7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Maaliskuussa syntymäkotini puuliiterissä sahaan puita. Olen 11 vuotias.
Koska olen nuori kloppi, kokematoon kersa,niin teen halkojen katkomista ns "akkain" tapaan.
Siinä kaarisaha laitetaan polvien väliin,terä ylöspäin ja itse sahattavaa halkoa liikutetaan erestakaasin avonaisen sahanterän päällä,viuliunsoiton tyyliin...puusta kummastakin päästä kiinnipitäen.
Olin niin tehnyt jo tovin,tarkkaa aikaa en muista,kun yhtäkkiä oikea käteni peijjooni sentään lipsahti suoraan sahanterän päälle ranteeni kohdalle ja heti alkoi verta pulputa pitkin liiteriä.
Senverran tajusin, että kieroin seinällä roikkuvan isäni aluspaidan haavan päälle ja kintut väpättäen nopeasti tupahan..taisin kiljuakin...kuten asiaan kuuluu...mäläkkien tapaan.
Äitee ja Isä olivat kummatkin navetassa lehmiä lypsämässä,siskot ties missä naapurissa leikkimässä, joten olin aivan yksin tuvassa.
Muistan miten minua huimasi..sillai kummasti heikotti...oikea käteni oli aivan punaisena valuneesta verestä, joten eikun pitkälle maate omaan sänkyyni.
Ja jopa alkoi kummallinen tapahtumasarja...
Hitaasti alkoi koko huone muuttumaan oudolla tavalla ensin hämäräksi,,kuten nykyvalokatkaisimesta
kääntäen,,,hitaasti ja sitten kaikki ympärilläni pimeni totaaalisesti...tuosta noin vain...hetkessä valot sammui.
Pyörryinkö vaiko en,mutta tämän jälkeen aistin huoneessa todella kirkkaan valon,,aurinkoakin kirkkaamman,mutta samalla se ei mitenkään häirinnyt silmiäni...,valoa suorastaan tulvi jostakin..säteillen ja loistaen...ja sitten alkoi se ääni...
Jostakin alkoi kuulumaan,, todella jännänoloinen ääni, kuin sähkömoottorista,mutta kuitenkin niin että se ääni alkoi koko ajan voimistumaan ja voimistumaan...yhä kovemmaksi muuttuen...
muuttuen todella kovaksi ulinaksi,mutta ei kuitenkaan ottanut korviini millään tavalla.
hiukkasen suihkumoottorin lailla....kiihtyen ja kiihtyen...ja huoneeni olevan valtavaa kirkkautta tulvillaan..
Mitä ihmettä...tajusin,,,,olevani huoneeni katossa,killumassa,,suoraan vuoteeni yläpuolella ja katselevan omaa itseäni...jota en aluksi meinannut tunnistaa,, kun vasta oikean käteni ympärillä olevasta verisestä kääreestä...minä itse makasin vuoteessa,,,,naama valakoisena...haamun lailla..
melkein valkoiseen peitteeseen sulautuen...samat valkoiset kalvakkaat värit...
Ihmettelin ja ihmettelin ja en selkoa tilastani saanut,,,killuin vain katossa...ja ihmettelin ja kun huomasin eteeni avautuvan kummallisen tunnelin,,valotunnelin,jollakin lailla hiukkasen kaartuvan samalla, niin sinne vaan...eteenpäin leijumalla...kuin unessa vallan...
Tunnelin toinen pää oli tavattoman kirkas,,,niin kirkas ettei sellaista koskaan...ja sitä kohden hitaasti etenin... kun Äitini oli sattumalta tullut navetasta,, ties mistä syystä...vaistonko ajamana..huoneeseeni ja järkytyksekseen löysi minut naama valkoisena vuoteesta makaamasta,,,verinen aluspaita oikean käteni ympärillä.....
Ja minua tietysti retuuttamaan...tyyliin,,,,mikäs sun on,,,,mitä ihmettä on tapahtunu...hei herää..
herää...ja retuutti ja taas retuutti,,,,retuutti taas,,,ja minäpoika kuin imeydyin takaisin omaan maailmaani valotunnelista leijjumasta...kirkkaudesta pois...Härmään takaasin...elohon...jälleen.
Kiskoiko Äiteeni mut kuoleman kirasta...kesken lypsykiiruuttensa...repi mut taivahasta pois?
Niin,,,haava oli suuri...verta tuli palio...ja jossette muutoon usko,niin tulukaa taas tänne ja mä näytän sen ison arven...ranteessani,,valtimon viäres...josta mun vereni meinas karota ....pois...
Jaahas,,,,,olinko menos taivhaashen??? vai koko kokemus jonkunlaasen sokin aikaansaama mäläkin
säikährystä???Kuitenkin samanlaisia kirkkaita valotunneleita on nähnyt muutamat sadattuhannet muutkin...myös ovat killuneet katossa...muutkin...olette varmasti lukeneetkin asiasta...?
Siis...missä olin?? minne meinasin mennä?? mitä se jumalatoon ääni oli?
Tälläistä:
7/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
maanantai 7. toukokuuta 2012
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
50,000 Dollars.!!!!!!
6/5-2012
Ekku Mattila.
Clairvoyant
Rosicrucian
Catharist
Provide me fifty (50) color photographs of individual airplanes, three photographs of each plane, including five photographs of planes that have crashed. I will show you those five planes. I promise to pay you fifty thousand dollars (50,000 $) if I fail.
The background of each plane from the phase of production onwards must be confirmable.
There has to be an unbiased supervisor for each side of the experiment.
James Randi did not dare to take up the challenge knowing that he would lose his million dollars.
There will be no other costs for you - you are only required to provide me the photographs.
You have been challenged by:
Ekku Mattila
Clairvoyant
Rosicrucian
Catharist
Ekku Mattila.
Clairvoyant
Rosicrucian
Catharist
Provide me fifty (50) color photographs of individual airplanes, three photographs of each plane, including five photographs of planes that have crashed. I will show you those five planes. I promise to pay you fifty thousand dollars (50,000 $) if I fail.
The background of each plane from the phase of production onwards must be confirmable.
There has to be an unbiased supervisor for each side of the experiment.
James Randi did not dare to take up the challenge knowing that he would lose his million dollars.
There will be no other costs for you - you are only required to provide me the photographs.
You have been challenged by:
Ekku Mattila
Clairvoyant
Rosicrucian
Catharist
lauantai 5. toukokuuta 2012
50000 Dollaria.
6/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hankkikaa viidenkymmenen (50) lentokoneen värivalokuvat.
Konetta kohden 3 kuvaa.
Kuvien joukossa on 5 maahan syöksynyttä lentokonetta.
Näytän teille ne tuhoutuneet lentokoneet.
Lupaan maksaa teille viisikymmentätuhattatuhatta (50000 dollaria) jos epäonnistun tehtävässäni.
Te hankitte omalla kustannuksellanne kuvat ja koetilaisuus järjestetään mieluiten Suomessa.
Jokaisen lentokoneen historia valmistusvaiheesta eteenpäin pitää olla todistettavissa.
Kokeen valvojat kummallekin osapuolelle.
James Randi ei uskaltanut ottaa haastettani vastaan .Tiesi menettävänsä miljoona dollariansa.
Teille ei tule muita kuluja.
Vain kuvien hankkiminen.
Haastoi;
6/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ruusuristi.
Kataari.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hankkikaa viidenkymmenen (50) lentokoneen värivalokuvat.
Konetta kohden 3 kuvaa.
Kuvien joukossa on 5 maahan syöksynyttä lentokonetta.
Näytän teille ne tuhoutuneet lentokoneet.
Lupaan maksaa teille viisikymmentätuhattatuhatta (50000 dollaria) jos epäonnistun tehtävässäni.
Te hankitte omalla kustannuksellanne kuvat ja koetilaisuus järjestetään mieluiten Suomessa.
Jokaisen lentokoneen historia valmistusvaiheesta eteenpäin pitää olla todistettavissa.
Kokeen valvojat kummallekin osapuolelle.
James Randi ei uskaltanut ottaa haastettani vastaan .Tiesi menettävänsä miljoona dollariansa.
Teille ei tule muita kuluja.
Vain kuvien hankkiminen.
Haastoi;
6/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ruusuristi.
Kataari.
Ennustus...Wa-Sa-Quon-Asin. Sonnenwende??
5/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hän hymyilee ,
hän nostaa kättään,
hän vilkuttaapi maailmalle.
Häl kaksi lasta,
koiraa yksi,
toinen silmä tummeampi.
jo ennen häntä,
ennustettu,
et tulossa on huomenissa.
nyt varro tätä,
maailma,
on kohta sanat täyttymässä.
Hän peittää pahan,
näkyvistä,
sen sisäänsä on kätkenyt.
Se voima oottaa,
avaamista,
sen tuloksena kuolema.
Hän hymyilee,
hän nostaa kättään,
hän tuhovoimat laukaisee.
Sen nimessä,
on eitranum,
Latinaan kätkettynä.
Jos siihen lisäät,
tuulenpalmun,
on tuloksena 66.
Tää saari ,
on kaukana,
suuri kivi kylpemässä.
Jos nimehen,
sä laitat G ;een,
emmenuksen keskelle.
On kaksi aata,
loppumassa,
ja beegin katsoo kaksosia.
Kas melkein sama,
kadoksisssa,
sai kohtalonsa merestä.
Tää ensimmäinen,
tää nuorempi,
hän omistaapi neljä aata.
Mut vanhemmalla,
hän merellä,
häl yksi aata vähemmän.
On kummallakin,
kolme Beetä,
ne yhtehensä laskettuna.
Heil kirjaimia,
kaikkiaan,
24 löytynee.
On yksi cee,
on yksi dee,
vain yksi ällä olemassa.
On toinen pitkä,
kumara,
kepillänsä tuki matkaa.
Taas toisella,
on kopteri,
on tuhat rautaa taivahalla.
Luolasta,
et rauhaa saa,
et talostakaan kerroksista.
Joku tähtäs,
osuman,
se tuli otsaan kolme aata.
Nyt mä kysyn,
tulevassa,
näen valtavasti hämminkiä.
Mikä on,
totuus tää,
kumpi pahan syöverissä.
Kumpi tiesi,
sydämessään,
et toisen pahuus voimaakkaampi.
Kummalla,
ol pahuutta,
jolla koko maailma kaatuu.
Sekö,
jolla hymyä,
ystäville huiskuttaa.
Vaiko se,
jok on merellä,
hän kohtalonsa sieltä sai.
Tulevassa,
huomisessa,
kiista rauhast ratkeaapi.
Nyt tasapeli,
kiistassa,
miss sota rauha lautasella.
Jos kolme aata,
tiesi sen,
et neljä aata pahuuden.
Ja koetti turman,
puhdistaa,
estää äänet kuolinkellon.
Estää sodat,
tappajat,
jotka näki huomisessa.
Kenties näki,
Kristuksen,
anti oli sellainen.
Jospa huomas,
Sonnenwenden,
seisahtuvan tuonnempana.
Tajusiko Der Feiertagenin,
odottavan huomenissa,
aterian kuolemalle.
Näkikö hän,
Das Endenin,
jolla loppuu kaikki elo.
Koetti estää,
pahuuden,
astuvan alttarille.
Koetti auttaa,
ihmiskuntaa,
ettei kaadu huomenissa.
Koetti auttaa,
maailmaa,
mut pahuus jossain voimakkaampi.
Nyt merellä,
hän kotona,
kuvat vielä näkyvissä.
Hei varokaa,
maailma,
pian suuri varas nostaa kättään.
Hän suuren sirpin,
huitaisee,
hän sillä korjaa kuolinsadon.
Tää sanoma,
on sivuilla,
on ennustettu aikaa sitten.
Jos antikristus ,
vallan saa,
se tuhoo tietää kuolemaa.
Hän hymyn nostaa,
ja tyytyväinen,
hän syntynyt saaressa.
Hän melkein pääsi,
salaa meille,
mut neljä aata paljasti.
Jos katsotte,
te ruudusta,
hän kasvoiltaan vihreä.
Tää lipsahdus,
ol vahinko,
ja nähtiin maahan kuoleman.
Ja antikristus,
hymyn antaa,
ja heiluttaa viel eläville.
On kohta hetki,
hetki saada,
verta juoda ylenmäärin.
Sä kuljet tietä,
sä verta näät,
ojissa vain punaista.
Kel on syy,
neljä aata,
hän syntynyt saaressa.
Nyt muistakaa,
nyt varokaa,
mit antikristus tehdä saa.
Hän on,
jo täällä,
häl kaksi lasta yksi koira.
Hän hyvin loikkaa,
ketterästi,
hän erään hiiren näköinen.
Nimessään,
on neljä aata,
on kaksi beetä pehmeää.
Voi ihmiskuntaa,
voi veren määrää,
voi tuskan kauhun kiljuntaa.
Täs on tulos,
antikristus,
kun maan päällä mellastaa.
On neljä aata,
on kaksi beetä,
siitä hänet tunnetaan.
Ja ihonsa,
on tummennut,
sukunsa kaukana.
Nään neljä aata,
Bad Boy,
haudoissakin kummallista.
Nyt seurataan,
me maailmaa,
0n kohta pahaa manalaa.
Kas tuolta kaukaa,
ruudun takaa,
antikristus kurkistaa.
Kirjoitti:
5/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Hän hymyilee ,
hän nostaa kättään,
hän vilkuttaapi maailmalle.
Häl kaksi lasta,
koiraa yksi,
toinen silmä tummeampi.
jo ennen häntä,
ennustettu,
et tulossa on huomenissa.
nyt varro tätä,
maailma,
on kohta sanat täyttymässä.
Hän peittää pahan,
näkyvistä,
sen sisäänsä on kätkenyt.
Se voima oottaa,
avaamista,
sen tuloksena kuolema.
Hän hymyilee,
hän nostaa kättään,
hän tuhovoimat laukaisee.
Sen nimessä,
on eitranum,
Latinaan kätkettynä.
Jos siihen lisäät,
tuulenpalmun,
on tuloksena 66.
Tää saari ,
on kaukana,
suuri kivi kylpemässä.
Jos nimehen,
sä laitat G ;een,
emmenuksen keskelle.
On kaksi aata,
loppumassa,
ja beegin katsoo kaksosia.
Kas melkein sama,
kadoksisssa,
sai kohtalonsa merestä.
Tää ensimmäinen,
tää nuorempi,
hän omistaapi neljä aata.
Mut vanhemmalla,
hän merellä,
häl yksi aata vähemmän.
On kummallakin,
kolme Beetä,
ne yhtehensä laskettuna.
Heil kirjaimia,
kaikkiaan,
24 löytynee.
On yksi cee,
on yksi dee,
vain yksi ällä olemassa.
On toinen pitkä,
kumara,
kepillänsä tuki matkaa.
Taas toisella,
on kopteri,
on tuhat rautaa taivahalla.
Luolasta,
et rauhaa saa,
et talostakaan kerroksista.
Joku tähtäs,
osuman,
se tuli otsaan kolme aata.
Nyt mä kysyn,
tulevassa,
näen valtavasti hämminkiä.
Mikä on,
totuus tää,
kumpi pahan syöverissä.
Kumpi tiesi,
sydämessään,
et toisen pahuus voimaakkaampi.
Kummalla,
ol pahuutta,
jolla koko maailma kaatuu.
Sekö,
jolla hymyä,
ystäville huiskuttaa.
Vaiko se,
jok on merellä,
hän kohtalonsa sieltä sai.
Tulevassa,
huomisessa,
kiista rauhast ratkeaapi.
Nyt tasapeli,
kiistassa,
miss sota rauha lautasella.
Jos kolme aata,
tiesi sen,
et neljä aata pahuuden.
Ja koetti turman,
puhdistaa,
estää äänet kuolinkellon.
Estää sodat,
tappajat,
jotka näki huomisessa.
Kenties näki,
Kristuksen,
anti oli sellainen.
Jospa huomas,
Sonnenwenden,
seisahtuvan tuonnempana.
Tajusiko Der Feiertagenin,
odottavan huomenissa,
aterian kuolemalle.
Näkikö hän,
Das Endenin,
jolla loppuu kaikki elo.
Koetti estää,
pahuuden,
astuvan alttarille.
Koetti auttaa,
ihmiskuntaa,
ettei kaadu huomenissa.
Koetti auttaa,
maailmaa,
mut pahuus jossain voimakkaampi.
Nyt merellä,
hän kotona,
kuvat vielä näkyvissä.
Hei varokaa,
maailma,
pian suuri varas nostaa kättään.
Hän suuren sirpin,
huitaisee,
hän sillä korjaa kuolinsadon.
Tää sanoma,
on sivuilla,
on ennustettu aikaa sitten.
Jos antikristus ,
vallan saa,
se tuhoo tietää kuolemaa.
Hän hymyn nostaa,
ja tyytyväinen,
hän syntynyt saaressa.
Hän melkein pääsi,
salaa meille,
mut neljä aata paljasti.
Jos katsotte,
te ruudusta,
hän kasvoiltaan vihreä.
Tää lipsahdus,
ol vahinko,
ja nähtiin maahan kuoleman.
Ja antikristus,
hymyn antaa,
ja heiluttaa viel eläville.
On kohta hetki,
hetki saada,
verta juoda ylenmäärin.
Sä kuljet tietä,
sä verta näät,
ojissa vain punaista.
Kel on syy,
neljä aata,
hän syntynyt saaressa.
Nyt muistakaa,
nyt varokaa,
mit antikristus tehdä saa.
Hän on,
jo täällä,
häl kaksi lasta yksi koira.
Hän hyvin loikkaa,
ketterästi,
hän erään hiiren näköinen.
Nimessään,
on neljä aata,
on kaksi beetä pehmeää.
Voi ihmiskuntaa,
voi veren määrää,
voi tuskan kauhun kiljuntaa.
Täs on tulos,
antikristus,
kun maan päällä mellastaa.
On neljä aata,
on kaksi beetä,
siitä hänet tunnetaan.
Ja ihonsa,
on tummennut,
sukunsa kaukana.
Nään neljä aata,
Bad Boy,
haudoissakin kummallista.
Nyt seurataan,
me maailmaa,
0n kohta pahaa manalaa.
Kas tuolta kaukaa,
ruudun takaa,
antikristus kurkistaa.
Kirjoitti:
5/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
torstai 3. toukokuuta 2012
Valokuvat kertovat. 2012.
3/5 2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kertaan vielä;
Kun näen valokuvia laivoista ,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia lentokoneista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia junista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia panssarivaunuista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia silloista ,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia autoista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia rakennuksista ,joissa näen tuhon merkit,
Kun näen valokuvia kaupungeista ,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia sukellusveneistä,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia padoista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia atomivoimaloista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia ihmisistä,joissa näen tuhon merkit..
niin jokaiselle edelläluetteluista tulee jossakin vaiheessa tapahtumaan jotakin traagista...
ne..
uppoavat,
syöksyvät maahan,
törmäävät,
räjähtävät,
romahtavat,
kolaroivat,
palavat tomuksi,
murtuvat,
aiheuttavat ydinsaasteita,
sairastuvat taikka kuolevat traagisissa onnettomuuksissa...
Jokainen....vääjäämättä...
Jokainen....
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kertaan vielä;
Kun näen valokuvia laivoista ,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia lentokoneista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia junista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia panssarivaunuista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia silloista ,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia autoista,joissa näen tuhon merkit...
Kun näen valokuvia rakennuksista ,joissa näen tuhon merkit,
Kun näen valokuvia kaupungeista ,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia sukellusveneistä,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia padoista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia atomivoimaloista,joissa näen tuhon merkit..
Kun näen valokuvia ihmisistä,joissa näen tuhon merkit..
niin jokaiselle edelläluetteluista tulee jossakin vaiheessa tapahtumaan jotakin traagista...
ne..
uppoavat,
syöksyvät maahan,
törmäävät,
räjähtävät,
romahtavat,
kolaroivat,
palavat tomuksi,
murtuvat,
aiheuttavat ydinsaasteita,
sairastuvat taikka kuolevat traagisissa onnettomuuksissa...
Jokainen....vääjäämättä...
Jokainen....
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Die zukunff......CAVE.....Ennustuksia.....2012....
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Die Zukunff..
Cave...
Blogissani on jo 3000 lukijaa,..12 ;sta eri maasta ja on pyydetty että kirjoittaisin välillä
ns."selkokielellä" ennustukseni.
Niin teen.
Tuhon merkit ovat;
USSR Amiraali kutnessof.. taistelulaiva...
Katariinan palatsi...Pietari...
Hävittäjä HMCS 280 USA...
Dvigt. D.Eisenhover lentotukialus...USA...
NeW Jersey 62 ohjusristeilijä...USA..
Manhattan tankkilaiva..USA...
Ohjusristeilijä 991/53 USA...
Tigondenogat 47- 66...USA...
Lentotukialus R 98...Ranska...
Kitty Havak lentotukialus...USA..
Gomford sairaalalaiva.. USA..
Sotalaiva 997 USA
USS Ronald Reagan USA..
Helikopterit; USA..
See King 423...
CH-53/20..
M-H-60 T 6027..
Air Grane n;o 44...
Rognois Lanzt Hodge...
sekä muut;
Gemini robottisukelluslaite...
Muhammed Eidhaid..Libya..
Bededur Khan ...Pakistan...
Ali Mosher Al-Asmer.. kenraali Jemen...
Balmoralin linna..Scotlanti...
Limingan kirkko..Suomi...91900
Tervolan kirkko...Suomi..95385
Gastle Hovard Barokkilinna Englanti..
Alber Musin..toimittaja...Usbegistan..
Bridge -silta...Englanti...
Kemiran rikkihappotehdas...Harjavalta. Suomi..
ICI ruutitehdas Englanti...
Sähkönjakelukeskus Myyrmäki...Vantaa...Suomi...
Agnatug Nassef Eskimo....Suomi...
Ian Smalley asekauppias..Englanti..
Windscalan ydinvoimala Englanti...
Vahtang Zordania säveltäjä Venäjä...
Oliver Tampo AEC ;en entinen johtaja Eteläafrikka..
Kioton Keisaripalatsi.. Japani..
Wienin Stephabskirahen kirkko Itävalta..
Ghartresin katedraali Ranska..
Knesset parlamenttitalo Israel...
Gerge Gostakis ex-taidekaupias...Venäjä..
Dvarte ex-pressaehdokas Salvador...
Bandar Sultan prinssi Beirut..
Natanjay pääministeri Israel..
Afbganistanin pressa..
Paolo Sisto...asianajaja Italia..
Merlin Usan ent. ulkoministeri....
Akeb Hairard Beirut..
William Voogrey virkamies Englanti...
Jafari..ex ulkoministeri Iran..
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Die Zukunff..
Cave...
Blogissani on jo 3000 lukijaa,..12 ;sta eri maasta ja on pyydetty että kirjoittaisin välillä
ns."selkokielellä" ennustukseni.
Niin teen.
Tuhon merkit ovat;
USSR Amiraali kutnessof.. taistelulaiva...
Katariinan palatsi...Pietari...
Hävittäjä HMCS 280 USA...
Dvigt. D.Eisenhover lentotukialus...USA...
NeW Jersey 62 ohjusristeilijä...USA..
