perjantai 30. heinäkuuta 2021

XXX ......riittikö.? ......terveisiä Hesaan.

 30/7-2021.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.

Clairvoyant.

Nasiiri.


¤¤¤

Pari tuntia sitten soitti  tuttu  lehtimies   XXX ja  ehdotti   että jospa tehdään  kuule Ekku  juttu  sinusta  aikamatkaaja/näkijä/nasiiri ammatistasi, mutta  sanoin että  ei  ny  just. Ensinnä, sanoin, minusta on niin paljon jo    erilaisia   lehtijuttuja/radio/teevee, että  en  oikein ole  ns kiinnostunut  sellaisista  enää   kovinkaan  paljon. XXX   halusi ja  ehdotti että  voisitko  omaan  blogiisi  kirjoittaa  ainakin  näkijän  alkuajoistasi  nykypäivään  ja  erityisesti  niistä mahdollisista  vaikeuksista  joihin  olet/olit  joutunut ja  siihen  minäpoika  suostuinkin.

Siis...aloitan:

Jo nuorena  muksuna, ennen  kansakoulua  tiesin/tunsin/ vahvasti etten  ole  "tästä  maailmasta". 1952  vuotta  ennen  Alahärmän  Voltin  kansalaiskouluun menemistäni  ihmettelin   että   miksi  minun pitää  mennä kouluun, koska  se ei  "sovi" minulle. Kun  1953   sinne  menin,  sain heti/jouduin   samana  päivänä päivänä  koulukiusaamisen kohteeksi josta saan   "kiittää"   entisen  "laukkuryssän " poikaa  B.Asfalttia.  Koko  koulunkäyntini ajan  tiesin entistä  vahvemmin  etten  ole  ns  "kotonani" vaan minun paikkani on    "tuolla  jossain, pilvien päällä"  , kaukana  kavalasta maailmasta. Koulu  meni  jotenkuten, ja  sen kesälomien aikana  menin    ekakerran  töihin   11  vuotiaana  Jepuan  Kepon  minkkitarhaan  juottajaksi  40 pennin  tuntipalkalla.

1960 heti kun koulu  loppui  sain  töitä   Härmäsen Siirin   leipomossa  Alahärmän kirkonkylässä, jossa   ensin  ajoin  mopolla pulla/leipä  kuormia  lähialueiden  kauppoihin jo aamulla  kello  04,00 ja sitten  itse leipomoon pullia/leipiä tekemään.1963  olin töissä  Ojalan Erkin  kutomossa  kirkolla   ja suurin  tapaus  oli  muuttoni Helsinkiin  1964.

Ja ny:::: Hesan aikana  olin töissä...hmmmmmmm??  useassa työpaikassa   jossa  yhdessä  vain 20 minuuttia  ja  minäpoika lähärin.Tästä(kin) olen kirjoittanut  jo muutaman kerran. Tuon  aikajakson  1964- 1973   välinen  aika oli  todellista  "räpeltämistä". Kävin useita  eri  työpaikkoja ns läpi , toiset  lyhempiä ja  toiset  vähän pidempiä ja yhteistä niille  oli    sisäinen  tunteeni palo  päästä pois, mennä  jonnekin, mennä muualle, jonnekin, jonnekin, mutta en tiennyt  minne.

¤¤¤

Tämän ajan  1964-1973  olin  jo  tehnyt  näkijän  töitä ,  etupäässä  aluksi  tuttuni/tuttavan tuttuni  kesken ja  tiesin että   se työ on minun, auttajan, näkijän, meedion  ammatti. Vuonna  1973  keväällä  otin  lopputilin  Nokia  Oy;:stä, Lauttasaaren Salmisaaren  kaapelitehtaalta   ja lähdin tien  päälle. Tällä samalla matkalla olen yhä  vieläkin, tänäkin päivänä ja se  matka jatkuu  yhä.

Koska:  ¤¤

Vuoden 1973  jälkeen  valitsin ammatikseni, jos  näin voisi sanoa, aikamatkaaja,  näkijä, meedio, nasiirin  alan ,  mutta  :::::::::::::::::::: Jokainen joka  samalle  tielle  astuu, sen  työn valitsee, joutuu  käymään kovan henkisen  koulun, todella kovan/raskaan. Auttajan työ on jo  ennen syntymääsi sinulle annettu/valittu , tarkalla seulalla. Heti, jo lapsesta saakka  olet  ns  "kusessa". Sinua  syrjitään kouluissa, jopa  kotonasi, lapsuutesi on  raskasta aikaa ja  luulet  sinussa olevan jotakin  pahasti vialla.  Miksi  he kaikki minua  kiusaavat, potkivat ja  tuuppivat, repivät  hiuksistasi, päällesi  sylkevät.  Tunnet  olevasi  kuin todella  ruma ankan poikanen jonka  paikka  ei ole  ihmisten  joukoissa  ja sama  tyyli  jatkuu  kun töihin menet.  Ihmettelet  miksi sinua kadehditaan,  vaikka  tunnet/tiedät olevasi  pelkkä  maan  matonen, jokaisen  tiellä laahustamassa, haukkuja  kuulet  mene  pois, mene  pois, mikset  tapa  itseäsi, tee se, tee se.  Se  olisi   parasta sinulle. Häivy tästä  maailmasta, Häivy.

Mutta.....ja onneksi  meillä auttajilla on  hyvä/vät  suojelijat.   Ne  kantavat  meitä  loistavilla  siivillään, varoittavat  pahoista esteistä, antavat meille  sisäistä  voimaa  ja estävät  jopa  meitä kohden  osoitetun ja ladatun kiväärin  laukeamasta. Meitä   auttajia  on liian(ko?)  vähän  , todella  vähän,  täällä Suomessakin vain ihan muutama, näkijöitä,  ammattimaisia  sellaisia,   liian  vähän , liian vähän. Jokainen auttajan tielle  astunut  on  paha  takaisku  maailmaa  sekoittavaa  irua  kohtaan, sillä sen  työnä on aikaansaada/aiheuttaa/kylvää  vain  riitaa  ja epäsopua,  valheita  sekä  entropiaa,  henkistä tuskaa  sekä  sotia    ja  kaaosta. 

Me  auttajat  olemme  Jumalan enkeleitä   tässä  ihmismuodoissamme. Näin on  sanonut  moni   eivätkä he  taida  väärässä olla.  On todella  mahtava  tunne   kun  tietää  että on  hyödyksi  ihmiskunnalle,  pystyä  auttamaan  muita, tuomaan  helpotusta, antaa  toivoa ja olla  ......olemassa, kuten moni  on sanonut. Kiitos  kun  olet/olette  olemassa. Kiitos. KRYON  on  voima.


Ekku Mattila.