20/7-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
Jopa ilma viileni huomattavasti etten sanoisi ja se on ihan hyvä. Nyt voi taas enee kirjoitella täällä meirän talon toisessa kerroksessa, joka hellepäivinä on ja varsinkin illalla kun aurinko tähän seinään paistaa aika kuuma.
Siis:
Aamulla täälä kävi tuttu Alahärmälääneen ja kuinkas ollakaan , kuten aina mentiin niihin Wanahoihin asioihin/juttuihin/tapahtumiin, silloin ennen kun moltiin nuaria ja virkeitä. Niilo yhä ihmetteli sitä mun temppuani, kun olin Alahärmän komiata kivikirkkoa sisällä maalaamassa Salon Kalevin tyäporukas. Silloon oli kesä ja vuasi 1961 ja mä melekeen 16 vuatias motipää kolliuros.
Ruakatunnin aikana siihen tuli pari/kolome viarasta miästä ja kun ne kuuli jotta moomma aitoja Alahärmälääsiä, niin yksi sanoi jotta toristakaa se.....kiivekkää tuonne kirkon torniin ja koskettakaa risitiä kärellännä...ja mä sekä Perämäen Pentti sinne heti mentiin. Ensin kirkon takaovesta sakastiin, sieltä kiviportahia ylös, sitten ne muuttuivat suaraan ylös nousevaan hirsitikkaisiin ja siinä vaiheessa Pentti jätti homman ns kesken ja mä jatkoin yksin.
Kun tikkaaat loppuivat siinä oli sellaaneen kapia tasanne jonka eressä oli vinottain oleva pellinen luukku ja sen tällä pualella rautaaneen kahava sekä kettinki, jonka toinen pää oli sen luukun vierssä olevassa hirressä kiinni ja toinen pää siinä luukussa. Kesti hetken aikaa ennenkuin kässäsin jotta työnsin varovasti että se luukku meni ulospäin, siten käännin sitä varovasti niin että sain sen verettyä tornin sisäpuoelle , laskin sen lattialle ja kurkistin luukusta ulos......Kääääääääääk.
Voi että......totta umalavita....!!....tuntui että oon taivaassa pilivien yllä ja jos suaraan sanon niin mua alakas sillai hallottamaan, joka on sanana samaa , että huimaamaan ja niinku peliättämäänkin vallan.....mutta en minäpoika kesken hommaa jättäny.....e.
Syrän kovaa pompottaen kiiparoittin sitä luukusta ulos ja huhhuh....koetin olla kurkkaamatta alaspäin ja luukun vieressä olevia rautaasia, heikon näköösiä tikkahia ylös 4-5 meeteriä ja eteen tuli koroke jolla risti seisoi. Muistan aina sen tunteen mahassani koska että olisin onnistunut koskettamaan sitä ristiä, niin mun piti aikalailla mennä takaviistoon koska se koroke oli ainakin 50-60 sentiä ulospäin, jossei eneekin ja kurkottaa aikalailla ylös ja niin se onnistui...huhuh...
Kapusin alas siihen luukun kohtaan, siitä sisälle torniin, vedin luukun kiinni ja sivuplee. Takaasin kapusin jo niinmaan tyytyvääsenä että.....koska toristin niille vierasmaalaisilla ettoon Alahärmälääneen enkä pelekää sitten mitään.......mutta....Kun tulin sakastin ovesta pihalle siellä seivoi mun/meidän toinen pomo Salinin Lauri, joka oli torella umalattoman kiukkuuneen etttääääääääH ! ja hän huusi naama punasinisenä:
"Emppu (mua kutsuttiin siihen aikaan empuksi) "....josset ole Väinön ja Martan poika saisit heti paikalla lopputilin.....mee äkkiä kotiis......pirä loppupäivä vapaata......voi ettoot tollo kun tuallaaseen tempun menit kuule tekemhän".
Ekku Mattila