Manhattan tankkilaiva..USA...
Ohjusristeilijä 991/53 USA...
Tigondenogat 47- 66...USA...
Lentotukialus R 98...Ranska...
Kitty Havak lentotukialus...USA..
Gomford sairaalalaiva.. USA..
Sotalaiva 997 USA
USS Ronald Reagan USA..
Helikopterit; USA..
See King 423...
CH-53/20..
M-H-60 T 6027..
Air Grane n;o 44...
Rognois Lanzt Hodge...
sekä muut;
Gemini robottisukelluslaite...
Muhammed Eidhaid..Libya..
Bededur Khan ...Pakistan...
Ali Mosher Al-Asmer.. kenraali Jemen...
Balmoralin linna..Scotlanti...
Limingan kirkko..Suomi...91900
Tervolan kirkko...Suomi..95385
Gastle Hovard Barokkilinna Englanti..
Alber Musin..toimittaja...Usbegistan..
Bridge -silta...Englanti...
Kemiran rikkihappotehdas...Harjavalta. Suomi..
ICI ruutitehdas Englanti...
Sähkönjakelukeskus Myyrmäki...Vantaa...Suomi...
Agnatug Nassef Eskimo....Suomi...
Ian Smalley asekauppias..Englanti..
Windscalan ydinvoimala Englanti...
Vahtang Zordania säveltäjä Venäjä...
Oliver Tampo AEC ;en entinen johtaja Eteläafrikka..
Kioton Keisaripalatsi.. Japani..
Wienin Stephabskirahen kirkko Itävalta..
Ghartresin katedraali Ranska..
Knesset parlamenttitalo Israel...
Gerge Gostakis ex-taidekaupias...Venäjä..
Dvarte ex-pressaehdokas Salvador...
Bandar Sultan prinssi Beirut..
Natanjay pääministeri Israel..
Afbganistanin pressa..
Paolo Sisto...asianajaja Italia..
Merlin Usan ent. ulkoministeri....
Akeb Hairard Beirut..
William Voogrey virkamies Englanti...
Jafari..ex ulkoministeri Iran..
3/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
tiistai 1. toukokuuta 2012
Katoamistapaus Ylistarossa 1994.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Syksyllä sain asiakkaan joka kertoi poikansa olleen kadoksissa pari viikkoa.
Kun näin pojan valokuvat kerroin isälle,että poika on kuollut ja jos haluat tietää kuolintavan,niin se on hirttäytymällä tehty.
Isä vähän tuumaili,,,,ettäääää oletko aivan varma...sillä olen ottanut yhteyttä lehdissä mainostaviin selvänäkijöihin ja heistä jokainen sanoo kadonneen olevan velkoja paossa Ruotsissa ja tulevan sitten seuraavana keväänä ihmisten ilmoille...
Jaa...sanoin minä....älä enää ota yhteyttä huij....juu...ja paljonko he ottivat....aivaaan, 400 markkaa...ohoh...sanoin ....ohhoh...apuni ei maksa mitään...ainoastaan matkakulut jos paikalle tulen että silleen...
Kun kadonneen isse ainavaan tinkasi,että jos sittenkin poikani on elossa,niin sanoin että lähdetään etsimään..jos sulle sopii ja koska sopii niin ajettiin peräkanaa Ylistaroa kohden.
Kadonneen asunto oli lähellä R-kioskia joten etsittiin ne lähettyvillä olevat ladot...koska olin nähnyt että poika on ladossa kuolleena...ei löytynyt....etsittiin noin 30 latoa..eikä löytynyt...etsittiin lisää toiset 30 latoa,...eikä vieläkään löytynyt...
Noin 4 tunnin kuluttua laajennettiin etsintäkehää.. ei löytynyt...
Keskellä peltoa oli lato..korjaamista odottavan viljapellon ympäröimä ja sinne saisi mennä vasta kun vilja on puitu ja niin sovittiinkin. omistaja oli tarkka viljelijä...ette sotke viljaa...
Sovittiin,että jatkamme etsintää viljanpuinnin jälkeen ja ajelin kotia kohti.
Meni pari päivää ja Ilkassa oli juttu..siinä kerrottiin kadonneen pojan löytyneen...ladosta ja kun soitin kadonneen isälle,niin se oli sama lato...jonne aioimme katsoa myöhemmin...
Kadonnut oli hirttäytynyt.
Tälläistä;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Syksyllä sain asiakkaan joka kertoi poikansa olleen kadoksissa pari viikkoa.
Kun näin pojan valokuvat kerroin isälle,että poika on kuollut ja jos haluat tietää kuolintavan,niin se on hirttäytymällä tehty.
Isä vähän tuumaili,,,,ettäääää oletko aivan varma...sillä olen ottanut yhteyttä lehdissä mainostaviin selvänäkijöihin ja heistä jokainen sanoo kadonneen olevan velkoja paossa Ruotsissa ja tulevan sitten seuraavana keväänä ihmisten ilmoille...
Jaa...sanoin minä....älä enää ota yhteyttä huij....juu...ja paljonko he ottivat....aivaaan, 400 markkaa...ohoh...sanoin ....ohhoh...apuni ei maksa mitään...ainoastaan matkakulut jos paikalle tulen että silleen...
Kun kadonneen isse ainavaan tinkasi,että jos sittenkin poikani on elossa,niin sanoin että lähdetään etsimään..jos sulle sopii ja koska sopii niin ajettiin peräkanaa Ylistaroa kohden.
Kadonneen asunto oli lähellä R-kioskia joten etsittiin ne lähettyvillä olevat ladot...koska olin nähnyt että poika on ladossa kuolleena...ei löytynyt....etsittiin noin 30 latoa..eikä löytynyt...etsittiin lisää toiset 30 latoa,...eikä vieläkään löytynyt...
Noin 4 tunnin kuluttua laajennettiin etsintäkehää.. ei löytynyt...
Keskellä peltoa oli lato..korjaamista odottavan viljapellon ympäröimä ja sinne saisi mennä vasta kun vilja on puitu ja niin sovittiinkin. omistaja oli tarkka viljelijä...ette sotke viljaa...
Sovittiin,että jatkamme etsintää viljanpuinnin jälkeen ja ajelin kotia kohti.
Meni pari päivää ja Ilkassa oli juttu..siinä kerrottiin kadonneen pojan löytyneen...ladosta ja kun soitin kadonneen isälle,niin se oli sama lato...jonne aioimme katsoa myöhemmin...
Kadonnut oli hirttäytynyt.
Tälläistä;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kummitustalo Härmässä 1984.
1/5-2012.
Ekku mattila
selvänäkijä.
Jo pitemmän aikaa olin kuullut puhetta talosta jossa kummittelee ja jonne kukaan ei uskalla mennä.
Ja minäkös mukamas pelekään...??
Talo oli lähellä Nukalaa, harmaa ja sellainen 20 luvun tyylinen...kaksi porstuaa sekä muutama huone..keittiö toisessa päässä. nyt jo purettu....koko talo,,,ei pelkästään keittiötä...juu...
Yksi Huhtikuun alku,,yöllä kello 24,00 sotken polkupyörällä talohon, jossa ovet retkottaa auki,,,eikä
kovinkaan kutsuvan oloinen ole tupa....sisälle huoneeseen,jossa vanha vedettävä sänky ja minä siihen
odottamaan...jotakin...
Ja annas olla nukahdin...ja heräsin aamulla noin 04,00 ääniin,jotka syntyivät yläkerrassa olevasta rautaisesta vanhanaikaisesta hetekasta..Se narisi äänekkäästi kun joku siitä nousi..kävellä kopsutteli suoraan yläpuolellani,,että sahajauhot niskaani vain tipahteli...ja suoraan vintin rappuja alas,sekä pihalle....porstuan ovi vain kitisi kuuluvasti...
Ulkona oli vielä täys hanki ja kuulin selvästi narisevat askeleet jotka pysähtyivät kohdalleni,,ikkunan ulkopuolelle ja joku,.....päästi jumalattomat paskat...kuuluvasti ja tyytyväisesti ähkien...
Pruurf...
Kyllä minä paskantamisen äänet eroitan...meillä oli Härmän talossa ulukovessa...hyysikkä ja silleen...niinkuin kaikilla muillakin...siihen aikaan...
Tuumasin että peijjooni sentään...talossahan hiivatti asutaan ja parasta käpsiä matkoihini,mutta uteliaisuus kuitenkin heräsi...Kuuntelin ruikun päästäjän askeleita jotka veivät nyt porstuaan,siitä vintin portaita yläkertaan...natisevalle hetekalle ja tyytäväänen ähkintä vain kuului kun helepotti.
Odottelin tunnin verran ja sitten hiippailin toiseen huoneeseen..siitä kurkkasin vintin portaille,,jotka oli naulattu paksuilla laudoilla aivan umpeen...jo ruostuneilla nauloilla...
Siitä ei oravakaan olisi mahtunut kulkemaan...ei taatusti...
Mulle riitti,,kiitosta vaan...livahdin ovesta ulos,mutta kuitenkin uteliaisuus voitti ja koetin etsiä lumihangesta ruikun jäläkiä...tahallani kiriootin ...jäläkiä...Härmälääsittäin...mutta hanki oli puhuras ja rikkumatoon...ei paskaa missään...
Eikä jalanjälkiäkään....
Sanokaa te jotakin ny...Kummitus joka ruikunsi....täh....äläkää hirnuko....häh??
Totta huhut oli....soli kummitus....
Ruikuntava kummitus...
Kirjoitti;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku mattila
selvänäkijä.
Jo pitemmän aikaa olin kuullut puhetta talosta jossa kummittelee ja jonne kukaan ei uskalla mennä.
Ja minäkös mukamas pelekään...??
Talo oli lähellä Nukalaa, harmaa ja sellainen 20 luvun tyylinen...kaksi porstuaa sekä muutama huone..keittiö toisessa päässä. nyt jo purettu....koko talo,,,ei pelkästään keittiötä...juu...
Yksi Huhtikuun alku,,yöllä kello 24,00 sotken polkupyörällä talohon, jossa ovet retkottaa auki,,,eikä
kovinkaan kutsuvan oloinen ole tupa....sisälle huoneeseen,jossa vanha vedettävä sänky ja minä siihen
odottamaan...jotakin...
Ja annas olla nukahdin...ja heräsin aamulla noin 04,00 ääniin,jotka syntyivät yläkerrassa olevasta rautaisesta vanhanaikaisesta hetekasta..Se narisi äänekkäästi kun joku siitä nousi..kävellä kopsutteli suoraan yläpuolellani,,että sahajauhot niskaani vain tipahteli...ja suoraan vintin rappuja alas,sekä pihalle....porstuan ovi vain kitisi kuuluvasti...
Ulkona oli vielä täys hanki ja kuulin selvästi narisevat askeleet jotka pysähtyivät kohdalleni,,ikkunan ulkopuolelle ja joku,.....päästi jumalattomat paskat...kuuluvasti ja tyytyväisesti ähkien...
Pruurf...
Kyllä minä paskantamisen äänet eroitan...meillä oli Härmän talossa ulukovessa...hyysikkä ja silleen...niinkuin kaikilla muillakin...siihen aikaan...
Tuumasin että peijjooni sentään...talossahan hiivatti asutaan ja parasta käpsiä matkoihini,mutta uteliaisuus kuitenkin heräsi...Kuuntelin ruikun päästäjän askeleita jotka veivät nyt porstuaan,siitä vintin portaita yläkertaan...natisevalle hetekalle ja tyytäväänen ähkintä vain kuului kun helepotti.
Odottelin tunnin verran ja sitten hiippailin toiseen huoneeseen..siitä kurkkasin vintin portaille,,jotka oli naulattu paksuilla laudoilla aivan umpeen...jo ruostuneilla nauloilla...
Siitä ei oravakaan olisi mahtunut kulkemaan...ei taatusti...
Mulle riitti,,kiitosta vaan...livahdin ovesta ulos,mutta kuitenkin uteliaisuus voitti ja koetin etsiä lumihangesta ruikun jäläkiä...tahallani kiriootin ...jäläkiä...Härmälääsittäin...mutta hanki oli puhuras ja rikkumatoon...ei paskaa missään...
Eikä jalanjälkiäkään....
Sanokaa te jotakin ny...Kummitus joka ruikunsi....täh....äläkää hirnuko....häh??
Totta huhut oli....soli kummitus....
Ruikuntava kummitus...
Kirjoitti;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kreikan läheltä piti tilanne 1984.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Lentokoneella Kreikkaan Huhtikuussa ja saarelle Egeijan meressä.
En oikein tykkää pelkästään vain makailla auringossa, joten jo seuraavana päivänä kiinnitin huomioni korkeahkoon vuoreen...noin 600 metrinen ja eikun sinne kiiparoimaan.
Vuori oli sen verran syrjässä ettei kukaan muu siihen huomiota kiinnittänyt kuin minä.
Noin 300-400 metriä oli jonkunlainen polunkin tapainen..helppo kiivetä ja sillai,mutta kymmenisen metriä ennen huippua nouseminen hankaloittui...piti tosissaan rapistella kivikossa.
Ennen huippua oli sellainen 6-7 metrin jyrkänne,rosoisia irtolohkareita ja nousukulma ainakin 50 astetta..suunnilleen..
Ollessani puolivälissä huippua alkoi korvissani kuulumaan vanhahkon mummun ääni, joka pontevasti sanoi...be carefull....be carefuull...jatkuvasti ja koko ajan äänekkäämmin....siis Suomeksi..ole varovainen...ole varovainen....
Ääni tuli kuitenkin Englanniksi....
be carefull....
Vaikka olenkin Härmäläänen jukuripää,niin sen verran otin onkeeni mummun varoittelusta,että hyvin varovasti jatkoin etenemistäni ja juuri se kivi,josta takuulla olisin ottanut otteen..pettikin sekä vyörähti rymistellen alas...Kivi tavallaan irtosi sillä hetkellä ihan itsekseen...uskokaa nyt...
Ilman mummaraisen varottelua olisin pudonnut alas terävien sekaan noin 6 metriä..sylissäni 200 kiloinen kivenmurikka..
Jo pelkkä pudotus olisi tehnyt tietäjästä lopun...kivivarmistuksesta puhumattakaan.
Hei...älkää nyt jokaiselle kertoko,että olen kuullut ääniä...menee loputkin maineestani...
Sovittu?
Loppukaneetti;
Kuka mummu oli?
Pelastusmummuko??
Vanhentunut suojelusenkelini??..heh..heh...vanhentunut...
Kiitosta palio.
1/5-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Lentokoneella Kreikkaan Huhtikuussa ja saarelle Egeijan meressä.
En oikein tykkää pelkästään vain makailla auringossa, joten jo seuraavana päivänä kiinnitin huomioni korkeahkoon vuoreen...noin 600 metrinen ja eikun sinne kiiparoimaan.
Vuori oli sen verran syrjässä ettei kukaan muu siihen huomiota kiinnittänyt kuin minä.
Noin 300-400 metriä oli jonkunlainen polunkin tapainen..helppo kiivetä ja sillai,mutta kymmenisen metriä ennen huippua nouseminen hankaloittui...piti tosissaan rapistella kivikossa.
Ennen huippua oli sellainen 6-7 metrin jyrkänne,rosoisia irtolohkareita ja nousukulma ainakin 50 astetta..suunnilleen..
Ollessani puolivälissä huippua alkoi korvissani kuulumaan vanhahkon mummun ääni, joka pontevasti sanoi...be carefull....be carefuull...jatkuvasti ja koko ajan äänekkäämmin....siis Suomeksi..ole varovainen...ole varovainen....
Ääni tuli kuitenkin Englanniksi....
be carefull....
Vaikka olenkin Härmäläänen jukuripää,niin sen verran otin onkeeni mummun varoittelusta,että hyvin varovasti jatkoin etenemistäni ja juuri se kivi,josta takuulla olisin ottanut otteen..pettikin sekä vyörähti rymistellen alas...Kivi tavallaan irtosi sillä hetkellä ihan itsekseen...uskokaa nyt...
Ilman mummaraisen varottelua olisin pudonnut alas terävien sekaan noin 6 metriä..sylissäni 200 kiloinen kivenmurikka..
Jo pelkkä pudotus olisi tehnyt tietäjästä lopun...kivivarmistuksesta puhumattakaan.
Hei...älkää nyt jokaiselle kertoko,että olen kuullut ääniä...menee loputkin maineestani...
Sovittu?
Loppukaneetti;
Kuka mummu oli?
Pelastusmummuko??
Vanhentunut suojelusenkelini??..heh..heh...vanhentunut...
Kiitosta palio.
1/5-2012.
Ekku Mattila.
Kummalliset lumipallot 1996.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On maaliskuu,loppupuoli,kun tuttuni Taisto soittaa minulle sekä pyytää käymään.
Taiston sukulainen,joka asuu noin 10 km ennen Uuroon kylää kertoi Taistolle seuraavaa..
Miehen pelloilla oli pari päivää sitten ollut todella voimakas sekä kummallinen lumimyräkkä.
Myrsky raivosi yöllä monta tuntia ja niin,ettei naapureihin tullut tuulenhenkäystäkään,eivätkä he mitään myrskytuulta havainneet. Vain yhteen paikkaan myräkkä osui.
Aamun valjetessa talon omistaja meni ulos jälkiä seuraamaan ja huomasi pelloillaan outoja osaksi pyöreitä lumipalloja ja niitä oli useita kymmeniä. Ne olivat pudonneet jostakin ja peittivät noin 200 metrin alueen,jonka itse havaitsin paikalle tullessani.
Pallojen koko vaihteli 10 sentistä,noin 30 senttiin ja niiden väri oli jännän vihertävä. Myös käteen ne tuntuivat viileimmiltä kun lumi niiden ympärillään,sekä niiden paino oli raskaampi tavallista lumipalloa..
Kysyin talon omistajalta ja sainkin luvan ottaa lumipalloja mukaani kymmenkunta.Ne laitoin heti pakastimeeni ja se tuli puoliväliin täyteen.
Tuli Toukokuun puoliväli ja muistin pakastimessa olevat vihertävät lumipallot ja niitä katsomaan.
Koska tuntui turhalta säilyttää lunta pakastimessa,niin kannoin ne ulos,,,kirkaaseen aurinkoon ja tuumasin että pian ne siinä lämmössä sulavat.
Mutta annas olla....vielä kahden viikonkaan kuluttua lumipalloissa ei huomannut oikeastaan mitään sulamisen merkkejä ja olin hiukkasen ymmälläni...asteita ulkona noin 20....lämmintä tietty...
Seuraavana päivänä huitelin vesurilla ne kokonaan halki ja vasta sitten ne alkoivat hitaasti sulaa.
Kuitenkin lumipallojen keskelle jäi jäljelle jännä vihreä lumimöykky,,kuin kesäjäätelö joka suli vielä monta päivää...yhä auringossa ollen...sitten sekin katosi....kuitenkin....
Ei...en maistanut klönttejä....tuumasin jos ne ovatkin jonkun lentokoneen veeseejuttuja...jäätynyttä
kusta sisältäen...,uffolautasten vessa-asioista puhumattakaan....
Kysykää Taistolta....jos epäilette...hän todistaa tapahtuneen.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On maaliskuu,loppupuoli,kun tuttuni Taisto soittaa minulle sekä pyytää käymään.
Taiston sukulainen,joka asuu noin 10 km ennen Uuroon kylää kertoi Taistolle seuraavaa..
Miehen pelloilla oli pari päivää sitten ollut todella voimakas sekä kummallinen lumimyräkkä.
Myrsky raivosi yöllä monta tuntia ja niin,ettei naapureihin tullut tuulenhenkäystäkään,eivätkä he mitään myrskytuulta havainneet. Vain yhteen paikkaan myräkkä osui.
Aamun valjetessa talon omistaja meni ulos jälkiä seuraamaan ja huomasi pelloillaan outoja osaksi pyöreitä lumipalloja ja niitä oli useita kymmeniä. Ne olivat pudonneet jostakin ja peittivät noin 200 metrin alueen,jonka itse havaitsin paikalle tullessani.
Pallojen koko vaihteli 10 sentistä,noin 30 senttiin ja niiden väri oli jännän vihertävä. Myös käteen ne tuntuivat viileimmiltä kun lumi niiden ympärillään,sekä niiden paino oli raskaampi tavallista lumipalloa..
Kysyin talon omistajalta ja sainkin luvan ottaa lumipalloja mukaani kymmenkunta.Ne laitoin heti pakastimeeni ja se tuli puoliväliin täyteen.
Tuli Toukokuun puoliväli ja muistin pakastimessa olevat vihertävät lumipallot ja niitä katsomaan.
Koska tuntui turhalta säilyttää lunta pakastimessa,niin kannoin ne ulos,,,kirkaaseen aurinkoon ja tuumasin että pian ne siinä lämmössä sulavat.
Mutta annas olla....vielä kahden viikonkaan kuluttua lumipalloissa ei huomannut oikeastaan mitään sulamisen merkkejä ja olin hiukkasen ymmälläni...asteita ulkona noin 20....lämmintä tietty...
Seuraavana päivänä huitelin vesurilla ne kokonaan halki ja vasta sitten ne alkoivat hitaasti sulaa.
Kuitenkin lumipallojen keskelle jäi jäljelle jännä vihreä lumimöykky,,kuin kesäjäätelö joka suli vielä monta päivää...yhä auringossa ollen...sitten sekin katosi....kuitenkin....
Ei...en maistanut klönttejä....tuumasin jos ne ovatkin jonkun lentokoneen veeseejuttuja...jäätynyttä
kusta sisältäen...,uffolautasten vessa-asioista puhumattakaan....
Kysykää Taistolta....jos epäilette...hän todistaa tapahtuneen.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Humanoidi tienposkessa 2010.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät, maaliskuun loppupuoli ja olen naapuri Jarin kanssa hänen autollaan menossa Isokyröä kohti.
Ilmajoen jälkeen..Huissinkylän kohdalta,lähtee kapeahko hiekkainen "oikotie" jota ajamalla matka Isoonkyröön lyhenee jopa 19 km.
Noin 6 km ajettuamme huomaamme edessämme,,vasemmalla puolella punaisen henkilöauton, ojassa keula meidän suuntaan...sekä kuljettajan joka istui etupenkillä.
Pysähdyimme...tottakait..sekä tarjosimme apuamme.
Kuski ei ollut kuulevinaan,,vaan kovaa kaasuttamalla koetti saada autoaan pois lumisesta ojasta, mutta huonolla menestyksellä. Jari jopa huikkasi että älä kaasuta liikaa..menöö vain syvemmälle ja tuuppa pois autostas,,niin me veretään auto pois...neliverolla...se lähtöö...
Niin tapahtuikin...
Laitoimme vetoliinan punaasen auton edessä olevaan lenkkiin...hiukkasen kaasua ja jopa auto tulikin ojasta pois että suhahti...liinat pois,,sekä autoomme ja kohden Isootakyröötä.
Noin 20 metriä ajettuamme huomasin taustapeilistä,että se punaasen auton kuski on todella kehno kuski,sillä soli uudelleen samassa kohtaa ja ny entistä pahemmin....ja eikun pakki päälle...samaan kohtaan ja liinat uudelleen esille...
