehdyin hiukan....vanhus oli noin 4 km päässä päätieltä ja 200 metriä oikealle
metsätielle...
Kertoi;
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
keskiviikko 25. huhtikuuta 2012
Murha Keravalla 1984.
25/4-2012.
Ekku Mattila
Selvänäkijä
Syksyllä 1984 luokseni Kurkelankatu kakkoseen tuli vanhempi aviopari. He olivat kuulleet että näen kuulemma asioita joita muut ei näe ja juuri kadonneiden kohtalon osaan ratkaista.
Heidän ainoa poika oli kummallisesti kadonnut loppukesän aikana. Kun näin kadonneesta otettuja valokuvia,niin heti näin hänen olevan kuollut ja olevansa jossakin betoniputkessa,taikka vastaavassa paikassa.
Tämän myös heille kerroin, sekä sen,että asiaan liittyy vahvasti Nalle nimi jota he suuresti ihmettelivät.Heille nalle ei sanonut mitään ja kuitenkin kerroin heille,että menevät poliisin puheille sekä kertovat mitä heille olin sanonut.
Seuraavana aamuna sain puhelinsoiton jossa kadonneen isä kysyi että voinko tulla myös etsimään heidän poikaansa etsintäpartion mukaan,joita oli noin 20 henkeä.
Niin tehtiin ja etsimme kadonnutta hänen asuntonsa ympäristöstä ja erityisesti kaikki betoniset teiden alitukset tutkimme huolella...mutta mitään ei löytynyt...
Etsimme toisenkin päivän ja korostin sitä asiaa,että kadonnnut on betonisessa putkessa ja siihen liittyy sana karhu.
Niin meni se vuosi ja tuli 1985.
Lehdestä luin keväällä 85 että nyt kadonnut oli löytynyt ja soittaessani kadonneen vanhemmille he sanoivat että poika oli ollut koko ajan heidän kaivossa ,pihapiirissään ja löytyi kun vedentarkastaja saapui ottamaan näytettä pahalle haisevasta kaivovedestä.
Kuulin myös se,että syyllinenkin oli saatu kiinni,,,,huumeidenkäyttäjä...joka huomatessaan toisen takataskussa pullottavan lompakon,tappoi toisen päähän lyömällä ja pudottamalla uhrin omien vanhempiensa kaivoon.
Murhan tekijän lempinimi oli juuri Nalle.
Kun lehdessä vielä luki että asia selvisi poliisien omien tutkimusten perusteella,niin minä sitä ihmettelin ja Keravan poliisiasemalle menin...sanoen,että minun vihjeitten perusteellahan asia selvisi ja olisi kiva jos näin tietäjänä saisin siitä myöskin kunniamaininnan,mutta pääpoliisi sanoi,ettemme voi niin tehdä..."mitä suuri yleisö ajattelee,jos kuulevat että tarvitsemme selvänäkijän apua rikosten selvittämisessä"...
Ja minä pauhaamaan ,että johan on,,,,v....ja senverran jääräsin,että kun poliisipäällikkö kuuli minun kuuluvan 4 eri ampumaseuraan,niin antoi minulle ostoluvan Colt Trooperi isopistoolille kal.357.
Aseen ostin Urheiluase oy;stä...9/3-1985,,Helsingin Maneesikatu 2 aasta..puh;638016 ja pyssy maksoi tarkalleen 2400 mk ja rasia patruunoita 74 markkaa,,yht; 2474 markkaa. Laskun numero on 00749-5 jos
tarkistaa haluatte..
Vieläkö joku väittää etten ole selvänäkijä???
Kyselee;
Ekku Mattila
25/4-2012.
Ekku Mattila
Selvänäkijä
Syksyllä 1984 luokseni Kurkelankatu kakkoseen tuli vanhempi aviopari. He olivat kuulleet että näen kuulemma asioita joita muut ei näe ja juuri kadonneiden kohtalon osaan ratkaista.
Heidän ainoa poika oli kummallisesti kadonnut loppukesän aikana. Kun näin kadonneesta otettuja valokuvia,niin heti näin hänen olevan kuollut ja olevansa jossakin betoniputkessa,taikka vastaavassa paikassa.
Tämän myös heille kerroin, sekä sen,että asiaan liittyy vahvasti Nalle nimi jota he suuresti ihmettelivät.Heille nalle ei sanonut mitään ja kuitenkin kerroin heille,että menevät poliisin puheille sekä kertovat mitä heille olin sanonut.
Seuraavana aamuna sain puhelinsoiton jossa kadonneen isä kysyi että voinko tulla myös etsimään heidän poikaansa etsintäpartion mukaan,joita oli noin 20 henkeä.
Niin tehtiin ja etsimme kadonnutta hänen asuntonsa ympäristöstä ja erityisesti kaikki betoniset teiden alitukset tutkimme huolella...mutta mitään ei löytynyt...
Etsimme toisenkin päivän ja korostin sitä asiaa,että kadonnnut on betonisessa putkessa ja siihen liittyy sana karhu.
Niin meni se vuosi ja tuli 1985.
Lehdestä luin keväällä 85 että nyt kadonnut oli löytynyt ja soittaessani kadonneen vanhemmille he sanoivat että poika oli ollut koko ajan heidän kaivossa ,pihapiirissään ja löytyi kun vedentarkastaja saapui ottamaan näytettä pahalle haisevasta kaivovedestä.
Kuulin myös se,että syyllinenkin oli saatu kiinni,,,,huumeidenkäyttäjä...joka huomatessaan toisen takataskussa pullottavan lompakon,tappoi toisen päähän lyömällä ja pudottamalla uhrin omien vanhempiensa kaivoon.
Murhan tekijän lempinimi oli juuri Nalle.
Kun lehdessä vielä luki että asia selvisi poliisien omien tutkimusten perusteella,niin minä sitä ihmettelin ja Keravan poliisiasemalle menin...sanoen,että minun vihjeitten perusteellahan asia selvisi ja olisi kiva jos näin tietäjänä saisin siitä myöskin kunniamaininnan,mutta pääpoliisi sanoi,ettemme voi niin tehdä..."mitä suuri yleisö ajattelee,jos kuulevat että tarvitsemme selvänäkijän apua rikosten selvittämisessä"...
Ja minä pauhaamaan ,että johan on,,,,v....ja senverran jääräsin,että kun poliisipäällikkö kuuli minun kuuluvan 4 eri ampumaseuraan,niin antoi minulle ostoluvan Colt Trooperi isopistoolille kal.357.
Aseen ostin Urheiluase oy;stä...9/3-1985,,Helsingin Maneesikatu 2 aasta..puh;638016 ja pyssy maksoi tarkalleen 2400 mk ja rasia patruunoita 74 markkaa,,yht; 2474 markkaa. Laskun numero on 00749-5 jos
tarkistaa haluatte..
Vieläkö joku väittää etten ole selvänäkijä???
Kyselee;
Ekku Mattila
25/4-2012.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)