Siinä vaiheessa kuski tuli kuin tulikin...autostaan ulos ja me Jarin kanssa katsoimme toisiamme kummastellen...hän liikkui oudosti...sillai nykimällä...kuin kone...taikka robotti...vähän niinkuin "tiktak"...kellon tavalla...ei tästä maailmasta....ei..
Ei puhunut meille sanaakaan....tuijotti meitä...ilmeettömästi...vanha mies humanoidiksi...noin viisikymppinen...tumma tukka...talvivaatteet päällä...lakkia ei...vanhalla autolla...
Ei sanaakaan sanonut...soli jollain lailla ihan sekaasin...ja pahasti....
Eikä viina haissu...ei ollu kännis...eikä huumees...
ei.
Jonkinlaanen robotti soli.
Noh...saimme taas humanterin auton pois ojasta..ja ny seurasimme tarkoon,ettei kolmatta kertaa ojaan luiskahra ja sitten vasta jatkoimme matkaa isootakyröötä kohore.
Koko matkan...ja monena seuraavanakin päivänä ja nykkin...me puhuimme Jarin kanssa että mikäs peijjooni se kuski oikein oli...oli kumma mies..ei sanaakaan puhunu...ei eres kiittäny työstämme...ei mitään pukahtanu koko aikana...oli vaan...robotin lailla...tiktak...tiktak...
ei ollut kännis...eikä huumees...robottihumanoidi se oli...
robottihumanoidi...
Jossette mua usko..niin soitakkaa naapurin Jarskalle...kysykää häneltä ja jos hän niin haluaa..kyllä todistaa mun kertomani...
toisaalta...jos on viisas,,niin ei puhu mitään...häntäkin pöpiksi luulevat....
Tiktak...
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät, maaliskuun loppupuoli ja olen naapuri Jarin kanssa hänen autollaan menossa Isokyröä kohti.
Ilmajoen jälkeen..Huissinkylän kohdalta,lähtee kapeahko hiekkainen "oikotie" jota ajamalla matka Isoonkyröön lyhenee jopa 19 km.
Noin 6 km ajettuamme huomaamme edessämme,,vasemmalla puolella punaisen henkilöauton, ojassa keula meidän suuntaan...sekä kuljettajan joka istui etupenkillä.
Pysähdyimme...tottakait..sekä tarjosimme apuamme.
Kuski ei ollut kuulevinaan,,vaan kovaa kaasuttamalla koetti saada autoaan pois lumisesta ojasta, mutta huonolla menestyksellä. Jari jopa huikkasi että älä kaasuta liikaa..menöö vain syvemmälle ja tuuppa pois autostas,,niin me veretään auto pois...neliverolla...se lähtöö...
Niin tapahtuikin...
Laitoimme vetoliinan punaasen auton edessä olevaan lenkkiin...hiukkasen kaasua ja jopa auto tulikin ojasta pois että suhahti...liinat pois,,sekä autoomme ja kohden Isootakyröötä.
Noin 20 metriä ajettuamme huomasin taustapeilistä,että se punaasen auton kuski on todella kehno kuski,sillä soli uudelleen samassa kohtaa ja ny entistä pahemmin....ja eikun pakki päälle...samaan kohtaan ja liinat uudelleen esille...
Siinä vaiheessa kuski tuli kuin tulikin...autostaan ulos ja me Jarin kanssa katsoimme toisiamme kummastellen...hän liikkui oudosti...sillai nykimällä...kuin kone...taikka robotti...vähän niinkuin "tiktak"...kellon tavalla...ei tästä maailmasta....ei..
Ei puhunut meille sanaakaan....tuijotti meitä...ilmeettömästi...vanha mies humanoidiksi...noin viisikymppinen...tumma tukka...talvivaatteet päällä...lakkia ei...vanhalla autolla...
Ei sanaakaan sanonut...soli jollain lailla ihan sekaasin...ja pahasti....
Eikä viina haissu...ei ollu kännis...eikä huumees...
ei.
Jonkinlaanen robotti soli.
Noh...saimme taas humanterin auton pois ojasta..ja ny seurasimme tarkoon,ettei kolmatta kertaa ojaan luiskahra ja sitten vasta jatkoimme matkaa isootakyröötä kohore.
Koko matkan...ja monena seuraavanakin päivänä ja nykkin...me puhuimme Jarin kanssa että mikäs peijjooni se kuski oikein oli...oli kumma mies..ei sanaakaan puhunu...ei eres kiittäny työstämme...ei mitään pukahtanu koko aikana...oli vaan...robotin lailla...tiktak...tiktak...
ei ollut kännis...eikä huumees...robottihumanoidi se oli...
robottihumanoidi...
Jossette mua usko..niin soitakkaa naapurin Jarskalle...kysykää häneltä ja jos hän niin haluaa..kyllä todistaa mun kertomani...
toisaalta...jos on viisas,,niin ei puhu mitään...häntäkin pöpiksi luulevat....
Tiktak...
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Varoitus taivaalta 1988.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
13/6...1988 on iltapäivä ja olen tulossa Alavuden Sydänmaalta.
On todella kovanlainen tuuli ja sen mukana lentelee lehtiä sekä muuta roskaa.
Tienviitan kohdalla Hirvimäki, huomaan äkkiä oikealta puolelta taivasta tulevan suuren mustan jonkinlaisen säkin, joka suoraan iskeytyy keskelle autoni tuulilasia,sekä peittää sen kokonaan.
Saan nopeasti autoni pysäytettyä ja ihmeekseni huomaan mustan säkin irtoavan tuulilasistani,sekä tavallaan palaavan samalle kohtaa taivasta,josta se tulikin tuulen tuomana....!!! tuulen....!!
Musta säkki, musta.......tuli taivahalta..peitti autoni tuulilasin...keskeytti matkani ja samassa palasi samaan kohtaan...mistä tulikin....!!!vastatuuleen... kovaan vastatuuleen....!!!
Tapahtumaa ihmettelin kovasti....jatkaessani matkaa Jalasjärveä kohden...Ahonkylää...entistä Osuuskauppaa...sitä sinistä taloa....samaa jossa noin 12 tunnin kuluttua joku painoi kiväärinsä liipaisinta.. 739 X 39...ja nalli ei syttynyt....nalli ei syttynyt.....
Musta säkki..
taivaalta...
koetti keskeyttää matkani...
peittämällä autoni tuulilasin...
estää ajoni...
pelastaa minut...
musta säkki...
musta.
Kirjoitanko taas
Mistä se tuli??
Mikä se oli??
Minne se meni?
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
13/6...1988 on iltapäivä ja olen tulossa Alavuden Sydänmaalta.
On todella kovanlainen tuuli ja sen mukana lentelee lehtiä sekä muuta roskaa.
Tienviitan kohdalla Hirvimäki, huomaan äkkiä oikealta puolelta taivasta tulevan suuren mustan jonkinlaisen säkin, joka suoraan iskeytyy keskelle autoni tuulilasia,sekä peittää sen kokonaan.
Saan nopeasti autoni pysäytettyä ja ihmeekseni huomaan mustan säkin irtoavan tuulilasistani,sekä tavallaan palaavan samalle kohtaa taivasta,josta se tulikin tuulen tuomana....!!! tuulen....!!
Musta säkki, musta.......tuli taivahalta..peitti autoni tuulilasin...keskeytti matkani ja samassa palasi samaan kohtaan...mistä tulikin....!!!vastatuuleen... kovaan vastatuuleen....!!!
Tapahtumaa ihmettelin kovasti....jatkaessani matkaa Jalasjärveä kohden...Ahonkylää...entistä Osuuskauppaa...sitä sinistä taloa....samaa jossa noin 12 tunnin kuluttua joku painoi kiväärinsä liipaisinta.. 739 X 39...ja nalli ei syttynyt....nalli ei syttynyt.....
Musta säkki..
taivaalta...
koetti keskeyttää matkani...
peittämällä autoni tuulilasin...
estää ajoni...
pelastaa minut...
musta säkki...
musta.
Kirjoitanko taas
Mistä se tuli??
Mikä se oli??
Minne se meni?
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ase ei lauennut 1988.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On 14/6 1987, yöllä kello kaksi, kun ovikelloni soi .
Avaan oven ja näen aseen piipun kiväärin 762 x 39.
Aseen takaa tuijottaa tuttu mies,, romani Vaasasta kotoisin.
Huomaan heti että mies on aivan sekaisin, kumma ilme,viinaa veres ja lomilla isosta tiilitalosta.
Hän sönköttää jotakin..en saa selvää...jostakin autosta Sorsanpesällä...mersusta ja onkos mulla sellainen ja koko ajan tähtää minua päähän aseellaan....painoiko liipaisinta...
Koska olen juuri herännyt...vähän niinkuin puulla päähän lyöty..en tajua tilannetta,mutta vaistoan ettei kaikki ole hyvin... että kuolema katsoo piippua pitkin.
Koetan kysellä...en saa selvää...mitäs haluat,,,en saa selvää...kyselen taas....en saa selvää...ja koko ajan ase valmiina....herkeämättä.....näen valmiina kuoleman...
Lapsetkin ovat heränneet meluun.. 6 lasta...kesken unien .....liikkuvat ympäriinsä....
Jossakin vaiheessa romani haluaa rahaa... paljon rahaa..kuulemma mulla sitä on...paljon rahaa ja sanon että haen...tuolta ulkosalta....niinkuin ....kätköstä....rahaa....
ja menen...naapuriin, josta asukas soittaa poliisit paikalle.
Menee puolisen tuntia ja poliisit saapuvat...kuudella autolla...koirakin mukana....ja romani autoon ja putkaan ja niin tapahtuma päättyy kello kolmen nurkilla.
Mutta mitä helvettiä!!!!! sinä aikana kun olin poissa puolisen tuntia , tämä armoitettu ihminen yritti aseellaan iskeä yhtä asukasta päähän...osui jääkaapin oveen ja 4 kuukautista tyttölasta tähtäsi ladatulla aseellaan...suoraan päähän....ladatulla asellaan... suoraan päähän....ladatulla aseellaan....
4 kuukautista lasta.....painoiko liipaisinta...painoiko liipaisinta??
Hyi maailman pahuutta!
Samana päivänä Jalasjärven poliisit tutki aseen...762X39...ja lippaalla varustettu,,,viisi sinne mahtuu ...yksi piippuun...valmiina tappamaan....ja se joka oli piipussa...se ei ollut lauennut....neljä lippaassa odottamassa......yksi ei ollut lauennut....ei...painoiko liipaisinta...
Patruuna oli piipussa....mutta nallissa iskemä....kolo...johon iskuri oli osunut..tehnyt jäljen...mutta ei ollut sytyttänyt itse patruunassa olevaa ruutia...!!!! ruuti ei ollut syttynyt....kuolema ei tullut....
Ei tullut....kuka painoi liipaisinta???..
Jossakin vaiheessa tapahtumia,,joku oli painanut kiväärin liipaisinta...tarkoituksenaan tappaa..lähettää luodin matkaan ja tappaa....kukahan se oli????.kuka painoi liipaisinta??
Kukahan se oli???.....linnaa sai....toista vuotta....vähällä pääsi...Luojan lapsonen...
Hän on jo kuollut...haudattiin kuukausia sitten...Seinäjoelle...vanhan ruutivaraston ..ruutivaraston taakse...hautausmaalle....syöpä vei...vuosien ajan....kitui...jo kuudes syöpäkuolema samasta suvusta...
samasta suvusta.....miehiä he kaikki.....Luojan lapsosia...
kas Tsernobyllin syy...sen voimalan joka purkaantui 1986....Tsernobyllin...
Jos tarkistaa haluatte..niin jälleen ex-poliisi Keisalalle soittakaa...numero on puhelinluettelossa.
Todistaja kuulustelupöytäkirjaa luettaessa...Finnilä....
Tiistaina..
1/5- 2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On 14/6 1987, yöllä kello kaksi, kun ovikelloni soi .
Avaan oven ja näen aseen piipun kiväärin 762 x 39.
Aseen takaa tuijottaa tuttu mies,, romani Vaasasta kotoisin.
Huomaan heti että mies on aivan sekaisin, kumma ilme,viinaa veres ja lomilla isosta tiilitalosta.
Hän sönköttää jotakin..en saa selvää...jostakin autosta Sorsanpesällä...mersusta ja onkos mulla sellainen ja koko ajan tähtää minua päähän aseellaan....painoiko liipaisinta...
Koska olen juuri herännyt...vähän niinkuin puulla päähän lyöty..en tajua tilannetta,mutta vaistoan ettei kaikki ole hyvin... että kuolema katsoo piippua pitkin.
Koetan kysellä...en saa selvää...mitäs haluat,,,en saa selvää...kyselen taas....en saa selvää...ja koko ajan ase valmiina....herkeämättä.....näen valmiina kuoleman...
Lapsetkin ovat heränneet meluun.. 6 lasta...kesken unien .....liikkuvat ympäriinsä....
Jossakin vaiheessa romani haluaa rahaa... paljon rahaa..kuulemma mulla sitä on...paljon rahaa ja sanon että haen...tuolta ulkosalta....niinkuin ....kätköstä....rahaa....
ja menen...naapuriin, josta asukas soittaa poliisit paikalle.
Menee puolisen tuntia ja poliisit saapuvat...kuudella autolla...koirakin mukana....ja romani autoon ja putkaan ja niin tapahtuma päättyy kello kolmen nurkilla.
Mutta mitä helvettiä!!!!! sinä aikana kun olin poissa puolisen tuntia , tämä armoitettu ihminen yritti aseellaan iskeä yhtä asukasta päähän...osui jääkaapin oveen ja 4 kuukautista tyttölasta tähtäsi ladatulla aseellaan...suoraan päähän....ladatulla asellaan... suoraan päähän....ladatulla aseellaan....
4 kuukautista lasta.....painoiko liipaisinta...painoiko liipaisinta??
Hyi maailman pahuutta!
Samana päivänä Jalasjärven poliisit tutki aseen...762X39...ja lippaalla varustettu,,,viisi sinne mahtuu ...yksi piippuun...valmiina tappamaan....ja se joka oli piipussa...se ei ollut lauennut....neljä lippaassa odottamassa......yksi ei ollut lauennut....ei...painoiko liipaisinta...
Patruuna oli piipussa....mutta nallissa iskemä....kolo...johon iskuri oli osunut..tehnyt jäljen...mutta ei ollut sytyttänyt itse patruunassa olevaa ruutia...!!!! ruuti ei ollut syttynyt....kuolema ei tullut....
Ei tullut....kuka painoi liipaisinta???..
Jossakin vaiheessa tapahtumia,,joku oli painanut kiväärin liipaisinta...tarkoituksenaan tappaa..lähettää luodin matkaan ja tappaa....kukahan se oli????.kuka painoi liipaisinta??
Kukahan se oli???.....linnaa sai....toista vuotta....vähällä pääsi...Luojan lapsonen...
Hän on jo kuollut...haudattiin kuukausia sitten...Seinäjoelle...vanhan ruutivaraston ..ruutivaraston taakse...hautausmaalle....syöpä vei...vuosien ajan....kitui...jo kuudes syöpäkuolema samasta suvusta...
samasta suvusta.....miehiä he kaikki.....Luojan lapsosia...
kas Tsernobyllin syy...sen voimalan joka purkaantui 1986....Tsernobyllin...
Jos tarkistaa haluatte..niin jälleen ex-poliisi Keisalalle soittakaa...numero on puhelinluettelossa.
Todistaja kuulustelupöytäkirjaa luettaessa...Finnilä....
Tiistaina..
1/5- 2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
maanantai 30. huhtikuuta 2012
Kuollut Kasakka kummitteli....
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kaikkihan sen tietää...jo..että täällä asuinpaikassamme Perkiö-Kalantiellä on aina kummitellut.
Sisällä ja ulkona,,päivällä ja miksei yölläkin,,keväisin ja talvisin,arkena ja sunnuntaina....aina..
Muksumme alkoivat valittaa että ulkona,kun alkaa hämärtää,kuuluu askeleita,selviä sellaisia ja näkyy kaikenlaista liikkumista ja hiukset nousee välillä pystyyn...
itsekin joka aina tykkään loppukesästä tutkailla tähtien liikettä, useasti huomasin vierelläni jonkunlaisen näkymättömän "kaverin"....jännän varjon,,,joka liikkui...
Kerta kerrasta tämä veikkonen tuli yhä rohkeammaksi..ja kun alkoi hiippailemaan keskellä iltapäivääkin..ketales...niin tuumasin teherä jotakin....illalla...ennen hämärää kutsuin kaverin puhutteluun ja sen yhteydessä ilmoitin tämän olevan, ensinnä kokonaan kuollut ja että on parempi alkaa etsiä itselleen toinen hiippailupaikka...antaahan vetää veikkonen...
"Näin" hänen olevan entinen Kasakka...jostakin Uralin takaa,,sotilas henkeen ja vereen...aina tapellut ja tappanut..ryyppännyt ja taas tappanut ja taas ryypännyt...melkoinen epeli siis...
Siinä jutellessani ehdotin hänelle,että sovitaan niin...jos laitan hänelle oman muistomerkin,jossa ilmenee oman nimensä ja muut seikat,niin hän lähtee seuraavalla hengen bussilla omaan kotimaahansa...ja niin sovimmekin....henstä kättä päälle löimme...yläviitosta..
Aamulla nikkaroin messingistä muistolaatan. kiinitin sen tolppaan kiinni...nimet ja kaikki ...syntymä ja kuolinpäivineen...eikä kasakkaa ole senkoommin näkynyt....
Kuulemma havoittui jossakin rähinässä näillä nurkilla...kenties Harjankylän kuormaston ryöstössä...1809...lähti karkuun ja kuoli verenmyrkytykseen asuntomme suuren pihakoivun paikkeille...
Jossette muuten usko mua,niin tulkaa katsomaan kasakan muistomerkiä...son tornin juuressa ....
Perki-Kalantie 155.
Kauhajoki.
30/4-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kaikkihan sen tietää...jo..että täällä asuinpaikassamme Perkiö-Kalantiellä on aina kummitellut.
Sisällä ja ulkona,,päivällä ja miksei yölläkin,,keväisin ja talvisin,arkena ja sunnuntaina....aina..
Muksumme alkoivat valittaa että ulkona,kun alkaa hämärtää,kuuluu askeleita,selviä sellaisia ja näkyy kaikenlaista liikkumista ja hiukset nousee välillä pystyyn...
itsekin joka aina tykkään loppukesästä tutkailla tähtien liikettä, useasti huomasin vierelläni jonkunlaisen näkymättömän "kaverin"....jännän varjon,,,joka liikkui...
Kerta kerrasta tämä veikkonen tuli yhä rohkeammaksi..ja kun alkoi hiippailemaan keskellä iltapäivääkin..ketales...niin tuumasin teherä jotakin....illalla...ennen hämärää kutsuin kaverin puhutteluun ja sen yhteydessä ilmoitin tämän olevan, ensinnä kokonaan kuollut ja että on parempi alkaa etsiä itselleen toinen hiippailupaikka...antaahan vetää veikkonen...
"Näin" hänen olevan entinen Kasakka...jostakin Uralin takaa,,sotilas henkeen ja vereen...aina tapellut ja tappanut..ryyppännyt ja taas tappanut ja taas ryypännyt...melkoinen epeli siis...
Siinä jutellessani ehdotin hänelle,että sovitaan niin...jos laitan hänelle oman muistomerkin,jossa ilmenee oman nimensä ja muut seikat,niin hän lähtee seuraavalla hengen bussilla omaan kotimaahansa...ja niin sovimmekin....henstä kättä päälle löimme...yläviitosta..
Aamulla nikkaroin messingistä muistolaatan. kiinitin sen tolppaan kiinni...nimet ja kaikki ...syntymä ja kuolinpäivineen...eikä kasakkaa ole senkoommin näkynyt....
Kuulemma havoittui jossakin rähinässä näillä nurkilla...kenties Harjankylän kuormaston ryöstössä...1809...lähti karkuun ja kuoli verenmyrkytykseen asuntomme suuren pihakoivun paikkeille...
Jossette muuten usko mua,niin tulkaa katsomaan kasakan muistomerkiä...son tornin juuressa ....
Perki-Kalantie 155.
Kauhajoki.
30/4-2012.
Ekku Mattila.
Liikkuva tähti Pasilassa 1970.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Maaliskuu..yöllä kello 02,00 ja paikka Pasilan kallio.
Työpisteeni on olla vartiossa.. eräässä jutussa.. Pasilan kupeessa.
Koska vartiointikierrokseeni kuluu noin 30 minuuttia aikaa,niin täytän sen useasti istuskelemalla Pasilan kallioilla sekä seurailla taivaalla näkyviä kirkkaita tähtiä.
...Siihen aikaan ei Pasilassa ollut muuta kuin rautatie, jonkinlainen asemakin,mutta enimmäkseen kallioita vaan....ja joitakin tärkeitä varastoja...
Äkkiä (taas) havaitsen korkealla kirkkaan tähden, joka hitaasti tulee suoraan minua kohden.Ensin luulin sen olevan sateliitin,mutta jollain kummalla päähänpistolla käskin sitä kääntyvän ..oikealle...ja se teki niin ja sitten vasemmalle ja se teki niin ja sitten suoraan ja se teki niin ja sinne ja tänne ja se teki niin...
Tähti uskoi komentojani...joka kerta....teki niin....
Leikin tähden kanssa niin pitkään,että huomasin vartiovuoroni menevän kohta ohitse ja kipinkapin kuittaamaan ....tehtäväni...vartiopisteellä....
Noin puolen tunnin kuluttua kiipesin jälleen Pasilan kallioille,mutta outo tähti oli kadonnut...
Kysynkö taas??
noh kysyn...
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni????
30/4-2012.
Ekku Mattila
ainiin,,,,(taas) sanalla tarkoitan Härmässä näkemääni vihreää tähteä...sitä jolle juttelin monta tuntia..
...yli kymmenen vuotta myöhemmin...se joka varasti mun ajan....muistatteko...
Ekku Mattila
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Maaliskuu..yöllä kello 02,00 ja paikka Pasilan kallio.
Työpisteeni on olla vartiossa.. eräässä jutussa.. Pasilan kupeessa.
Koska vartiointikierrokseeni kuluu noin 30 minuuttia aikaa,niin täytän sen useasti istuskelemalla Pasilan kallioilla sekä seurailla taivaalla näkyviä kirkkaita tähtiä.
...Siihen aikaan ei Pasilassa ollut muuta kuin rautatie, jonkinlainen asemakin,mutta enimmäkseen kallioita vaan....ja joitakin tärkeitä varastoja...
Äkkiä (taas) havaitsen korkealla kirkkaan tähden, joka hitaasti tulee suoraan minua kohden.Ensin luulin sen olevan sateliitin,mutta jollain kummalla päähänpistolla käskin sitä kääntyvän ..oikealle...ja se teki niin ja sitten vasemmalle ja se teki niin ja sitten suoraan ja se teki niin ja sinne ja tänne ja se teki niin...
Tähti uskoi komentojani...joka kerta....teki niin....
Leikin tähden kanssa niin pitkään,että huomasin vartiovuoroni menevän kohta ohitse ja kipinkapin kuittaamaan ....tehtäväni...vartiopisteellä....
Noin puolen tunnin kuluttua kiipesin jälleen Pasilan kallioille,mutta outo tähti oli kadonnut...
Kysynkö taas??
noh kysyn...
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni????
30/4-2012.
Ekku Mattila
ainiin,,,,(taas) sanalla tarkoitan Härmässä näkemääni vihreää tähteä...sitä jolle juttelin monta tuntia..
...yli kymmenen vuotta myöhemmin...se joka varasti mun ajan....muistatteko...
Ekku Mattila
Pommikone taivaalla 1992.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Heinäkuinen aamu kello 05,00 ja paikka Kauhajoki.
Seison pihamaallamme kun äkkiä tunnen ilman jollakin lailla alkavan humista,taikka kumista.
Se on kummallinen ääni..tuntuu tulevan ilmasta,samalla korkealta ja aivan pään yläpuolelta.
Susikoiramme Pomo vingahtaa oudosti ja syöksyy salamana koppinsa suojaan ja samalla hetkellä näen taivaalla,aivan puiden latvoja hipoen todella suuren sekä ruman pommikoneen. Ihmettelin ensinnä sitä ettei koneessa näkynyt minkäänlaisia tunnuksia,ei mitään ja koneen lentovauhtia. "Normaalissa" tapauksissa mikä tahansa lentokone olisi rysähtänyt suoraan maahan,mutta tämäpä ei.Vaikka koneen lentonopeus oli
sakkaamisen alapuolellakin, niin hitaasti,mutta varmasti se eteni ylitse Vaskivuoren Jussin talon ja häipyi
kohden Koskenkorvaa.
Kone oli mielestäni Englantilainen pommikone,toisen maailmansodan mallia ja todella ruosteinen,että romukuntoinen.Melkein näki ruosteen tippuilevan kyljistä pois...ja toistan ei mitään tunnuksia,,ei mitään tekstiä missään kohtaa pommikoneessa.
Koneen kadotessa soitin heti Koskenkorvalla asuvalle Juhani Niemelle ja ilmoitin,että mene ulos tiiraamaan koska kohta näet kummallisen lentovärkin...mutta ei niemi sitä havainnut,,,eikä naapurin Jussikaan, jonka talon päältä kumajava kummajainen jyristeli.
Eikä muuten missään sanomalehdessä..jotka luin...ei sanaakaan missään...ei..
jaahah...taas;
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni?
Kyselee;
30/4-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Heinäkuinen aamu kello 05,00 ja paikka Kauhajoki.
Seison pihamaallamme kun äkkiä tunnen ilman jollakin lailla alkavan humista,taikka kumista.
Se on kummallinen ääni..tuntuu tulevan ilmasta,samalla korkealta ja aivan pään yläpuolelta.
Susikoiramme Pomo vingahtaa oudosti ja syöksyy salamana koppinsa suojaan ja samalla hetkellä näen taivaalla,aivan puiden latvoja hipoen todella suuren sekä ruman pommikoneen. Ihmettelin ensinnä sitä ettei koneessa näkynyt minkäänlaisia tunnuksia,ei mitään ja koneen lentovauhtia. "Normaalissa" tapauksissa mikä tahansa lentokone olisi rysähtänyt suoraan maahan,mutta tämäpä ei.Vaikka koneen lentonopeus oli
sakkaamisen alapuolellakin, niin hitaasti,mutta varmasti se eteni ylitse Vaskivuoren Jussin talon ja häipyi
kohden Koskenkorvaa.
Kone oli mielestäni Englantilainen pommikone,toisen maailmansodan mallia ja todella ruosteinen,että romukuntoinen.Melkein näki ruosteen tippuilevan kyljistä pois...ja toistan ei mitään tunnuksia,,ei mitään tekstiä missään kohtaa pommikoneessa.
Koneen kadotessa soitin heti Koskenkorvalla asuvalle Juhani Niemelle ja ilmoitin,että mene ulos tiiraamaan koska kohta näet kummallisen lentovärkin...mutta ei niemi sitä havainnut,,,eikä naapurin Jussikaan, jonka talon päältä kumajava kummajainen jyristeli.
Eikä muuten missään sanomalehdessä..jotka luin...ei sanaakaan missään...ei..
jaahah...taas;
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni?
Kyselee;
30/4-2012.
Ekku Mattila.
Sula odotti 1974.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät,,Huhtikuun alkupuoli ja hiihtelen Matinkylän kohdalla meren jäällä.
Olen aina tykännyt hiihdosta,varsinkin meren jäällä,koska kovan myötätuulen takia tunnet melkein liitäväsi.
Niinkuin nytkin.
Tapanani oli hiihtää alussa aina vastatuuleen ja sitten kääntyä takaisinpäin kovan tuulen avustamana.
Olin edennyt rannasta noin 5 kilometrin päähän ja tarkoituksena kohdistaa paluuni Otaniemen rantaan ja sitäkautta rantaviivaa Matinkylää kohti.
Osasin jo pentuna ns luisteluhiihdon ja tuulen siivittämänä viiletin kohti kahta saarta,joiden välimatka toisistaan oli suunnilleen 60 metriä. Näin jo etäämpänä meren jäällä tummemman kohdan ja juuri siinä kohtaa josta pian luistelisin...kummallisen tumman kohdan..,jollakin tavalla todella uhkaavan ja jota kohti etenin kovaa vauhtia.
Noin 30 metrin päässä tummaa kohtaa äkkiä tajusinkin sen muodostuneen sulasta vedestä..10 metriä läpimitaltaan ja sitä kohtaa olin menossa..
Juuri ja juuri sain sukseni senverran käännetyiksi että liuin sulan jääreunaa hipoen ohi kavalan vesiansan ja sydämeni tykyttäen pelastuin. Jos väistöni ei olisi onnistunut...jos ja jos....
Siis....mikä on elämän tarkoitus...me jokainen kuulumme kummalliseen elämän kiertokulkuun ja meillä kaikilla on jotakin tekemistä toistemme kanssa...jos olisin jäänyt sulaan....nykyisestä yhdestätoisa lapsestani
kymmenen ei olisi koskaan syntynyt...opiskelijan kaksoset murhattu....nykyinen Blogini jäänyt tekemättä...ja..ja..ja....
paljon ja ja ja ja....
Tuumaili;
30/4-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät,,Huhtikuun alkupuoli ja hiihtelen Matinkylän kohdalla meren jäällä.
Olen aina tykännyt hiihdosta,varsinkin meren jäällä,koska kovan myötätuulen takia tunnet melkein liitäväsi.
Niinkuin nytkin.
Tapanani oli hiihtää alussa aina vastatuuleen ja sitten kääntyä takaisinpäin kovan tuulen avustamana.
Olin edennyt rannasta noin 5 kilometrin päähän ja tarkoituksena kohdistaa paluuni Otaniemen rantaan ja sitäkautta rantaviivaa Matinkylää kohti.
Osasin jo pentuna ns luisteluhiihdon ja tuulen siivittämänä viiletin kohti kahta saarta,joiden välimatka toisistaan oli suunnilleen 60 metriä. Näin jo etäämpänä meren jäällä tummemman kohdan ja juuri siinä kohtaa josta pian luistelisin...kummallisen tumman kohdan..,jollakin tavalla todella uhkaavan ja jota kohti etenin kovaa vauhtia.
Noin 30 metrin päässä tummaa kohtaa äkkiä tajusinkin sen muodostuneen sulasta vedestä..10 metriä läpimitaltaan ja sitä kohtaa olin menossa..
Juuri ja juuri sain sukseni senverran käännetyiksi että liuin sulan jääreunaa hipoen ohi kavalan vesiansan ja sydämeni tykyttäen pelastuin. Jos väistöni ei olisi onnistunut...jos ja jos....
Siis....mikä on elämän tarkoitus...me jokainen kuulumme kummalliseen elämän kiertokulkuun ja meillä kaikilla on jotakin tekemistä toistemme kanssa...jos olisin jäänyt sulaan....nykyisestä yhdestätoisa lapsestani
kymmenen ei olisi koskaan syntynyt...opiskelijan kaksoset murhattu....nykyinen Blogini jäänyt tekemättä...ja..ja..ja....
paljon ja ja ja ja....
Tuumaili;
30/4-2012.
Ekku Mattila
Kaksoset jäivät eloon...1986 Kerava
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Keravalla...Kurkelankatu kahdessa...asiakkaani sanoo;
Teetän keskenmenon,,,otan abortin,,,en voi synnyttää lastani,koska olen opiskelija,....sanoo asiakkaani minulle....nainen...nuori...18..opiskelut kesken.
Hän sanoi,että koko suku on samaa mieltä abortista ja mitä mieltä minä olen...
Onko raskaus raiskauksen tulosta...ei sanoi nainen..
Olisiko lapsi ensimmäinen...kyllä sanoi nainen..
Uskotko jälleensyntymiseen...en oikein osaa sanoa,, sanoi nainen..
Minä osaan sanoin...ja jatkoin....abortti on murha...jos sen teet teko seuraa sinua loppuelämäsi..koko ajan loppuun saakka...murhasit lapsesi...murhasit...
Toiseksi... seuraavassa elämässäsi sinulle tulisi käymään samalla tavalla...syntymäsi keskeytettäisiin..raastimella kohdusta repien...raastimella....
Kolmanneksi....kohdussasi on kasvamassa kaksoset...poikia molemmat....pitkiksi kasvavat...koripalloilijoiksi....kaksi poikaa....kaksoset....
Neljänneksi.....tehdään vaikka paperit,että synnytät pojat ja annat ne meidän huostaamme siksi aikaa kun opiskelusi on kesken ja sitten saat heidät itsellesi....elämään....elämään.....
Nainen alkoi itkemään.....ja vakuuttamaan että synnyttää kummatkin vuorenvarmasti....ja taas itkemään...
ja huokailemaan....onneksi tulin luoksesi sanoi nainen...kätteli ja lähti pois....
Tuli vuosi 1992..täällä Kauhajoen asunnossamme,kun tietäjänhuoneeni oveen koputettiin...
Ovi on auki huikkasin minä...ja ovesta astui hillittömästi itkevä nuori nainen...takanaan kaksi nuorta poikaa....vaaleita pellavapäitä...pitkiä ja reippaita...pitkiä...kuusivuotiaiksi.... Äitinsä poikia.....
Nainen rutisti minua kyynelehtien ja sanoi,että tuossa ne näkemäsi pojat nyt ovat...pojat jotka melkein murhasin....tuossa.....pojat.
Ja pojat kättelivät....ja kiittivät....ja hiukkasen hihittelivätkin...olivat selvästi tietoisina....minusta...tietäjästä...joka pelasti heidät....elämään....elämään...
Elämään.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Keravalla...Kurkelankatu kahdessa...asiakkaani sanoo;
Teetän keskenmenon,,,otan abortin,,,en voi synnyttää lastani,koska olen opiskelija,....sanoo asiakkaani minulle....nainen...nuori...18..opiskelut kesken.
Hän sanoi,että koko suku on samaa mieltä abortista ja mitä mieltä minä olen...
Onko raskaus raiskauksen tulosta...ei sanoi nainen..
Olisiko lapsi ensimmäinen...kyllä sanoi nainen..
Uskotko jälleensyntymiseen...en oikein osaa sanoa,, sanoi nainen..
Minä osaan sanoin...ja jatkoin....abortti on murha...jos sen teet teko seuraa sinua loppuelämäsi..koko ajan loppuun saakka...murhasit lapsesi...murhasit...
Toiseksi... seuraavassa elämässäsi sinulle tulisi käymään samalla tavalla...syntymäsi keskeytettäisiin..raastimella kohdusta repien...raastimella....
Kolmanneksi....kohdussasi on kasvamassa kaksoset...poikia molemmat....pitkiksi kasvavat...koripalloilijoiksi....kaksi poikaa....kaksoset....
Neljänneksi.....tehdään vaikka paperit,että synnytät pojat ja annat ne meidän huostaamme siksi aikaa kun opiskelusi on kesken ja sitten saat heidät itsellesi....elämään....elämään.....
Nainen alkoi itkemään.....ja vakuuttamaan että synnyttää kummatkin vuorenvarmasti....ja taas itkemään...
ja huokailemaan....onneksi tulin luoksesi sanoi nainen...kätteli ja lähti pois....
Tuli vuosi 1992..täällä Kauhajoen asunnossamme,kun tietäjänhuoneeni oveen koputettiin...
Ovi on auki huikkasin minä...ja ovesta astui hillittömästi itkevä nuori nainen...takanaan kaksi nuorta poikaa....vaaleita pellavapäitä...pitkiä ja reippaita...pitkiä...kuusivuotiaiksi.... Äitinsä poikia.....
Nainen rutisti minua kyynelehtien ja sanoi,että tuossa ne näkemäsi pojat nyt ovat...pojat jotka melkein murhasin....tuossa.....pojat.
Ja pojat kättelivät....ja kiittivät....ja hiukkasen hihittelivätkin...olivat selvästi tietoisina....minusta...tietäjästä...joka pelasti heidät....elämään....elämään...
Elämään.
30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Oudot kivenpalat.....???
30/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Oli vuosi 1996 ja pihaani ajoi tummanpunainen Saab henkilauto.
Siitä tuli mies,noin kolmekymppinen,kätteli, sanoi päivää,silmänsä suurina ja kieltämättä jollakin lailla "eksyneen" oloisena.
Hän oli töissä Uudenkaupungin autotehtaassa jossa koottiin etupäässä Saab henkilautoja.
"Noh...." hän aloitti, kun pääsimme työhuoneeseeni taloni yläkertaan... "yhtenä aamuna ennen töihin menoani keitin kaffit, join ne ja söin pullan kaksi...istuin"...jatkoi asiakkaani.. "keittiöpöytäni ääressä, joka oli noin puolen metrin päästä hirsitaloni seinästä ja siinä oli pienehkö, laudasta tehty kukkaruukkuteline,jossa oli ruukkukasvi. Huomasin äkkiä sivusilmälläni että PUISESTA kukkaruukkulaudasta alkoi tulla esille jonkinlaisia kivenmurikoita kooltaan sentin luokkaa ja niitä tuli todella paljon"...paljonko minä kysyin ja kuulemma useita kymmeniä...
"Ihmettelin", jatkoi asiakkaani puhumistaan, "miten ne vierivät pitkin HIRSITALONI lattiaa että rapina vain kuului ja minulta jäi kaffinjuontini kesken. Keräsin suurimmaksi osaksi kaikki jotka löysin ja sitten töihin työpaikkaani Saabin tehtaalle....jossa kerroin työkavereilleni aamuisen tapahtuman..sekä työpaikkani lääkärilleni,,koska hänkin oli kuulemma asiasta "hyvin " innossaan"....
"Töiden jälkeen" ,kertoi asiakkaani..."kun tulin kotiini,niin lattialle oli ilmaantunut lisääkin kivipalloja ja ne laitoin tulitikkuaskiin,johon mahtui noin 3-4 niitä ja tässä ne sitten onkin" ja samalla näytti minulle askissa olevan kummalliset kivet.
Minä otin ne kiinnostuneena kämmenelleni..ne olivat jollain lailla ikäänkuin tulivuoren kiveä...vaaleahkoa
hiukkasen rosopintaista ja erittäin kevyttä ainetta.En ole aikaisemmin käsitellyt niin kevyttä kivimateriaalia....lautapinnasta syntyneet...LAUDASTA!!!!!!!!!...häh???
Kysyin....että saanko pitää nämä ja lähettää yhdelle tutulleni,, Juhan Af Granille ja sain myöntävän vastauksen ja heti kun asiakkaani lähti soitin Granille...kerroin kivistä ja hän sanoi että lähetä ne tänne vaan,,,,tutkitaan ja katsotaan mistä ne koostuu ja minä heti kivet postiin osoite päälle ja odottamaan..
ja odottamaan..ja taas odottamaan...odottamaan....
ja taas odottamaan....mutta mitä kummaa....kivet hukkui postimatkallaan jonnekin...
Juha Af Grannille ne eivät tulleet.
Siis...mistä ne tuli? Mitä ne oli?Minne ne meni????
Kysyy;
304-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Oli vuosi 1996 ja pihaani ajoi tummanpunainen Saab henkilauto.
Siitä tuli mies,noin kolmekymppinen,kätteli, sanoi päivää,silmänsä suurina ja kieltämättä jollakin lailla "eksyneen" oloisena.
Hän oli töissä Uudenkaupungin autotehtaassa jossa koottiin etupäässä Saab henkilautoja.
"Noh...." hän aloitti, kun pääsimme työhuoneeseeni taloni yläkertaan... "yhtenä aamuna ennen töihin menoani keitin kaffit, join ne ja söin pullan kaksi...istuin"...jatkoi asiakkaani.. "keittiöpöytäni ääressä, joka oli noin puolen metrin päästä hirsitaloni seinästä ja siinä oli pienehkö, laudasta tehty kukkaruukkuteline,jossa oli ruukkukasvi. Huomasin äkkiä sivusilmälläni että PUISESTA kukkaruukkulaudasta alkoi tulla esille jonkinlaisia kivenmurikoita kooltaan sentin luokkaa ja niitä tuli todella paljon"...paljonko minä kysyin ja kuulemma useita kymmeniä...
"Ihmettelin", jatkoi asiakkaani puhumistaan, "miten ne vierivät pitkin HIRSITALONI lattiaa että rapina vain kuului ja minulta jäi kaffinjuontini kesken. Keräsin suurimmaksi osaksi kaikki jotka löysin ja sitten töihin työpaikkaani Saabin tehtaalle....jossa kerroin työkavereilleni aamuisen tapahtuman..sekä työpaikkani lääkärilleni,,koska hänkin oli kuulemma asiasta "hyvin " innossaan"....
"Töiden jälkeen" ,kertoi asiakkaani..."kun tulin kotiini,niin lattialle oli ilmaantunut lisääkin kivipalloja ja ne laitoin tulitikkuaskiin,johon mahtui noin 3-4 niitä ja tässä ne sitten onkin" ja samalla näytti minulle askissa olevan kummalliset kivet.
Minä otin ne kiinnostuneena kämmenelleni..ne olivat jollain lailla ikäänkuin tulivuoren kiveä...vaaleahkoa
hiukkasen rosopintaista ja erittäin kevyttä ainetta.En ole aikaisemmin käsitellyt niin kevyttä kivimateriaalia....lautapinnasta syntyneet...LAUDASTA!!!!!!!!!...häh???
Kysyin....että saanko pitää nämä ja lähettää yhdelle tutulleni,, Juhan Af Granille ja sain myöntävän vastauksen ja heti kun asiakkaani lähti soitin Granille...kerroin kivistä ja hän sanoi että lähetä ne tänne vaan,,,,tutkitaan ja katsotaan mistä ne koostuu ja minä heti kivet postiin osoite päälle ja odottamaan..
ja odottamaan..ja taas odottamaan...odottamaan....
ja taas odottamaan....mutta mitä kummaa....kivet hukkui postimatkallaan jonnekin...
Juha Af Grannille ne eivät tulleet.
Siis...mistä ne tuli? Mitä ne oli?Minne ne meni????
Kysyy;
304-2012.
Ekku Mattila.
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Maailma menossa tuhoaan kohti.
29/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Näettekö?
Kuuletteko?
Ymmärrättekö?
Kuinka moni teistä uskoo,että tämä nykymaailma sotineen,hirveyksineen ja ahneuksineen jossain vaiheessa tulee järkiinsä ja aloittaa uuden että turvallisen elon maapallolle? Että kaikki viha ja sotiminen loppuisi kerralla,että aseet taottaisiin auroiksi...ja maapallo olisi rauhan tyyssija...paratiisi jälleen kerran....
Kuka teistä uskoo että kaikki muuttuu...että rahanhimo häviää,,kateus katoaa ja suuret herrat lopettaisivat kymmenien miljooniensa hamuamisen ilman häpeän tunnetta,,piittamatta köyhistä työtätekevistä?
Todella valtava kollegtiivinen rahanahneus on saamassa sellaiset mittasuhteet,ettei sellaista koskaan ennen ole ollut...millään ei ole väliä...miljoonat vain mulle...teiltä nuijilta pois...mulle,,mulle,,,mulle...
Rahasta on tullut korkein Jumala.
Rahaa,
Rahaa,
Rahaa...
Ymmärrättekö mikä voi muuttaa kaiken???
Mikä on se tekijä,joka kerralla avaa ihmisten silmät ja taas kerran...olemme viisaita ja sanomme ei koskaan enää sotia...ei koskaan enää...
Kun koko maailma joutuu hirvittävän sodan keskelle..taas kerran,niin vasta sitten meissä oleva pahuus hellittää otteensa....kun verta on saanut...tarpeekseen..verta ja taas verta...ja piru hymyilee härskisti...taas kerran...
Kuvitelkaa tilanne....Koko maailmaan, jokapaikkaan,,yhtäaikaa,laskeutuu vaikka niitä kuuluisia lentäviä lautasia..tuhansina ja taas tuhansina yksikköinä,,,,rauhan lähettiläinä ei sodan,...kenties se muuttaa ihmiskunnan toiseksi ja paremmaksi roduksi....ilman sotia ja kavaluutta,ilman kateutta ja rahan himoa...ilman vihaa...luonnon riistämistä...
Vain tälläinen tilanneko kaiken muuttaa voi???
Vaiko tämä???
Kukas se nousi ylös ja sanoi joskus tulevansa takaisin..lupasi palata...maan päälle...hakemaan omansa..ne valitut... ne parhaimmat....mutta vasta kun koko maailma on melkein tuhoutunut..vasta sitten...vasta sitten...
Ymmärrättekö???? Ihmiskunta ei muutu ennenkuin lentävät lautaset laskeutuvat tänne,taikka vasta sitten kun totaalinen sota on meidät tuhonnut.
Siis...kumpi on uskottavampaa??
Loppu häämöttää..
29/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Näettekö?
Kuuletteko?
Ymmärrättekö?
Kuinka moni teistä uskoo,että tämä nykymaailma sotineen,hirveyksineen ja ahneuksineen jossain vaiheessa tulee järkiinsä ja aloittaa uuden että turvallisen elon maapallolle? Että kaikki viha ja sotiminen loppuisi kerralla,että aseet taottaisiin auroiksi...ja maapallo olisi rauhan tyyssija...paratiisi jälleen kerran....
Kuka teistä uskoo että kaikki muuttuu...että rahanhimo häviää,,kateus katoaa ja suuret herrat lopettaisivat kymmenien miljooniensa hamuamisen ilman häpeän tunnetta,,piittamatta köyhistä työtätekevistä?
Todella valtava kollegtiivinen rahanahneus on saamassa sellaiset mittasuhteet,ettei sellaista koskaan ennen ole ollut...millään ei ole väliä...miljoonat vain mulle...teiltä nuijilta pois...mulle,,mulle,,,mulle...
Rahasta on tullut korkein Jumala.
Rahaa,
Rahaa,
Rahaa...
Ymmärrättekö mikä voi muuttaa kaiken???
Mikä on se tekijä,joka kerralla avaa ihmisten silmät ja taas kerran...olemme viisaita ja sanomme ei koskaan enää sotia...ei koskaan enää...
Kun koko maailma joutuu hirvittävän sodan keskelle..taas kerran,niin vasta sitten meissä oleva pahuus hellittää otteensa....kun verta on saanut...tarpeekseen..verta ja taas verta...ja piru hymyilee härskisti...taas kerran...
Kuvitelkaa tilanne....Koko maailmaan, jokapaikkaan,,yhtäaikaa,laskeutuu vaikka niitä kuuluisia lentäviä lautasia..tuhansina ja taas tuhansina yksikköinä,,,,rauhan lähettiläinä ei sodan,...kenties se muuttaa ihmiskunnan toiseksi ja paremmaksi roduksi....ilman sotia ja kavaluutta,ilman kateutta ja rahan himoa...ilman vihaa...luonnon riistämistä...
Vain tälläinen tilanneko kaiken muuttaa voi???
Vaiko tämä???
Kukas se nousi ylös ja sanoi joskus tulevansa takaisin..lupasi palata...maan päälle...hakemaan omansa..ne valitut... ne parhaimmat....mutta vasta kun koko maailma on melkein tuhoutunut..vasta sitten...vasta sitten...
Ymmärrättekö???? Ihmiskunta ei muutu ennenkuin lentävät lautaset laskeutuvat tänne,taikka vasta sitten kun totaalinen sota on meidät tuhonnut.
Siis...kumpi on uskottavampaa??
Loppu häämöttää..
29/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Pari ennustusta ja pommisuoja Kustavissa.
29/4-2012
Ekku Mattila
Selvänäkijä.
Katselin eilen televisiota ja siinä kerrottiin Ranskalaisesta insinööristä.
Koska miehellä oli aurassaan niin paljon surua, laitoin nimensä muistiin ja julkaisen sen tässä ja nyt.
Henri Brecinski.
Jotain hänelle on tulossa...sairauttako...taikka vakavampaa...jotakin kuitenkin...
Varmasti muistattekin että näen valokuvista,taikka televiosiokuvista ihmisen hyvän taikka huonon auran ja jos siinä havaitsen surun harson,se tarkoittaa todella sitä. ja Henrissä se näkyy..
Se toinen on Alajärven suuri mies...Raimo...Vistbacka..ex-vallesmanni....mene tutkimuksiin ja koetetaan tällä tavalla estää tilanteen paheneminen...
Kolmas on Viron Pressa llves.....ja samat sanat hänellekin...
Nyt mennään Kustaviin...eteläsuomeen,,Turun kupeeseen...
Noin 12 vuotta sitten joku osti paikasta suuren maatilan..rakennuksineen kaikkineen..ja käteisellä.
Aivan lähellä asui siihen aikaan Suomen Suuri Mies Kenraali Äänruuth...ja ihmetteli naapuriinsa ilmestynyttä huvila/pommisuojaa. Kaikki tarvittavat tavarat ja muut rakennusaineet,,sementit,betoniraudat
putket ja sellaiset tuotiin rekoilla muualta...kauempaa...ei lähikaupoista...ei...ja jopa rakennusmiehet olivat kaukaa rajan takkaa......juu...
Nyt tuloo kysymys????
Jos Suomalaanen,kuka tahansa tekee saman offensiifin toiseen maahan...vaikkapa Putinin talon lähettyville,niin ei onnnistuisi ikimaailmassa....!!!!!!!!!!Tekisi mieleni sanoa nyt,että mitä helevettiä oikein on tapahtumassa,,mutten sano,koska oon jo niin sanonut muissa teksteissäni..
Täh????
Kysyi;
29/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
Selvänäkijä.
Katselin eilen televisiota ja siinä kerrottiin Ranskalaisesta insinööristä.
Koska miehellä oli aurassaan niin paljon surua, laitoin nimensä muistiin ja julkaisen sen tässä ja nyt.
Henri Brecinski.
Jotain hänelle on tulossa...sairauttako...taikka vakavampaa...jotakin kuitenkin...
Varmasti muistattekin että näen valokuvista,taikka televiosiokuvista ihmisen hyvän taikka huonon auran ja jos siinä havaitsen surun harson,se tarkoittaa todella sitä. ja Henrissä se näkyy..
Se toinen on Alajärven suuri mies...Raimo...Vistbacka..ex-vallesmanni....mene tutkimuksiin ja koetetaan tällä tavalla estää tilanteen paheneminen...
Kolmas on Viron Pressa llves.....ja samat sanat hänellekin...
Nyt mennään Kustaviin...eteläsuomeen,,Turun kupeeseen...
Noin 12 vuotta sitten joku osti paikasta suuren maatilan..rakennuksineen kaikkineen..ja käteisellä.
Aivan lähellä asui siihen aikaan Suomen Suuri Mies Kenraali Äänruuth...ja ihmetteli naapuriinsa ilmestynyttä huvila/pommisuojaa. Kaikki tarvittavat tavarat ja muut rakennusaineet,,sementit,betoniraudat
putket ja sellaiset tuotiin rekoilla muualta...kauempaa...ei lähikaupoista...ei...ja jopa rakennusmiehet olivat kaukaa rajan takkaa......juu...
Nyt tuloo kysymys????
Jos Suomalaanen,kuka tahansa tekee saman offensiifin toiseen maahan...vaikkapa Putinin talon lähettyville,niin ei onnnistuisi ikimaailmassa....!!!!!!!!!!Tekisi mieleni sanoa nyt,että mitä helevettiä oikein on tapahtumassa,,mutten sano,koska oon jo niin sanonut muissa teksteissäni..
Täh????
Kysyi;
29/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Olarin juokseva kummitus 1977.
29/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Kesäkuu, aamulla kello kuusi ja käki kukkuu komeasti.
Olen noin puolisen tuntia juossut Olarin sahanpuruisella lenkkipolulla ja nautin täysin kesän raikkaasta aamuhetkestä.Olen aina pitänyt aikaisesta aamuhetkestä koska luonto on silloin parhaimmillaan,varsinkin keväällä.
Pururadalle tullessani siellä ei ollut muita juoksijoita,mutta nyt huomasin edessäni juoksevan noin 100 metrin päässä, kevyttä holkkää tummapukuisen hahmon.Olen aina halunnut kilpailla,,varsinkin juoksuradoilla ja tavallaan ottaa "miehestä mittaa" joten kiristin vauhtia saadakseen edelläjuoksevan kiinni.
Pääsin hänestä noin 30 metrin päähän ja vaikka kuinka lisäsin nopeuttani...meidän välimatka pysyi koko ajan samana.
Jossain vaiheessa ajattelin että taitaapa kaveri olla joku entinen huippu-urheilija, joka haluaa leikkiä meidän huonompikuntoisten kanssa kissaa ja hiirtä,kunnes äkkiä huomasinkin juoksijassa kummallisen asian.
Hänellä ei ollut lainkaan lenkkiasusteita,,,ei verkkareita,,ei juoksukenkiä,,ei mitään sellaista yllään joka pururadalle mielletään...vain tummahko puku ja mustat kengät....
Ja minä poika ihmettelin....hammasta purren koetin vauhtia lisäämällä saavuttaa pukumiehen,mutta en millään onnnistunut siinä...välimatka pysyi koko ajan noin 30;ssä metrissä....
Siihen aikaan...1977 olin jo harjoitellut kovasti koska tarkoituksenani oli osallistua veteraanien Suomenmestaruuskisoihin,joten voin vakuuttaa että olin todella kovassa kunnossa...1500 metriä 4,20..5000 metriä 17,18 ja kymppitonni 35,30 joten oletin saavani pukumiehen kiinni...mutta ei...
Siinä se mennä koikkelehti edelläni että pukunsa liepeet vain heilahteli.
Tuumasin että äijän täytyy olla joku olympiatason entinen mestari,mutta sitä ihmettelin että miksi ihmeessä lenkkipolulla tumma puku päällään....ja kun pururadan pienehkössä nousussa katosi edestäni niinkuin maan nielemänä..tajusinkin heti ettei pukumies ollut lainkaan tästä maailmasta.
Tutkin katomiskohtaa kuin Irokeesi-inkkari,mutta ei siinä ollut sellaista kohtaakaan jonne olisi voinut livahtaa...matalaa 20 senttistä saniaista,,pieninä kiviä siellä täällä ja nuorta koivupuustoa.
Pukumieskummitus katosi kuin ilmaan...puff...
Sinne meni.....jonnekin...
kertoi;
29/4-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On Kesäkuu, aamulla kello kuusi ja käki kukkuu komeasti.
Olen noin puolisen tuntia juossut Olarin sahanpuruisella lenkkipolulla ja nautin täysin kesän raikkaasta aamuhetkestä.Olen aina pitänyt aikaisesta aamuhetkestä koska luonto on silloin parhaimmillaan,varsinkin keväällä.
Pururadalle tullessani siellä ei ollut muita juoksijoita,mutta nyt huomasin edessäni juoksevan noin 100 metrin päässä, kevyttä holkkää tummapukuisen hahmon.Olen aina halunnut kilpailla,,varsinkin juoksuradoilla ja tavallaan ottaa "miehestä mittaa" joten kiristin vauhtia saadakseen edelläjuoksevan kiinni.
Pääsin hänestä noin 30 metrin päähän ja vaikka kuinka lisäsin nopeuttani...meidän välimatka pysyi koko ajan samana.
Jossain vaiheessa ajattelin että taitaapa kaveri olla joku entinen huippu-urheilija, joka haluaa leikkiä meidän huonompikuntoisten kanssa kissaa ja hiirtä,kunnes äkkiä huomasinkin juoksijassa kummallisen asian.
Hänellä ei ollut lainkaan lenkkiasusteita,,,ei verkkareita,,ei juoksukenkiä,,ei mitään sellaista yllään joka pururadalle mielletään...vain tummahko puku ja mustat kengät....
Ja minä poika ihmettelin....hammasta purren koetin vauhtia lisäämällä saavuttaa pukumiehen,mutta en millään onnnistunut siinä...välimatka pysyi koko ajan noin 30;ssä metrissä....
Siihen aikaan...1977 olin jo harjoitellut kovasti koska tarkoituksenani oli osallistua veteraanien Suomenmestaruuskisoihin,joten voin vakuuttaa että olin todella kovassa kunnossa...1500 metriä 4,20..5000 metriä 17,18 ja kymppitonni 35,30 joten oletin saavani pukumiehen kiinni...mutta ei...
Siinä se mennä koikkelehti edelläni että pukunsa liepeet vain heilahteli.
Tuumasin että äijän täytyy olla joku olympiatason entinen mestari,mutta sitä ihmettelin että miksi ihmeessä lenkkipolulla tumma puku päällään....ja kun pururadan pienehkössä nousussa katosi edestäni niinkuin maan nielemänä..tajusinkin heti ettei pukumies ollut lainkaan tästä maailmasta.
Tutkin katomiskohtaa kuin Irokeesi-inkkari,mutta ei siinä ollut sellaista kohtaakaan jonne olisi voinut livahtaa...matalaa 20 senttistä saniaista,,pieninä kiviä siellä täällä ja nuorta koivupuustoa.
Pukumieskummitus katosi kuin ilmaan...puff...
Sinne meni.....jonnekin...
kertoi;
29/4-2012.
Ekku Mattila
perjantai 27. huhtikuuta 2012
Ennustus Afganistanista.
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Laitan välillä "Suomeksi".....
Afganistanilaisella kaivosministerillä .. Ahmad Nasid Nukkadilla on valtava surun harso ympärillään.
Ei mitään toivoa enää ja on kyse kenties muutamasta päivästä...korkeintaan muutamasta kuukaudesta .
ja pommi hänet hajottaa atomeiksi...
Kannattaako hänen muuttaa vaikka maata,,,jonnekin autiolle saarelle...vuoren huipulle kenties...luolaan
ehkäpä...ei kannata...
Kerronpa vanhan tarinan;
Eräässä maassa oli hyvin rikas, sekä pidetty kuningas...Eräänä yönä hän havahtui outoon rapinaan ja järkytyksekseen huomasi makuuhuoneessaan kuoleman kiiltävä sirppi kädessään...
Kuningas oli hyväkuntoinen ja notkea,,,ja pääsi kuin pääsikin ikkunasta kuolemaa pakoon..pomppasi alapuolella olevan kamelinsa selkään sekä jumalatoonta laukkaa pakoon,että turbaani väpätti.
Katsoessaan taakseen kuningas huomasi ettei kuolemaa näjy....(Härmälääsittäin..näjy)..siis näy,niin
kuningas huokasi syvään sekä luikkasi kamelillaan avonaiseen luolaan..sinne vaan hiekkapöly hampaissaan ratisten....ja kohta sytyttämään taskussaan olevan kynttelin...
Mutta.....mitäs pers....Kuningas ehti ajatella...joku naputtaa hänen olkapäätään ja kääntyessään näki suoraan takanaan seisovan kuoleman,joka virkkoi...."kah...juuri täällähän meidän piti kohdatakin"" sekä samassa heilautti viikatettansa....
Viuuuuuh....
ja töms.
Ahmad Nasid Nukkadin ei kannata ratsastaa...on turhan väsynyt kuoleman hetkellä.
Ilmoitti;
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Laitan välillä "Suomeksi".....
Afganistanilaisella kaivosministerillä .. Ahmad Nasid Nukkadilla on valtava surun harso ympärillään.
Ei mitään toivoa enää ja on kyse kenties muutamasta päivästä...korkeintaan muutamasta kuukaudesta .
ja pommi hänet hajottaa atomeiksi...
Kannattaako hänen muuttaa vaikka maata,,,jonnekin autiolle saarelle...vuoren huipulle kenties...luolaan
ehkäpä...ei kannata...
Kerronpa vanhan tarinan;
Eräässä maassa oli hyvin rikas, sekä pidetty kuningas...Eräänä yönä hän havahtui outoon rapinaan ja järkytyksekseen huomasi makuuhuoneessaan kuoleman kiiltävä sirppi kädessään...
Kuningas oli hyväkuntoinen ja notkea,,,ja pääsi kuin pääsikin ikkunasta kuolemaa pakoon..pomppasi alapuolella olevan kamelinsa selkään sekä jumalatoonta laukkaa pakoon,että turbaani väpätti.
Katsoessaan taakseen kuningas huomasi ettei kuolemaa näjy....(Härmälääsittäin..näjy)..siis näy,niin
kuningas huokasi syvään sekä luikkasi kamelillaan avonaiseen luolaan..sinne vaan hiekkapöly hampaissaan ratisten....ja kohta sytyttämään taskussaan olevan kynttelin...
Mutta.....mitäs pers....Kuningas ehti ajatella...joku naputtaa hänen olkapäätään ja kääntyessään näki suoraan takanaan seisovan kuoleman,joka virkkoi...."kah...juuri täällähän meidän piti kohdatakin"" sekä samassa heilautti viikatettansa....
Viuuuuuh....
ja töms.
Ahmad Nasid Nukkadin ei kannata ratsastaa...on turhan väsynyt kuoleman hetkellä.
Ilmoitti;
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Katoamistapaus 1984.
27/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Asuin Härmässä silloin,Knuuttilanraitilla,kun puhelimeni soi.
Kajaanista päivää sanoi mies,isäni on ollut kateissa monta päivää,voitko auttaa mitenkään
hänen löytämisekseen...
Sanoin,että kyllä ja kehoitin häntä lähettämään minulle kadonneen valokuvia,senhetkisen osoitteensa
jossa oli asunut, sekä suunnistuksessa käytetyn kartan johon on merkitty kadonneen viimeisin näköhavainto.
Meni parisen päivää ja kirje tuli.
Samana iltana soitinkin kadonneen pojalle ja kerroin ensinnä ettei hänen isä ole enää elossa ja toiseksi
annoin koordinaatit mistä hänen ruumiinsa löydetään.
Ilkka sanoi puhelimessa että juuri se kohta siitä mainitsemastani puron kohdasta on jo koluttu tarkasti
ja turhaan,mutta minä sanoin,että menkää uudelleen,koska kadonnut on siellä,niin että vain hänen saappaansa näkyvät.
Ilkka sanoi että kiitosta vaan ja meni tunnin verran kun taas puhelin soi.."Ilkka täällä iltaa...oot sä ihme mies kuule...isäni löytyi juuri sanomastasi paikasta ja kumisaappaansa vain näkyivät" ..."mistä ihmeestä
sen näit"......ihmetteli Ilkka ja vasta sitten kertoi olevansa Salossa toimittajana ja kun kuuli että olen hyvä selvänäkijä,niin otti minuun yhteyttä isänsä asiassa.
Ilkka Äyräväinen on edelleenkin toimittaja mm Ultra-lehdessä ja tehnyt useita radio,sekä televisio-ohjelmia.
Hänen kauttaan olen ollut ratkaisemassa aikaisemmin kirjoittamaani Kyllikki Saaren trageriaa,sekä useita muitakin juttuja.
Soittakaa llkka Äyräväiselle ja tarkistakaa onko puheissani perää.
Sanoi;
27/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Asuin Härmässä silloin,Knuuttilanraitilla,kun puhelimeni soi.
Kajaanista päivää sanoi mies,isäni on ollut kateissa monta päivää,voitko auttaa mitenkään
hänen löytämisekseen...
Sanoin,että kyllä ja kehoitin häntä lähettämään minulle kadonneen valokuvia,senhetkisen osoitteensa
jossa oli asunut, sekä suunnistuksessa käytetyn kartan johon on merkitty kadonneen viimeisin näköhavainto.
Meni parisen päivää ja kirje tuli.
Samana iltana soitinkin kadonneen pojalle ja kerroin ensinnä ettei hänen isä ole enää elossa ja toiseksi
annoin koordinaatit mistä hänen ruumiinsa löydetään.
Ilkka sanoi puhelimessa että juuri se kohta siitä mainitsemastani puron kohdasta on jo koluttu tarkasti
ja turhaan,mutta minä sanoin,että menkää uudelleen,koska kadonnut on siellä,niin että vain hänen saappaansa näkyvät.
Ilkka sanoi että kiitosta vaan ja meni tunnin verran kun taas puhelin soi.."Ilkka täällä iltaa...oot sä ihme mies kuule...isäni löytyi juuri sanomastasi paikasta ja kumisaappaansa vain näkyivät" ..."mistä ihmeestä
sen näit"......ihmetteli Ilkka ja vasta sitten kertoi olevansa Salossa toimittajana ja kun kuuli että olen hyvä selvänäkijä,niin otti minuun yhteyttä isänsä asiassa.
Ilkka Äyräväinen on edelleenkin toimittaja mm Ultra-lehdessä ja tehnyt useita radio,sekä televisio-ohjelmia.
Hänen kauttaan olen ollut ratkaisemassa aikaisemmin kirjoittamaani Kyllikki Saaren trageriaa,sekä useita muitakin juttuja.
Soittakaa llkka Äyräväiselle ja tarkistakaa onko puheissani perää.
Sanoi;
27/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Suuri Ennustus Famadihana......
27/4-2012.
Ekku Mattilla
selvänäkijä.
Luuleeko maailma rauhan saavan,
helpotuksen huokauksen,
kohta soivat kuolinkellot.
Se ääni kaikuu pohjoisesta,
vuorilta ja laaksoista,
aivopesty on kansa sen.
He meluavat suureen ääneen,
kumartavat kuningasta,
hän paholaisen apu on.
Näkyy mahaa,
takakenos,
katseleepi ylös päin.
se kansa liikkuu nykien,
he robottien lailla,
hynoosihin laitettu.
0n nälkää,janoo,ei asumusta,
on rotat syöty,sammakot,
mut aseissa on ruuti kuiva.
on turhaa luulla,
et järki voittaa,
pian koittaa puna,veren ääni.
Ei hullulle saa naureskella,
jos tällä suuri miekka on,
me näemme päiden putoavan.
Pjongingista käsky kuuluu,
etelään nyt hyökätkää,
surmatkaa ylenmäärin.
Jo näkyy savut ohjusten,
suhisevan taivahilla,
jokaisella tuhat nimeä.
Ne he löytää,
erehtymättä,
kohtalot on täytetty.
Näkyy verta,kuolemaa,
irronneita jäseniä,
Etelässä huudot kaikuu.
tuol joet järvet punaisina,
tuol rakennukset sulavat,
ja ihot valuu sihisten.
Vaik Kimillä,
on virnistystä,
pian ohjus löytää naaman sen.
taas kaksi maata kättä vääntää,
nyt tulee se toisen toisinto,
mut 50 0n hyvin pieni.
Jos uhrimäärä lasketaan,
se ennen,
nyt kerrottuna tuhannella,
on lihaa verta suolenpäitä,
auringossa haisevaa,
kukaan ei hautaa heitä,
Pohjoisesta etelään,
etelästä pohjoiseen,
kuolema se rientää joutuin.
Kyl on hengen ottajia,
vetäjiä liipaisimen,
pistäjiä kuolon miekan.
Ei koskaan ihmiskuntaa,
koettele tälläinen,
nää sodat jäävät viimeiseksi.
Mut katsokaa,
tuol rättipäät,
latailevat ohjuksiaan.
he huomasivat tilanteen,
antavan nyt muutokseen,
ja uusinnan seitsemästä.
se sota kuusi ja seitsemän,
viel häpeätä tuntevat,
nyt tuhotaanpa kansa sen.
kas ohjukset,
joil osoitteet,
ne rientää kohti pientä maata.
kahdeksasta suunnasta,
kuolema katsoo,
hieroo kättään kalisevaa.
367 on salamoita,
niitä lähti 900,
mut tuho on liian suuri.
Pian pieni maa,
on kynnettynä,
ja taivahalla pätsin savu.
Loppu saapui ammuksina,
jysähtäen vierees sun,
silmäs auki,revähtäneet.
nyt katsokaa,
te rättipäitä,
ei hekään pääse pälkähästä.
Näen taivaal monta ammusta,
ne pian on kotona,
lähteneet Israelista
seuratkaapa syyllisiä,
jotka kaiken aloitti,
heil veri lakkaa liikkumasta.
Sekunnissa hymys loppuu,
kirahtaen äänes kaikuu,
aavikolla veripilkku.
Sodan teitte kauhunlailla,
nyt repien se teitä raapii,
raastaa henget ruumiistanne.
Vaik Israel,
on paloina,
ei se lakkaa olemasta.
Se syntyy lailla Feniksen,
Jumalanko avulla,
tuhkasta kuuluu ääni.
Nyt rakentakaa,
taas uudelleen,
pian uusi maa,uusi taivas.
tuol toinen maa,
on Helmikuu,
ja pakkasta 40 astetta.
Joku vuosi,
samaa sotaa,
vihasta nousee pää.
Hän meitä katsoo,
rotan lailla,
hamuaapi temmppeleitä.
On tyytyväinen kuolemista,
jotka syntyy kauempana,
nyt Raatteen kostan kerralla.
sen muistan häpeänä,
sen musiikin,
joka jäätyi pakkasessa.
Tuolla makaa trumpetti,
rumpukin haljenneena,
kaatuneita ylenmäärin.
Nämä mieles kanuukilla,
ja napin painaa hymyillen,
sammuttaapi virran maan.
hah mitäs teette tolpilla,
mitä langoilla taivahan,
sähkön teiltä sammutan.
hah mitäs teette koneillanne,
mitä laivoilla lainehien,
teillänne ei mikään liiku.
Ampukaa nyt ohjuksenne,
panssarinne käskekää,
kaikki seisoo paikallansa.
Vastaan pankaa,
seipäillänne,
joilla hutkitte pakkasessa.
Meil on Iitis,
Kausalassa,
pommisuoja joka lämmin.
Teil taas on Helmikuu,
lunta metrin,
ja ulkona 40 astetta.
Mikäs tuolla,
kas Raatteen tie,
jatkakaamme nyt siitä.
Mein vanhat urhot,
herätkää,
irrottakaa kuolinkääreet.
Katsokaa ja seuratkaa,
kun etenemme kohteeseen,
mitaleita ylenmäärin.
Hei tuolla näkyy Oulun suu,
pian Kokkolakin kajastaa,
kas pakkasta 40 astetta.
Nyt tehkää työnne kapustiinit,
ottakaa ja vallatkaa,
vaik on 40 astetta pakkasta.
Sota tuli kauhun lailla,
repien se meitä raapii,
ulkona 40 astetta pakkasta.
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattilla
selvänäkijä.
Luuleeko maailma rauhan saavan,
helpotuksen huokauksen,
kohta soivat kuolinkellot.
Se ääni kaikuu pohjoisesta,
vuorilta ja laaksoista,
aivopesty on kansa sen.
He meluavat suureen ääneen,
kumartavat kuningasta,
hän paholaisen apu on.
Näkyy mahaa,
takakenos,
katseleepi ylös päin.
se kansa liikkuu nykien,
he robottien lailla,
hynoosihin laitettu.
0n nälkää,janoo,ei asumusta,
on rotat syöty,sammakot,
mut aseissa on ruuti kuiva.
on turhaa luulla,
et järki voittaa,
pian koittaa puna,veren ääni.
Ei hullulle saa naureskella,
jos tällä suuri miekka on,
me näemme päiden putoavan.
Pjongingista käsky kuuluu,
etelään nyt hyökätkää,
surmatkaa ylenmäärin.
Jo näkyy savut ohjusten,
suhisevan taivahilla,
jokaisella tuhat nimeä.
Ne he löytää,
erehtymättä,
kohtalot on täytetty.
Näkyy verta,kuolemaa,
irronneita jäseniä,
Etelässä huudot kaikuu.
tuol joet järvet punaisina,
tuol rakennukset sulavat,
ja ihot valuu sihisten.
Vaik Kimillä,
on virnistystä,
pian ohjus löytää naaman sen.
taas kaksi maata kättä vääntää,
nyt tulee se toisen toisinto,
mut 50 0n hyvin pieni.
Jos uhrimäärä lasketaan,
se ennen,
nyt kerrottuna tuhannella,
on lihaa verta suolenpäitä,
auringossa haisevaa,
kukaan ei hautaa heitä,
Pohjoisesta etelään,
etelästä pohjoiseen,
kuolema se rientää joutuin.
Kyl on hengen ottajia,
vetäjiä liipaisimen,
pistäjiä kuolon miekan.
Ei koskaan ihmiskuntaa,
koettele tälläinen,
nää sodat jäävät viimeiseksi.
Mut katsokaa,
tuol rättipäät,
latailevat ohjuksiaan.
he huomasivat tilanteen,
antavan nyt muutokseen,
ja uusinnan seitsemästä.
se sota kuusi ja seitsemän,
viel häpeätä tuntevat,
nyt tuhotaanpa kansa sen.
kas ohjukset,
joil osoitteet,
ne rientää kohti pientä maata.
kahdeksasta suunnasta,
kuolema katsoo,
hieroo kättään kalisevaa.
367 on salamoita,
niitä lähti 900,
mut tuho on liian suuri.
Pian pieni maa,
on kynnettynä,
ja taivahalla pätsin savu.
Loppu saapui ammuksina,
jysähtäen vierees sun,
silmäs auki,revähtäneet.
nyt katsokaa,
te rättipäitä,
ei hekään pääse pälkähästä.
Näen taivaal monta ammusta,
ne pian on kotona,
lähteneet Israelista
seuratkaapa syyllisiä,
jotka kaiken aloitti,
heil veri lakkaa liikkumasta.
Sekunnissa hymys loppuu,
kirahtaen äänes kaikuu,
aavikolla veripilkku.
Sodan teitte kauhunlailla,
nyt repien se teitä raapii,
raastaa henget ruumiistanne.
Vaik Israel,
on paloina,
ei se lakkaa olemasta.
Se syntyy lailla Feniksen,
Jumalanko avulla,
tuhkasta kuuluu ääni.
Nyt rakentakaa,
taas uudelleen,
pian uusi maa,uusi taivas.
tuol toinen maa,
on Helmikuu,
ja pakkasta 40 astetta.
Joku vuosi,
samaa sotaa,
vihasta nousee pää.
Hän meitä katsoo,
rotan lailla,
hamuaapi temmppeleitä.
On tyytyväinen kuolemista,
jotka syntyy kauempana,
nyt Raatteen kostan kerralla.
sen muistan häpeänä,
sen musiikin,
joka jäätyi pakkasessa.
Tuolla makaa trumpetti,
rumpukin haljenneena,
kaatuneita ylenmäärin.
Nämä mieles kanuukilla,
ja napin painaa hymyillen,
sammuttaapi virran maan.
hah mitäs teette tolpilla,
mitä langoilla taivahan,
sähkön teiltä sammutan.
hah mitäs teette koneillanne,
mitä laivoilla lainehien,
teillänne ei mikään liiku.
Ampukaa nyt ohjuksenne,
panssarinne käskekää,
kaikki seisoo paikallansa.
Vastaan pankaa,
seipäillänne,
joilla hutkitte pakkasessa.
Meil on Iitis,
Kausalassa,
pommisuoja joka lämmin.
Teil taas on Helmikuu,
lunta metrin,
ja ulkona 40 astetta.
Mikäs tuolla,
kas Raatteen tie,
jatkakaamme nyt siitä.
Mein vanhat urhot,
herätkää,
irrottakaa kuolinkääreet.
Katsokaa ja seuratkaa,
kun etenemme kohteeseen,
mitaleita ylenmäärin.
Hei tuolla näkyy Oulun suu,
pian Kokkolakin kajastaa,
kas pakkasta 40 astetta.
Nyt tehkää työnne kapustiinit,
ottakaa ja vallatkaa,
vaik on 40 astetta pakkasta.
Sota tuli kauhun lailla,
repien se meitä raapii,
ulkona 40 astetta pakkasta.
27/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
torstai 26. huhtikuuta 2012
Uhkakuvia lisää 2012...
26/4-2012.
Ekku Mattila
Selvänäkijä.
Näkyy eräs maa,pohjoinen, joku vuosi ja Eteläkorean kansallispäivä.
Taivaalta iskee satoja pitkänmatkan ohjuksia,jotka osuvat ennalta määrättyihin kohteisiin valtavaa tuhoa
tuoden. Kymmenen minuutin aikana kuolleita sekä haavoittuneita tulee satojatuhansia ja sekasorto on sanoinkuvaamatonta.
Koko taivas vaikuttaa palavan.
Vuosi 1950 saa pahan jatkumon,,,ja koko muu maailma seuraa tapahtumia henkeään pidätellen.
Tunnin kuluessa meri antaa pohjoiselle opetuksen,kun Pjongngin alue katoaa historiaan, ohjusten muodossa,eikä Kimille enää koskaan päivä paista,
Sekasorto on täydellinen.
Yöllä..toisaalla..entinen seitsemän päivän sota alkaa jälleen toteutua ja luvattu maa vapisee ammusten voimasta,niitäkin on satoja ja maa on kauhun lamauttama...kuolleitten tähden.., sodan ja pauhun.
iskuissa on mukana 8 maata,,, kahdeksan kavalaa maata,,pahuuden maata.
Sekasorto on täydellinen..
Koko taivas vaikuttaa palavan.
Noin kuukausi äsken mainituista tapahtumista ..eräässä maassa on Helmikuu ja pakkasta 40 astetta...
Pakkasta 40 astetta...
Ja Kausalassa....Iitissä eräässä pommisuojassa riemuitaan...vieraalla kielellä...
ja ulkona on 40 astetta pakkasta..
pahuus paukkuu pakkasen mukana..
oudolla kielellä..
Koko taivas vaikuttaa palavan.
koko taivas.
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
Selvänäkijä.
Näkyy eräs maa,pohjoinen, joku vuosi ja Eteläkorean kansallispäivä.
Taivaalta iskee satoja pitkänmatkan ohjuksia,jotka osuvat ennalta määrättyihin kohteisiin valtavaa tuhoa
tuoden. Kymmenen minuutin aikana kuolleita sekä haavoittuneita tulee satojatuhansia ja sekasorto on sanoinkuvaamatonta.
Koko taivas vaikuttaa palavan.
Vuosi 1950 saa pahan jatkumon,,,ja koko muu maailma seuraa tapahtumia henkeään pidätellen.
Tunnin kuluessa meri antaa pohjoiselle opetuksen,kun Pjongngin alue katoaa historiaan, ohjusten muodossa,eikä Kimille enää koskaan päivä paista,
Sekasorto on täydellinen.
Yöllä..toisaalla..entinen seitsemän päivän sota alkaa jälleen toteutua ja luvattu maa vapisee ammusten voimasta,niitäkin on satoja ja maa on kauhun lamauttama...kuolleitten tähden.., sodan ja pauhun.
iskuissa on mukana 8 maata,,, kahdeksan kavalaa maata,,pahuuden maata.
Sekasorto on täydellinen..
Koko taivas vaikuttaa palavan.
Noin kuukausi äsken mainituista tapahtumista ..eräässä maassa on Helmikuu ja pakkasta 40 astetta...
Pakkasta 40 astetta...
Ja Kausalassa....Iitissä eräässä pommisuojassa riemuitaan...vieraalla kielellä...
ja ulkona on 40 astetta pakkasta..
pahuus paukkuu pakkasen mukana..
oudolla kielellä..
Koko taivas vaikuttaa palavan.
koko taivas.
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Krimin sota 1885. (jälleensyntyminen)
26/4-2012.
Ekku Mattila.
Paikka syntymäkotini Alahärmässä,Hakokylä,nykyinen Knuuttilanraitti 203.
On vuosi 1950, paikalla äitini ja minä ja minulla ottaa päähän....
Muistan tämän kuin eilisen....jossakin lehdessä luin...juu-uu...opin jollakin lailla lukemaan jo 4 vuotiaana
Krimin sodasta,siitä suuresta,sekä katselemaan lehdessä olevia tykkejä ja muita sotaan liittyvää.
Kesken lukemiseni sanoin äidilleni,,että minä olen ollu juuri tuas klimin solas ja lataamas noita piippuja..
ja että muistan miten oli tolella lapaa ja meteliä ja että mua osui kuula tuahon,,reiren sivuun ja että sitten
voi että kun haavasta vuati palio verta ja sotlkua...ja että sitten mä kualin...
Koettakaapas arvata kuka tai mikä tarttui mun hiuksiini kiinni? Joo-o...oma äiteenihän se ja kyllä sain
kyytiä...muistan miten olin kuin maailmanpyörässä ....pienet jalat vain suihkivat ilmassa..
Äitihän tottakait koetti mun päästäni saada pois tuollaiset hullut ajatukset ja retuutti ja retuutti ja taas retuutti...jos nyt tällä aikaa oltaisiin,niin eikun sossurouvat olis mut turvaan hakenu...ja äitee punastellen oikeuren ethen...
Niin...jo pienestä saakka olen muistanut noi vanhat aikani,,silloin ennen tätä nykyistä syntymääni.
Muistan elävästä ne kovat taistelut Krimillä,,sen metelin,voihkeen ja ruudin ja veren hajut.Muistan miten
luodit vinkuivat ilmassa ja sekoittuivat kivien ja mullan sekasotkuksi...haavoittaen ja tappaen..meitä nuoria,
meitä nuoria...
Yhä muistan sen kummallisen ja oudon pehmeän tunteen,kun vereni liejuun katosi,,olin kuin pumpulissa ja vailla minkäänlaista painovoimaa.Myös Taistelun äänet katosivat,oli vain lämmintä hiljaisuutta ilman kipua ja tuskaa...vain minä...15 vuotias nuorukainen,,vain minä ja tuleva kuolemani....kuolemani...
Silloin jo....huomatkaa...silloin jo...näin kirkaan valon tulevan...avaran valotunnelin lailla,,jostakin kuin tyhjästä ja tuntemattomuudesta...minulle tehdyn..ja sinne minä nousin,painottoman perhosen lailla,,valoa
kohden...valoa kohden...ilmassa leijuen...valoa kohti.
Kirjoitin "silloin jo" koska näkemästäni kirkkaasta valotunnelista alettiin puhua vasta 1960 luvun jälkeen ja vasta nyt sen saman ovat kokeneet tuhannet muut ihmiset...etupäässä nukutetut leikkauspotilaat.
Onneksi aika nopeasti opin läksyni...sillä äitini välillä tiedusteltuaan minulta Klimin solasta...pidin naamani ummessa...mukamas leikin kuusenkävyilläni..enkä kuullut...
oli se hiuksista repiminen niin kovaa kyytiä...
kipiää otti.
26/4-2012
Ekku Mattila
Ekku Mattila.
Paikka syntymäkotini Alahärmässä,Hakokylä,nykyinen Knuuttilanraitti 203.
On vuosi 1950, paikalla äitini ja minä ja minulla ottaa päähän....
Muistan tämän kuin eilisen....jossakin lehdessä luin...juu-uu...opin jollakin lailla lukemaan jo 4 vuotiaana
Krimin sodasta,siitä suuresta,sekä katselemaan lehdessä olevia tykkejä ja muita sotaan liittyvää.
Kesken lukemiseni sanoin äidilleni,,että minä olen ollu juuri tuas klimin solas ja lataamas noita piippuja..
ja että muistan miten oli tolella lapaa ja meteliä ja että mua osui kuula tuahon,,reiren sivuun ja että sitten
voi että kun haavasta vuati palio verta ja sotlkua...ja että sitten mä kualin...
Koettakaapas arvata kuka tai mikä tarttui mun hiuksiini kiinni? Joo-o...oma äiteenihän se ja kyllä sain
kyytiä...muistan miten olin kuin maailmanpyörässä ....pienet jalat vain suihkivat ilmassa..
Äitihän tottakait koetti mun päästäni saada pois tuollaiset hullut ajatukset ja retuutti ja retuutti ja taas retuutti...jos nyt tällä aikaa oltaisiin,niin eikun sossurouvat olis mut turvaan hakenu...ja äitee punastellen oikeuren ethen...
Niin...jo pienestä saakka olen muistanut noi vanhat aikani,,silloin ennen tätä nykyistä syntymääni.
Muistan elävästä ne kovat taistelut Krimillä,,sen metelin,voihkeen ja ruudin ja veren hajut.Muistan miten
luodit vinkuivat ilmassa ja sekoittuivat kivien ja mullan sekasotkuksi...haavoittaen ja tappaen..meitä nuoria,
meitä nuoria...
Yhä muistan sen kummallisen ja oudon pehmeän tunteen,kun vereni liejuun katosi,,olin kuin pumpulissa ja vailla minkäänlaista painovoimaa.Myös Taistelun äänet katosivat,oli vain lämmintä hiljaisuutta ilman kipua ja tuskaa...vain minä...15 vuotias nuorukainen,,vain minä ja tuleva kuolemani....kuolemani...
Silloin jo....huomatkaa...silloin jo...näin kirkaan valon tulevan...avaran valotunnelin lailla,,jostakin kuin tyhjästä ja tuntemattomuudesta...minulle tehdyn..ja sinne minä nousin,painottoman perhosen lailla,,valoa
kohden...valoa kohden...ilmassa leijuen...valoa kohti.
Kirjoitin "silloin jo" koska näkemästäni kirkkaasta valotunnelista alettiin puhua vasta 1960 luvun jälkeen ja vasta nyt sen saman ovat kokeneet tuhannet muut ihmiset...etupäässä nukutetut leikkauspotilaat.
Onneksi aika nopeasti opin läksyni...sillä äitini välillä tiedusteltuaan minulta Klimin solasta...pidin naamani ummessa...mukamas leikin kuusenkävyilläni..enkä kuullut...
oli se hiuksista repiminen niin kovaa kyytiä...
kipiää otti.
26/4-2012
Ekku Mattila
Murhia, miksi koko ajan murhia...??
26/4-2012.
Ekku Mattila
Selvänäkijän ammatti vain on sellainen..
Maailmassa katoaa ihmisiä satojatuhansia ja meillä Suomessakin joka vuosi noin 400.
Elossa meillä löydetään noin 300, mutta kateisiin jää satakunta vuosittaisn.
On hirvittävä trageria kadonneen omaisille jos kadonneestä ei koskaan kuulu mitään ja he tekevät mitä tahansa saadakseen omaisensa kohtalon selville..jopa ottavat yhteyttä meihin näkijöihin...
Meidän työmme on vain tälläinen....selvitämme murhia ja taas murhia,,kadonneita ja taas uusia kadonneita,,,,vuodesta toiseen,,vuosikymmenestä toiseen...
Toinen asia on se,että minulla on valtava nippu asiakirjoja joista suurin osa käsittelee juuri murhia ja koska tarkoituksena on sitten myöhemmin, kiikkumastuolissa,,,nytkö...kirjoittaa ammatistani kirjantapaisen.
Minulla on jo nyt valmiina 2 kirjasta, joista toinen käsittelee vanhaa testamenttia...5000-9000 vuotta sitten
tapahtuneita asioita ja toinen omaa elämäkertaani.
Tähän omaan elämäkertaani liittyy vahvasti juuri jälleensyntyminen ja kohta naputtelen siitä aiheesta
enemmänkin.. ..Molemmat kirjat aion julkaista noin vuoden sisällä...joten sitten pitäkää penkeistänne
kiinni...
Siis...
Kohta mennään Krimin sotaan..
264-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
Selvänäkijän ammatti vain on sellainen..
Maailmassa katoaa ihmisiä satojatuhansia ja meillä Suomessakin joka vuosi noin 400.
Elossa meillä löydetään noin 300, mutta kateisiin jää satakunta vuosittaisn.
On hirvittävä trageria kadonneen omaisille jos kadonneestä ei koskaan kuulu mitään ja he tekevät mitä tahansa saadakseen omaisensa kohtalon selville..jopa ottavat yhteyttä meihin näkijöihin...
Meidän työmme on vain tälläinen....selvitämme murhia ja taas murhia,,kadonneita ja taas uusia kadonneita,,,,vuodesta toiseen,,vuosikymmenestä toiseen...
Toinen asia on se,että minulla on valtava nippu asiakirjoja joista suurin osa käsittelee juuri murhia ja koska tarkoituksena on sitten myöhemmin, kiikkumastuolissa,,,nytkö...kirjoittaa ammatistani kirjantapaisen.
Minulla on jo nyt valmiina 2 kirjasta, joista toinen käsittelee vanhaa testamenttia...5000-9000 vuotta sitten
tapahtuneita asioita ja toinen omaa elämäkertaani.
Tähän omaan elämäkertaani liittyy vahvasti juuri jälleensyntyminen ja kohta naputtelen siitä aiheesta
enemmänkin.. ..Molemmat kirjat aion julkaista noin vuoden sisällä...joten sitten pitäkää penkeistänne
kiinni...
Siis...
Kohta mennään Krimin sotaan..
264-2012.
Ekku Mattila
Tarjoilijan kauhea kohtalo Järvenpäässä 1985.
26/4-2012.
Ekku Mattila
Sain mainittuna vuonna asiakkaakseni naisen,Järvenpäästä ja ammatiltaan tarjoilijan.
Hän teki vuorotöitä ravintolassa ja oli seurustellut muutaman vuoden ulkomaalaisen
miehen kanssa ja lopettamassa suhteen miehen kovan mustasukkaisuuden takia.
Kuultuaan naiselta että mies jää sivuun naisen elämästä alkoi kova uhkaaminen sekä jos
minut jätät...ei sua saa kukaan muukaan...tyyliin...
Kun näin naisen tuomat valokuvat itsestään huomasin heti kuvista huokuvan suuren surun sekä
kuoleman varjot. Koska en tietystikään voinut suoraan naiselle sanoa hänen olevan suuressa
vaarassa, ehdotin että hän voi muuttaa muualle..kotikaupunkiinsa Jyväskylään vaikka, sekä ottaa uuden ja paremman työn,mutta ei...Nainen ei siihen suostunut,vaan kertoi olevansa nykyisessä työssään..
vaikka kuolemaansa saakka...
Kun asiakas lähti niin heti soitin Järvenpään poliiseille ja selitin naisen olevan suuressa vaarassa,,että se ja se mies tulee tappamaan naisen ja ettäkö mistä minä sen tiedän....koska olen selvänäkijä...jaa, kysyi poliisi..
kuka, Ekku Mattilako,,,jaa-a...eihän me voida kaikenmaailman,,,näkijöitten lausuntojen perusteella...
ei se käy ei ja klik, kuului puhelimestani...
Otti kuitenkin ylös antamani naisen nimen sekä osoitteen puhelinnumeron kanssa.
Jaahas....
Noin 2 viikon kuluttua oli Hesarissa uutinen,,jossa ilmoitettiin yhden tarjoilijan tulleen tapetuksi kotitalonsa oven edessä...illalla 23,00 jälkeen...kahdellakymmenellä puukoniskulla puhkottuna...Saman kesän Alibi-lehdessä Kerrottiin tappajan olleen uhrin entisen poikaystävän..ulkomaalaisen....
Juu..
Jos ja jos....jos poliisit olisivat ottaneet varoitukseni vakavasti ja karkoittaneet miehen maasta ja jos nainen olisi minua uskonut sekä muuttanut Jyväskylään,niin,,,ja niin,,,,ja niin...
Tulevaisuuden voi muuttaa,koska se ei ole vielä tapahtunut,eilistä ei voi. Nyt kävi kuitenkin niin,että nainen ei saanut elää..
Taas.....se Kain ja Abell.....se mustasukkaisuus..hirvittävä vika ihmisessä...
hirvittävä....
26/4-2012
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
Sain mainittuna vuonna asiakkaakseni naisen,Järvenpäästä ja ammatiltaan tarjoilijan.
Hän teki vuorotöitä ravintolassa ja oli seurustellut muutaman vuoden ulkomaalaisen
miehen kanssa ja lopettamassa suhteen miehen kovan mustasukkaisuuden takia.
Kuultuaan naiselta että mies jää sivuun naisen elämästä alkoi kova uhkaaminen sekä jos
minut jätät...ei sua saa kukaan muukaan...tyyliin...
Kun näin naisen tuomat valokuvat itsestään huomasin heti kuvista huokuvan suuren surun sekä
kuoleman varjot. Koska en tietystikään voinut suoraan naiselle sanoa hänen olevan suuressa
vaarassa, ehdotin että hän voi muuttaa muualle..kotikaupunkiinsa Jyväskylään vaikka, sekä ottaa uuden ja paremman työn,mutta ei...Nainen ei siihen suostunut,vaan kertoi olevansa nykyisessä työssään..
vaikka kuolemaansa saakka...
Kun asiakas lähti niin heti soitin Järvenpään poliiseille ja selitin naisen olevan suuressa vaarassa,,että se ja se mies tulee tappamaan naisen ja ettäkö mistä minä sen tiedän....koska olen selvänäkijä...jaa, kysyi poliisi..
kuka, Ekku Mattilako,,,jaa-a...eihän me voida kaikenmaailman,,,näkijöitten lausuntojen perusteella...
ei se käy ei ja klik, kuului puhelimestani...
Otti kuitenkin ylös antamani naisen nimen sekä osoitteen puhelinnumeron kanssa.
Jaahas....
Noin 2 viikon kuluttua oli Hesarissa uutinen,,jossa ilmoitettiin yhden tarjoilijan tulleen tapetuksi kotitalonsa oven edessä...illalla 23,00 jälkeen...kahdellakymmenellä puukoniskulla puhkottuna...Saman kesän Alibi-lehdessä Kerrottiin tappajan olleen uhrin entisen poikaystävän..ulkomaalaisen....
Juu..
Jos ja jos....jos poliisit olisivat ottaneet varoitukseni vakavasti ja karkoittaneet miehen maasta ja jos nainen olisi minua uskonut sekä muuttanut Jyväskylään,niin,,,ja niin,,,,ja niin...
Tulevaisuuden voi muuttaa,koska se ei ole vielä tapahtunut,eilistä ei voi. Nyt kävi kuitenkin niin,että nainen ei saanut elää..
Taas.....se Kain ja Abell.....se mustasukkaisuus..hirvittävä vika ihmisessä...
hirvittävä....
26/4-2012
Ekku Mattila.
Kadonnut poika Mäntsälässä 1985
26/4-2012.
Ekku Mattila
Taas lyhyesti...
Mäntsälässä asuva poliisi Heikki Topihulmi soitti minulle,että 10 vuotias pikkupoika on ollut kateissa kohta vuoden verran ja koska olen kuulemma selvänäkijä,niin eihän siinä mitään menetäkään,jos kysyn sinulta.
Sanoin,että kysyhän vaan ja vastasin pojalla olleen sellainen tapa,että useasti kaiveli sellaisia tunneleita pehmeään hiekkakumpareeseen ja vastaavaan ja ollessaan sellaisessa tunnelissa se äkkiä romahtikin niin
että poika kuoli sinne .
Topi sanoi että kiitos vaan ja näkemiin.
Meni muutama päivä ja sain puhelinsoiton ja loput melkein arvaattekin...poika oli löydetty romahtaneesta hiekkatunnelista...aivan lähellä kotiaan...ja myös arvaatte senkin,että kysyttäessä ei Heikki luvannut mainita
selvänäkjän antamasta vihjeestä....nimeltään Ekku Mattila...
26/4-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
Taas lyhyesti...
Mäntsälässä asuva poliisi Heikki Topihulmi soitti minulle,että 10 vuotias pikkupoika on ollut kateissa kohta vuoden verran ja koska olen kuulemma selvänäkijä,niin eihän siinä mitään menetäkään,jos kysyn sinulta.
Sanoin,että kysyhän vaan ja vastasin pojalla olleen sellainen tapa,että useasti kaiveli sellaisia tunneleita pehmeään hiekkakumpareeseen ja vastaavaan ja ollessaan sellaisessa tunnelissa se äkkiä romahtikin niin
että poika kuoli sinne .
Topi sanoi että kiitos vaan ja näkemiin.
Meni muutama päivä ja sain puhelinsoiton ja loput melkein arvaattekin...poika oli löydetty romahtaneesta hiekkatunnelista...aivan lähellä kotiaan...ja myös arvaatte senkin,että kysyttäessä ei Heikki luvannut mainita
selvänäkjän antamasta vihjeestä....nimeltään Ekku Mattila...
26/4-2012.
Ekku Mattila
Bodomijärven murhat ...
26/4-2012.
Ekku Mattila
Lyhyesti taas..
Jo 1970 luvulla kerroin tutuilleni että tiedän tarkalleen mitä Bodomijärvellä tapahtui.
Kerroin myöskin viranomaisille kun kysyivät...monille toimittajille kun kysyivät ja kerroin monille jotka eivät edes kysyneet...
Minä näin tarkalleen mustasukkaisuuden aiheuttaman kauhean veriteon,vahvan humalatilan sekä yltiöpäisen äkkipikaisuuden kasaaman tapahtumasarjan,jonka lopputuloksena paikalle jäi kolmen nuoren veriset ruumiit.
Koska tapahtumista on jo käyty oikeudenkäynti,niin en siihen enää puutu..kuitenkin tiedän,että syyllinen
jossakin vaiheessa lukee tämänkin blogikirjoitukseni. Minä tiedän,että sinä tiedät minun tietävän...samoin
rikospoliisit tietävät...ja lehtimiehetkin tietävät....melkein jokainen sen tietää...
hmmmm....syyllisen nimi on taas hakusessa...linnaan joutuisin,jos sen nyt muistaisin...ja tässä julkaisisin.....joten...en millään muista...en...en...
Vakuutti..
Ekku Mattila
26/4-2012.
Ekku Mattila
Lyhyesti taas..
Jo 1970 luvulla kerroin tutuilleni että tiedän tarkalleen mitä Bodomijärvellä tapahtui.
Kerroin myöskin viranomaisille kun kysyivät...monille toimittajille kun kysyivät ja kerroin monille jotka eivät edes kysyneet...
Minä näin tarkalleen mustasukkaisuuden aiheuttaman kauhean veriteon,vahvan humalatilan sekä yltiöpäisen äkkipikaisuuden kasaaman tapahtumasarjan,jonka lopputuloksena paikalle jäi kolmen nuoren veriset ruumiit.
Koska tapahtumista on jo käyty oikeudenkäynti,niin en siihen enää puutu..kuitenkin tiedän,että syyllinen
jossakin vaiheessa lukee tämänkin blogikirjoitukseni. Minä tiedän,että sinä tiedät minun tietävän...samoin
rikospoliisit tietävät...ja lehtimiehetkin tietävät....melkein jokainen sen tietää...
hmmmm....syyllisen nimi on taas hakusessa...linnaan joutuisin,jos sen nyt muistaisin...ja tässä julkaisisin.....joten...en millään muista...en...en...
Vakuutti..
Ekku Mattila
26/4-2012.
Kenraalikuvernööri Bobrikoffin murha 1914.
26/4-2012
Ekku Mattila
Lyhyesti;
Se on selvää että murhan suoritti Eugen Schuman,mutta kuinka moni tietää että Eugen ei missään tapauksessa tappanut itseään Senaatin rappusilla vaan kuoli Amerikassa vuonna...noin...1944 ja arvostettuna henkilönä...sanonko nimenkin???..en nyt muista....??? millään..
Murha oli hyvin suunniteltu...ammattimiehiä....ja jo paikalle mennessään Eugenilla oli taskussaan
siannahkainen pussukka,jossa oli noin 500 grammaa verta...sianko...ja suorittaessaan tekonsa mukamas
ampui itseään kuolettavasti rintaan...vasemmassa kainalossa olevaan veripussiin...ja veri lensi jokapaikkaan....
Paikalle rynnänneet henkilöt tiesivät jo asiasta...joten ei kun verinen Eugenin ruumis paareille,kovaa
vauhtia ...ei lääkäriin,,,vaan satamaan,jossa jo laiva odottikin.. ja Amerikkaa kohden...
Lääkärissä taas odotti ruumis....erään maankiertäjän...jo kuolleena löydetyn ja rinnassa yksi luodin-
reikä...
Tuliko liian lyhyesti??
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
Lyhyesti;
Se on selvää että murhan suoritti Eugen Schuman,mutta kuinka moni tietää että Eugen ei missään tapauksessa tappanut itseään Senaatin rappusilla vaan kuoli Amerikassa vuonna...noin...1944 ja arvostettuna henkilönä...sanonko nimenkin???..en nyt muista....??? millään..
Murha oli hyvin suunniteltu...ammattimiehiä....ja jo paikalle mennessään Eugenilla oli taskussaan
siannahkainen pussukka,jossa oli noin 500 grammaa verta...sianko...ja suorittaessaan tekonsa mukamas
ampui itseään kuolettavasti rintaan...vasemmassa kainalossa olevaan veripussiin...ja veri lensi jokapaikkaan....
Paikalle rynnänneet henkilöt tiesivät jo asiasta...joten ei kun verinen Eugenin ruumis paareille,kovaa
vauhtia ...ei lääkäriin,,,vaan satamaan,jossa jo laiva odottikin.. ja Amerikkaa kohden...
Lääkärissä taas odotti ruumis....erään maankiertäjän...jo kuolleena löydetyn ja rinnassa yksi luodin-
reikä...
Tuliko liian lyhyesti??
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Saarijärven kadonnut 1982.
26/4-2012
Ekku Mattila.
Huhtikuussa 1982 tuli asiakkaakseni mies,jonka isä oli ollut kateissa kolmisen viikkoa.
Kadonnutta oltiin etsitty satojen etsijöiden toimesta jo senkin takia,koska hän oli 83 vuotias sekä hänen huonon liikkuvuutensakin takia.
Vanhus oli lähtenyt hakemaan postiaan laatikosta,joka sijaitsi noin 30 metrin päässä rivitalons asunnosta.
Mies pystyi ottamaan vain hyvin lyhyitä askeleita,eikä muutenkaan liikkunut pihapiiriään kauemaksi.
Kun kerroin että kadonnut on sen tien varressa päätieltä noin 300 metrin päässä,on kuollut ja makaa niin
että oikea olkapää koskettaa pientä koivuntainta...ei kadonneen poika millään sitä uskonut.Kartasta katsottaessa paikan pitäisi olla noin 6 km päässä kadonneen asunnosta,,joten en kai ole erehtynyt tiestä
kysyi poika...
En vastasin ja kehoitin etsijöitä menemään sinne etsimään ja asiakas lähti....miettivän näköisenä...uskoi
vastaustani höpö jutuiksi...
Koska seuraavana päivänä taivaalta tuli ns takatalvi 30 senttisen lumen muodossa,uusi etsintä jouduttiin siirtämään myöhemmäksi kevättä,en minäkään ehtinyt mukaan ja muutettuamme Alahärmään asumaan
unohdin asian kokonaan.
Kuitenkin Härmässä sain muutaman viikon kuluttua puhelun,jossa kerrottiin kadonneen vanhuksen löytyneen sanomastani paikasta,,parkkikasasta,ja hänen oikeaa olkaansa kosketti nuori koivuntaimi.
(nuorille tarkennuksena että parkkikasa on kuorimaraudalla aikaansaatu männyn kuorikerros)
Ainoastaan matkasta erehdyin hiukan....vanhus oli noin 4 km päässä päätieltä ja 200 metriä oikealle
metsätielle...
Kertoi;
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila.
Huhtikuussa 1982 tuli asiakkaakseni mies,jonka isä oli ollut kateissa kolmisen viikkoa.
Kadonnutta oltiin etsitty satojen etsijöiden toimesta jo senkin takia,koska hän oli 83 vuotias sekä hänen huonon liikkuvuutensakin takia.
Vanhus oli lähtenyt hakemaan postiaan laatikosta,joka sijaitsi noin 30 metrin päässä rivitalons asunnosta.
Mies pystyi ottamaan vain hyvin lyhyitä askeleita,eikä muutenkaan liikkunut pihapiiriään kauemaksi.
Kun kerroin että kadonnut on sen tien varressa päätieltä noin 300 metrin päässä,on kuollut ja makaa niin
että oikea olkapää koskettaa pientä koivuntainta...ei kadonneen poika millään sitä uskonut.Kartasta katsottaessa paikan pitäisi olla noin 6 km päässä kadonneen asunnosta,,joten en kai ole erehtynyt tiestä
kysyi poika...
En vastasin ja kehoitin etsijöitä menemään sinne etsimään ja asiakas lähti....miettivän näköisenä...uskoi
vastaustani höpö jutuiksi...
Koska seuraavana päivänä taivaalta tuli ns takatalvi 30 senttisen lumen muodossa,uusi etsintä jouduttiin siirtämään myöhemmäksi kevättä,en minäkään ehtinyt mukaan ja muutettuamme Alahärmään asumaan
unohdin asian kokonaan.
Kuitenkin Härmässä sain muutaman viikon kuluttua puhelun,jossa kerrottiin kadonneen vanhuksen löytyneen sanomastani paikasta,,parkkikasasta,ja hänen oikeaa olkaansa kosketti nuori koivuntaimi.
(nuorille tarkennuksena että parkkikasa on kuorimaraudalla aikaansaatu männyn kuorikerros)
Ainoastaan matkasta erehdyin hiukan....vanhus oli noin 4 km päässä päätieltä ja 200 metriä oikealle
metsätielle...
Kertoi;
26/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
keskiviikko 25. huhtikuuta 2012
Murha Keravalla 1984.
25/4-2012.
Ekku Mattila
Selvänäkijä
Syksyllä 1984 luokseni Kurkelankatu kakkoseen tuli vanhempi aviopari. He olivat kuulleet että näen kuulemma asioita joita muut ei näe ja juuri kadonneiden kohtalon osaan ratkaista.
Heidän ainoa poika oli kummallisesti kadonnut loppukesän aikana. Kun näin kadonneesta otettuja valokuvia,niin heti näin hänen olevan kuollut ja olevansa jossakin betoniputkessa,taikka vastaavassa paikassa.
Tämän myös heille kerroin, sekä sen,että asiaan liittyy vahvasti Nalle nimi jota he suuresti ihmettelivät.Heille nalle ei sanonut mitään ja kuitenkin kerroin heille,että menevät poliisin puheille sekä kertovat mitä heille olin sanonut.
Seuraavana aamuna sain puhelinsoiton jossa kadonneen isä kysyi että voinko tulla myös etsimään heidän poikaansa etsintäpartion mukaan,joita oli noin 20 henkeä.
Niin tehtiin ja etsimme kadonnutta hänen asuntonsa ympäristöstä ja erityisesti kaikki betoniset teiden alitukset tutkimme huolella...mutta mitään ei löytynyt...
Etsimme toisenkin päivän ja korostin sitä asiaa,että kadonnnut on betonisessa putkessa ja siihen liittyy sana karhu.
Niin meni se vuosi ja tuli 1985.
Lehdestä luin keväällä 85 että nyt kadonnut oli löytynyt ja soittaessani kadonneen vanhemmille he sanoivat että poika oli ollut koko ajan heidän kaivossa ,pihapiirissään ja löytyi kun vedentarkastaja saapui ottamaan näytettä pahalle haisevasta kaivovedestä.
Kuulin myös se,että syyllinenkin oli saatu kiinni,,,,huumeidenkäyttäjä...joka huomatessaan toisen takataskussa pullottavan lompakon,tappoi toisen päähän lyömällä ja pudottamalla uhrin omien vanhempiensa kaivoon.
Murhan tekijän lempinimi oli juuri Nalle.
Kun lehdessä vielä luki että asia selvisi poliisien omien tutkimusten perusteella,niin minä sitä ihmettelin ja Keravan poliisiasemalle menin...sanoen,että minun vihjeitten perusteellahan asia selvisi ja olisi kiva jos näin tietäjänä saisin siitä myöskin kunniamaininnan,mutta pääpoliisi sanoi,ettemme voi niin tehdä..."mitä suuri yleisö ajattelee,jos kuulevat että tarvitsemme selvänäkijän apua rikosten selvittämisessä"...
Ja minä pauhaamaan ,että johan on,,,,v....ja senverran jääräsin,että kun poliisipäällikkö kuuli minun kuuluvan 4 eri ampumaseuraan,niin antoi minulle ostoluvan Colt Trooperi isopistoolille kal.357.
Aseen ostin Urheiluase oy;stä...9/3-1985,,Helsingin Maneesikatu 2 aasta..puh;638016 ja pyssy maksoi tarkalleen 2400 mk ja rasia patruunoita 74 markkaa,,yht; 2474 markkaa. Laskun numero on 00749-5 jos
tarkistaa haluatte..
Vieläkö joku väittää etten ole selvänäkijä???
Kyselee;
Ekku Mattila
25/4-2012.
Ekku Mattila
Selvänäkijä
Syksyllä 1984 luokseni Kurkelankatu kakkoseen tuli vanhempi aviopari. He olivat kuulleet että näen kuulemma asioita joita muut ei näe ja juuri kadonneiden kohtalon osaan ratkaista.
Heidän ainoa poika oli kummallisesti kadonnut loppukesän aikana. Kun näin kadonneesta otettuja valokuvia,niin heti näin hänen olevan kuollut ja olevansa jossakin betoniputkessa,taikka vastaavassa paikassa.
Tämän myös heille kerroin, sekä sen,että asiaan liittyy vahvasti Nalle nimi jota he suuresti ihmettelivät.Heille nalle ei sanonut mitään ja kuitenkin kerroin heille,että menevät poliisin puheille sekä kertovat mitä heille olin sanonut.
Seuraavana aamuna sain puhelinsoiton jossa kadonneen isä kysyi että voinko tulla myös etsimään heidän poikaansa etsintäpartion mukaan,joita oli noin 20 henkeä.
Niin tehtiin ja etsimme kadonnutta hänen asuntonsa ympäristöstä ja erityisesti kaikki betoniset teiden alitukset tutkimme huolella...mutta mitään ei löytynyt...
Etsimme toisenkin päivän ja korostin sitä asiaa,että kadonnnut on betonisessa putkessa ja siihen liittyy sana karhu.
Niin meni se vuosi ja tuli 1985.
Lehdestä luin keväällä 85 että nyt kadonnut oli löytynyt ja soittaessani kadonneen vanhemmille he sanoivat että poika oli ollut koko ajan heidän kaivossa ,pihapiirissään ja löytyi kun vedentarkastaja saapui ottamaan näytettä pahalle haisevasta kaivovedestä.
Kuulin myös se,että syyllinenkin oli saatu kiinni,,,,huumeidenkäyttäjä...joka huomatessaan toisen takataskussa pullottavan lompakon,tappoi toisen päähän lyömällä ja pudottamalla uhrin omien vanhempiensa kaivoon.
Murhan tekijän lempinimi oli juuri Nalle.
Kun lehdessä vielä luki että asia selvisi poliisien omien tutkimusten perusteella,niin minä sitä ihmettelin ja Keravan poliisiasemalle menin...sanoen,että minun vihjeitten perusteellahan asia selvisi ja olisi kiva jos näin tietäjänä saisin siitä myöskin kunniamaininnan,mutta pääpoliisi sanoi,ettemme voi niin tehdä..."mitä suuri yleisö ajattelee,jos kuulevat että tarvitsemme selvänäkijän apua rikosten selvittämisessä"...
Ja minä pauhaamaan ,että johan on,,,,v....ja senverran jääräsin,että kun poliisipäällikkö kuuli minun kuuluvan 4 eri ampumaseuraan,niin antoi minulle ostoluvan Colt Trooperi isopistoolille kal.357.
Aseen ostin Urheiluase oy;stä...9/3-1985,,Helsingin Maneesikatu 2 aasta..puh;638016 ja pyssy maksoi tarkalleen 2400 mk ja rasia patruunoita 74 markkaa,,yht; 2474 markkaa. Laskun numero on 00749-5 jos
tarkistaa haluatte..
Vieläkö joku väittää etten ole selvänäkijä???
Kyselee;
Ekku Mattila
25/4-2012.
Tapaus Merja Vaara Rovaniemi 1984.
25/4-2012.
Selvänäkijä
Ekku Mattila
Merja Vaara oli töissä yövuorossa ja hän hoiti hätäsoittojen puhelinvaihdetta.
Aamulla yksi henkilö näki Merjan liftaavan työpaikkansa lähellä olevalla tiellä,eikä senjälkeen Merjasta
kukaan kuullut.
Tyttö katosi niinkuin maan nielemänä.
Koska katoaminen oli mysteeri,niin tutkijoille,kuin Merjan omaisillekin,minut kutsuttiin apuun syksyllä 1984.
Paikalle tullessani "näin" heti että Merja oli kuollut,tapettu sekä poltettu erään rakennuksen lämpökattilassa.
Jos hätäsoittoja ei tullut yön aikana,niin Merja sai nukkua ja sitä varten pieneessä huoneessa oli kapea laveri.
Merjan nukkuessa paikalle tuli vahvasti humalassa ollut mies,isokokoinen ja vahva kuin härkä.Tämä ehdottelemaan Merjalle seksuaalista toimintaa ja kun ei siinä onnistunut löi kiukuspäissään nyrkillä Merjan kuoliaaksi...yhden iskun,,kerran vain..
Huomatessaan Merjan kuolleeksi tappaja kantoi ruumiin ensin roskasäilöön ja seuraavana yönä muovisäkissä alas pannuhuoneeseen jossa poltti ruumiin.
Huom...
vain yksi näki Merjan liftaavan....en kerro kuka,,,vain yksi oli töissä yhdessä talossa....en kerro kuka...vain yksi oli isokokoinen ja vahva kuin härkä...en kerro kuka...vain yksi näki Merjan (mukamas) Rovaniemen markkinoilla vuoden päästä katoamisestaan...ja kertoi yhdelle,,,,en kerro kenelle..että tyttö haluaa olla rauhassa ja ei tavata ketään omaisistaan....en kerro kuka ...yksi oli muutaman kuukauden ammatissa josta sai lähteä agressiivisen luonteensa takia..en kerro kuka.. ja kun kerroin tälle kahden kesken että hän se on syyllinen,,niin olin hetken hegenvaarassa,,,en kerro kuka uhkasi. Sen kuitenkin kerron että sukunimensä ensimmäinen alkukirjain on S......en kerro muuta...
Kuitenkin sen,että Rovaniemen poliisit saivat tietoni ja H sanoi minulle...että samaa henkilöä he epäilevät,mutta kun todisteita ei ole.
Selvänäkijän näky ei riitä. Mukana minun kanssani oli Seinäjokinen toimittaja,,en kerro kuka...
Näin
25/4-2012.
Ekku Mattila
Selvänäkijä
Ekku Mattila
Merja Vaara oli töissä yövuorossa ja hän hoiti hätäsoittojen puhelinvaihdetta.
Aamulla yksi henkilö näki Merjan liftaavan työpaikkansa lähellä olevalla tiellä,eikä senjälkeen Merjasta
kukaan kuullut.
Tyttö katosi niinkuin maan nielemänä.
Koska katoaminen oli mysteeri,niin tutkijoille,kuin Merjan omaisillekin,minut kutsuttiin apuun syksyllä 1984.
Paikalle tullessani "näin" heti että Merja oli kuollut,tapettu sekä poltettu erään rakennuksen lämpökattilassa.
Jos hätäsoittoja ei tullut yön aikana,niin Merja sai nukkua ja sitä varten pieneessä huoneessa oli kapea laveri.
Merjan nukkuessa paikalle tuli vahvasti humalassa ollut mies,isokokoinen ja vahva kuin härkä.Tämä ehdottelemaan Merjalle seksuaalista toimintaa ja kun ei siinä onnistunut löi kiukuspäissään nyrkillä Merjan kuoliaaksi...yhden iskun,,kerran vain..
Huomatessaan Merjan kuolleeksi tappaja kantoi ruumiin ensin roskasäilöön ja seuraavana yönä muovisäkissä alas pannuhuoneeseen jossa poltti ruumiin.
Huom...
vain yksi näki Merjan liftaavan....en kerro kuka,,,vain yksi oli töissä yhdessä talossa....en kerro kuka...vain yksi oli isokokoinen ja vahva kuin härkä...en kerro kuka...vain yksi näki Merjan (mukamas) Rovaniemen markkinoilla vuoden päästä katoamisestaan...ja kertoi yhdelle,,,,en kerro kenelle..että tyttö haluaa olla rauhassa ja ei tavata ketään omaisistaan....en kerro kuka ...yksi oli muutaman kuukauden ammatissa josta sai lähteä agressiivisen luonteensa takia..en kerro kuka.. ja kun kerroin tälle kahden kesken että hän se on syyllinen,,niin olin hetken hegenvaarassa,,,en kerro kuka uhkasi. Sen kuitenkin kerron että sukunimensä ensimmäinen alkukirjain on S......en kerro muuta...
Kuitenkin sen,että Rovaniemen poliisit saivat tietoni ja H sanoi minulle...että samaa henkilöä he epäilevät,mutta kun todisteita ei ole.
Selvänäkijän näky ei riitä. Mukana minun kanssani oli Seinäjokinen toimittaja,,en kerro kuka...
Näin
25/4-2012.
Ekku Mattila
Tapaus Kyllikki Saari 1950.
25/4-2012
Selvänäkijä
Ekku Mattila
Kyllikki Saarta ei murhattu.
Hän paiskautui onnettoman yhteensattuman seurauksena soratien oikealle puolelle saaden ne vammat kehoonsa,jotka ruumiinavauksessa havaittiin.
Noin puolisen tuntia iltaseuroista lähdettyään Kyllikki polki pyörällään kotiaan kohden .Kun Isojoen tie kääntyy oikealle Kauhajoen suuntaan alkaa noin 900 metrinen aika raskas tieosuus ja ollessaan juuri nousun alkupäässä, takaa tietä tulee Pobeda merkkinen henkilöauto,jossa on kaksi Kyllikille tuttua nuorukaista. He hiljentävät autonsa vauhdin sekä huomatessaan Kyllikin raskaan pyöräilyn toinen ehdottaa,että hän voi auttaa Kyllikkiä mäen päälle saakka,niin että avonaisesta auton ikkunasta alkaa työntää Kyllikkiä vasemmasta olkapäästä kiinnipitäen.
Niin tehdäänkin.
Tie oli silloin soratie.Sen kummallakin puolella ja varsinkin mäen korkeimmalla kohdalla oli teräviä irtolohkareita kallion räjäytyksestä johtuen.Aivan huomaamatta auton ja Kyllikin vauhti oli noussut noin
15-20 km tunnissa ja kun mäki alkaa hiukkasen olla myötäinen,niin Kyllikin polkupyörä hetken heijattuaan hallitsemattomasti syöksyy tien oikealle puolelle,
Suurimmat vammat Kyllikki sai kasvoihinsa..isku vaakasuoraan,niin voimakkaasti,että Kyllikin nenä ja poskiluu murtui...ja suuret ruhjeet rintakehän yläosan sekä lantionsa seutuville. Nämä olivat ne suurimmat vammat,jotka syntyivät Kyllikin ruumiiseen hänen suistuttuaan kivikkoon. Polkupyörän ohjaustanko vääntyi juuri sillä hetkellä rungon suuntaan päittäin Kyllikin kehon osuessa siihen.
Pojat järkyttyivät valtavasti huomattuaan onnettomuuden. Kyllikin vertavaluvan ruumiin näkeminen aiheutti sen että he ajoivat autollaan iäkkään sukulaisensa luokse ja hänelle kertoivat tapahtuman. Mies ajoikin mobedillaan noin puolen tunnin päästä paikalle ja kun tajusi Kyllikin olevan kuolleen raahasi tytön kauemmaksi tien sivuun ja samana yönä tuli uudelleen onnettomuuspaikalle sekä hautasi Kyllikin suohautaan.
Asuessani Keravalla sain vieraakseni vuonna 1985 kaksi krp etsivää,jotka halusivat minulta tietää että minkä takia Kyllikin hautaaja otti tytöltä vyön irti ja sitten kiinnitti sen uudelleen ns vyöasentoon soljen ollessa vyössä olevassa reijässä.
Kerroin ettei siinä niin käynyt...vaan hautaajan raahatessa Kyllikkiä vyöstä kiinnipitäen,se luiskahtikin tytön uumalta irti ja hautaaja otti uuden otteen jaloista,sekä heitti irronneen vyön sammalikkoon.
Aamulla varhain Hautaaja tuli uudelleen suohaudalle ja löysikin irronneen vyön, jonka hän piilotti suohautaan nostamalla muutamaa sammalpaakkua ja löydettyään myös kengän,kaulaliinan sekä irtonaisen sukan hän piilottti ne lähelle Kyllikin suohautaa.
Poiisit sanoivat että nyt heille selvisi uudelleen haudatun vyön tarina.
Olen tästä Kyllikki Saaren asiasta kirjoittanut useampaan lehteen ja tarkin kertomus löytyykin Ultra -lehdestä numero 5,,toukokuun numero. 1993.
2001 vuonna aloin miettimään,että jos joku hautaa ruumiin suohautaan,niin tokkopa hän lapionsa takaisin markilleen kantaa ja koska minulla oli hyvä ns miinaharava,niin kävelin Kyllikin suohaudalla parisen tuntia ja muutaman ruostuneen olutpurkin,pellisen kattilankannen jälkeen löysinkin ruostuneen lapion., leveys oli noin 20 senttiä ja koska tutkijoilla oli jo tarkat mitat suohaudasta, soitin heille.
Noin tunnin kuluttua olivat Vaasan miehet täällä ja veivät lapion mukanaan. Ilmeisesti se sama jolla Kyllikki haudattiin suohautaansa. Lapion valokuva,sekä kertomus sen löytymisestä on Alibi-lehdessä 1994.
Hautaaja oli koneiden korjaaja,seppä,sekä suutari ammatiltaan....se nyöritetty villalanka..???
Pobedan kuski muutti Norjaan 3 vuoden päästä onnettomuudesta, apukuski ja Kyllikkiä työntämällä auttanut Pohjoiseen,jossa hukkui muutaman vuoden kuluttua...
Hautaaja kuoli sydänkohtaukseen pian tapauksen jälkeen...
Kertoi
Ekku Mattila
25/4-2012.
Selvänäkijä
Ekku Mattila
Kyllikki Saarta ei murhattu.
Hän paiskautui onnettoman yhteensattuman seurauksena soratien oikealle puolelle saaden ne vammat kehoonsa,jotka ruumiinavauksessa havaittiin.
Noin puolisen tuntia iltaseuroista lähdettyään Kyllikki polki pyörällään kotiaan kohden .Kun Isojoen tie kääntyy oikealle Kauhajoen suuntaan alkaa noin 900 metrinen aika raskas tieosuus ja ollessaan juuri nousun alkupäässä, takaa tietä tulee Pobeda merkkinen henkilöauto,jossa on kaksi Kyllikille tuttua nuorukaista. He hiljentävät autonsa vauhdin sekä huomatessaan Kyllikin raskaan pyöräilyn toinen ehdottaa,että hän voi auttaa Kyllikkiä mäen päälle saakka,niin että avonaisesta auton ikkunasta alkaa työntää Kyllikkiä vasemmasta olkapäästä kiinnipitäen.
Niin tehdäänkin.
Tie oli silloin soratie.Sen kummallakin puolella ja varsinkin mäen korkeimmalla kohdalla oli teräviä irtolohkareita kallion räjäytyksestä johtuen.Aivan huomaamatta auton ja Kyllikin vauhti oli noussut noin
15-20 km tunnissa ja kun mäki alkaa hiukkasen olla myötäinen,niin Kyllikin polkupyörä hetken heijattuaan hallitsemattomasti syöksyy tien oikealle puolelle,
Suurimmat vammat Kyllikki sai kasvoihinsa..isku vaakasuoraan,niin voimakkaasti,että Kyllikin nenä ja poskiluu murtui...ja suuret ruhjeet rintakehän yläosan sekä lantionsa seutuville. Nämä olivat ne suurimmat vammat,jotka syntyivät Kyllikin ruumiiseen hänen suistuttuaan kivikkoon. Polkupyörän ohjaustanko vääntyi juuri sillä hetkellä rungon suuntaan päittäin Kyllikin kehon osuessa siihen.
Pojat järkyttyivät valtavasti huomattuaan onnettomuuden. Kyllikin vertavaluvan ruumiin näkeminen aiheutti sen että he ajoivat autollaan iäkkään sukulaisensa luokse ja hänelle kertoivat tapahtuman. Mies ajoikin mobedillaan noin puolen tunnin päästä paikalle ja kun tajusi Kyllikin olevan kuolleen raahasi tytön kauemmaksi tien sivuun ja samana yönä tuli uudelleen onnettomuuspaikalle sekä hautasi Kyllikin suohautaan.
Asuessani Keravalla sain vieraakseni vuonna 1985 kaksi krp etsivää,jotka halusivat minulta tietää että minkä takia Kyllikin hautaaja otti tytöltä vyön irti ja sitten kiinnitti sen uudelleen ns vyöasentoon soljen ollessa vyössä olevassa reijässä.
Kerroin ettei siinä niin käynyt...vaan hautaajan raahatessa Kyllikkiä vyöstä kiinnipitäen,se luiskahtikin tytön uumalta irti ja hautaaja otti uuden otteen jaloista,sekä heitti irronneen vyön sammalikkoon.
Aamulla varhain Hautaaja tuli uudelleen suohaudalle ja löysikin irronneen vyön, jonka hän piilotti suohautaan nostamalla muutamaa sammalpaakkua ja löydettyään myös kengän,kaulaliinan sekä irtonaisen sukan hän piilottti ne lähelle Kyllikin suohautaa.
Poiisit sanoivat että nyt heille selvisi uudelleen haudatun vyön tarina.
Olen tästä Kyllikki Saaren asiasta kirjoittanut useampaan lehteen ja tarkin kertomus löytyykin Ultra -lehdestä numero 5,,toukokuun numero. 1993.
2001 vuonna aloin miettimään,että jos joku hautaa ruumiin suohautaan,niin tokkopa hän lapionsa takaisin markilleen kantaa ja koska minulla oli hyvä ns miinaharava,niin kävelin Kyllikin suohaudalla parisen tuntia ja muutaman ruostuneen olutpurkin,pellisen kattilankannen jälkeen löysinkin ruostuneen lapion., leveys oli noin 20 senttiä ja koska tutkijoilla oli jo tarkat mitat suohaudasta, soitin heille.
Noin tunnin kuluttua olivat Vaasan miehet täällä ja veivät lapion mukanaan. Ilmeisesti se sama jolla Kyllikki haudattiin suohautaansa. Lapion valokuva,sekä kertomus sen löytymisestä on Alibi-lehdessä 1994.
Hautaaja oli koneiden korjaaja,seppä,sekä suutari ammatiltaan....se nyöritetty villalanka..???
Pobedan kuski muutti Norjaan 3 vuoden päästä onnettomuudesta, apukuski ja Kyllikkiä työntämällä auttanut Pohjoiseen,jossa hukkui muutaman vuoden kuluttua...
Hautaaja kuoli sydänkohtaukseen pian tapauksen jälkeen...
Kertoi
Ekku Mattila
25/4-2012.
tiistai 24. huhtikuuta 2012
Muutama ennustus
24/4-2012
Ekku Mattila
Suomesta on muuttanut,
ja Micihganiin mennyt,
Rändy on ja,
Seppälä,
pian Suomen multiin tuodaan.
Istanbull Konstanttinopolissa,
vettä kerää
ja jyrinää,
talot kaatuu rymisten.
Ranskassa on entinen,
päämiehen nimi,
Lafrompoiseksi kutsuttu,
pian sairastuu
ja kuihtuu pois,
jää jälkeen puhtaat paperit.
Tää lähellä ,
on kaksoistorneja,
nyt kokee saman kohtalon,
Yk : si kutsuttu,
Kemal taas on Turkissa,
kirjailija Yashar,
pian kynä lakkaa liikkumasta.
Marlin tää,
on Usassa,
ex ministeri vallan,
jää hälle matkaa viimeinen,
moottoritielle kaatuu.
On 62,
on Jersey,
UUSI ennen,
mut kohta on entinen,
Viking linja merellä,
ruodissa on Bruntsröm,
ei löydä paikkaa satamaa,
numeroiksi muuttuu,
Tää sulttaani,
on Beirutis,
Bandadiksi kastettu,
jää jälkeen musta turbaani,
öljystä saa kohtalon.
Nyt taidetta ei kannata,
ostaa Gostakisiltä,
kas tummuu taulut,
ja tavarat,
George on nimi,
hän Kreikkalainen alussa.
Kap Verdessä,
hän oli,
sai ylennyksen pressaksi,
Pereijjaksi kutsuttiin,
pian surullinen nimi.
Mä varoisin,jos oot Etelä,
ja lentoasi harrastat,
Ristolla on huono onni,
pian koneesi sä romutat,
jää kätees ohjaussauva.
Harhavallas on Kemira,
ja rikkihappo haisee,
kun uusitte,
te altaita,
nyt jyrähdyksen kuulen.
Tää Englannis,
on ruutia,
ICI on nimi,
pian tehdas on entinen.
William nyt lue tää,
oot virkamies sä Englannin,
sun ministerin vakanssi,
haettavaksi annetaan.
jää kolme lasta orpoa.
Ekku Mattila
Suomesta on muuttanut,
ja Micihganiin mennyt,
Rändy on ja,
Seppälä,
pian Suomen multiin tuodaan.
Istanbull Konstanttinopolissa,
vettä kerää
ja jyrinää,
talot kaatuu rymisten.
Ranskassa on entinen,
päämiehen nimi,
Lafrompoiseksi kutsuttu,
pian sairastuu
ja kuihtuu pois,
jää jälkeen puhtaat paperit.
Tää lähellä ,
on kaksoistorneja,
nyt kokee saman kohtalon,
Yk : si kutsuttu,
Kemal taas on Turkissa,
kirjailija Yashar,
pian kynä lakkaa liikkumasta.
Marlin tää,
on Usassa,
ex ministeri vallan,
jää hälle matkaa viimeinen,
moottoritielle kaatuu.
On 62,
on Jersey,
UUSI ennen,
mut kohta on entinen,
Viking linja merellä,
ruodissa on Bruntsröm,
ei löydä paikkaa satamaa,
numeroiksi muuttuu,
Tää sulttaani,
on Beirutis,
Bandadiksi kastettu,
jää jälkeen musta turbaani,
öljystä saa kohtalon.
Nyt taidetta ei kannata,
ostaa Gostakisiltä,
kas tummuu taulut,
ja tavarat,
George on nimi,
hän Kreikkalainen alussa.
Kap Verdessä,
hän oli,
sai ylennyksen pressaksi,
Pereijjaksi kutsuttiin,
pian surullinen nimi.
Mä varoisin,jos oot Etelä,
ja lentoasi harrastat,
Ristolla on huono onni,
pian koneesi sä romutat,
jää kätees ohjaussauva.
Harhavallas on Kemira,
ja rikkihappo haisee,
kun uusitte,
te altaita,
nyt jyrähdyksen kuulen.
Tää Englannis,
on ruutia,
ICI on nimi,
pian tehdas on entinen.
William nyt lue tää,
oot virkamies sä Englannin,
sun ministerin vakanssi,
haettavaksi annetaan.
jää kolme lasta orpoa.
Kummallisia tapahtumia...
24/4-2012
Ekku Mattila
Vuonna 1984 muistin etten pitkään aikaan ollut soittanut Ylisen Okelle Jepualla .
Hain puhelinluettelon,,etsin Oken puh;numeron ja naputtelemaan hänelle...
Puhelimeen vastasi nainen ja koska luulin hänen olevan Oken mies,niin kysyin onkohan
isäntä tavattavissa ja nainen sanoi että mitä ja kysyin uudestaan talon isäntää ja taas nainen sanoi että mitä ja minä uudelleen isäntää kysymään ja taas nainen sanoi että mittä...
Aikamme että mitäteltyämme nainen sanoi ettei hänellä ole lainkaan miestä,, on jo aikaa sitten kuollu,eikä uutta tuu ei ja minä vänkäsin että Ylisen Okea minä yritän tavoittaa..ja kuulin taustalla ovikellon soittavan...
Heetkinen nyt,,,sanoi nainen puhelimessa....avaan oven,,,,hetkinen nyt...ja kuului jotakin muminaa,sekä kuulin miehen äänen kysyvän puhelimen toisessa päässä,että kuka siellä on ja kun sanoin,että Ylisen Okeahan minä yritän tavoitaa ja itse olen Ekku Mattila Härmästä....
Langan toisesta päässä oli kuin olikin juuri se henkilö...Oke jota etsinkin ja hän suureen ääneen ihmettelemään
että mistä ihmeestä tiesin hänen olevan juuri täällä päässä luuria,koska ensinnä tulin hetki sitten ja viimeisestä vierailusta on vierähtänyt aikaa 6 vuotta...
Ja minä selittämään että katsoin puhelinluettelosta sun nimes Oke Ylinen ja soitin sulle sen takia,mutta Oke se nauroi ,että tämä paikka on hänen sukulaisensa... Ylimäki Oiva......eikä tää ole missään Jepualla vaan lähellä
Munsalaa....
Kyllä meillä riitti puhumista tapahtumasta paljon jälkeen päin ja se johon alussa soitin oli todella Oken mainitsema Ylimäki ja Munsalassa...
Koittakaapa laskea sattuman todennäköisyys....
Taitaapa lottovoittokin tulla helpommin...
Sanoi;
Ekku Mattila
24/4-2012.
Ekku Mattila
Vuonna 1984 muistin etten pitkään aikaan ollut soittanut Ylisen Okelle Jepualla .
Hain puhelinluettelon,,etsin Oken puh;numeron ja naputtelemaan hänelle...
Puhelimeen vastasi nainen ja koska luulin hänen olevan Oken mies,niin kysyin onkohan
isäntä tavattavissa ja nainen sanoi että mitä ja kysyin uudestaan talon isäntää ja taas nainen sanoi että mitä ja minä uudelleen isäntää kysymään ja taas nainen sanoi että mittä...
Aikamme että mitäteltyämme nainen sanoi ettei hänellä ole lainkaan miestä,, on jo aikaa sitten kuollu,eikä uutta tuu ei ja minä vänkäsin että Ylisen Okea minä yritän tavoittaa..ja kuulin taustalla ovikellon soittavan...
Heetkinen nyt,,,sanoi nainen puhelimessa....avaan oven,,,,hetkinen nyt...ja kuului jotakin muminaa,sekä kuulin miehen äänen kysyvän puhelimen toisessa päässä,että kuka siellä on ja kun sanoin,että Ylisen Okeahan minä yritän tavoitaa ja itse olen Ekku Mattila Härmästä....
Langan toisesta päässä oli kuin olikin juuri se henkilö...Oke jota etsinkin ja hän suureen ääneen ihmettelemään
että mistä ihmeestä tiesin hänen olevan juuri täällä päässä luuria,koska ensinnä tulin hetki sitten ja viimeisestä vierailusta on vierähtänyt aikaa 6 vuotta...
Ja minä selittämään että katsoin puhelinluettelosta sun nimes Oke Ylinen ja soitin sulle sen takia,mutta Oke se nauroi ,että tämä paikka on hänen sukulaisensa... Ylimäki Oiva......eikä tää ole missään Jepualla vaan lähellä
Munsalaa....
Kyllä meillä riitti puhumista tapahtumasta paljon jälkeen päin ja se johon alussa soitin oli todella Oken mainitsema Ylimäki ja Munsalassa...
Koittakaapa laskea sattuman todennäköisyys....
Taitaapa lottovoittokin tulla helpommin...
Sanoi;
Ekku Mattila
24/4-2012.
maanantai 23. huhtikuuta 2012
Tiitisen listako ???
23/4-2012.
Ekku Mattila
Minun piti julkaista postilaatikkooni tulleen Tiitisen listan...tässä ja nyt...mutta himskatti sentään,,tämä vanha kannettavani alkaa näköjään temppuilemaan...siinä menee senat sakaisin,,,eiku,,sanat sekaisin,,,mutta koska
mieleni mun tekevi julkistaa se,niin nyssetuloo...
Uskoisin,että siinä on 8 ulukomaalaista nimmee....ja 18 matikoista,,,hmm..eikun kotimaista mennee,,nimmee ja
voipi olla,että koneeni on vahingossa naputellut joka nimeen ylimääräistä ...joten siinä teillä onpi öitä...eiku höitä...eiku töitä... k..l..o...t--re..09..73..+0--12as..m..xs...noh...
Siis:
EEETHRNLKMIISOL
EPKORAHLLUKID
BWGNRSIEIUELEERFF
KLEPUNAEOWM
SCHEISSKERLDESNMNISSOHRTEKL
NOVISEOLSATNAUURSPOI
ETEPLELEKRRNGS
OIRHEKONEKNOIJ
USÖDKVRDTLYCE
VVOIENAMRAA
IOUIVAKAETETI
KKKOINEEATAINRIOK
EALKKNESTNKNOEVA
HLUEEEURNNVS
IIIOOSSTTSLPTAA
ÄREUOOIMLEEOLO
RNARAENNEAIASTAI
IIRYKPEONNEÖJLLOH
AAAASHUVTOSIO
OOOIASMINUVKMEL
AAAAEIHNOPNMESR
JTIMAUASOKIRATO
NNNKVLÖIEAESPKO
IIIAAAOMKNJRIH
AAAAISEFOLYRPTUO
NEELLUASILMT
OAINSPNAPAPEOLVPSM
23/4-2012.
MATTI EKKULA...
eiku,,,,
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
Minun piti julkaista postilaatikkooni tulleen Tiitisen listan...tässä ja nyt...mutta himskatti sentään,,tämä vanha kannettavani alkaa näköjään temppuilemaan...siinä menee senat sakaisin,,,eiku,,sanat sekaisin,,,mutta koska
mieleni mun tekevi julkistaa se,niin nyssetuloo...
Uskoisin,että siinä on 8 ulukomaalaista nimmee....ja 18 matikoista,,,hmm..eikun kotimaista mennee,,nimmee ja
voipi olla,että koneeni on vahingossa naputellut joka nimeen ylimääräistä ...joten siinä teillä onpi öitä...eiku höitä...eiku töitä... k..l..o...t--re..09..73..+0--12as..m..xs...noh...
Siis:
EEETHRNLKMIISOL
EPKORAHLLUKID
BWGNRSIEIUELEERFF
KLEPUNAEOWM
SCHEISSKERLDESNMNISSOHRTEKL
NOVISEOLSATNAUURSPOI
ETEPLELEKRRNGS
OIRHEKONEKNOIJ
USÖDKVRDTLYCE
VVOIENAMRAA
IOUIVAKAETETI
KKKOINEEATAINRIOK
EALKKNESTNKNOEVA
HLUEEEURNNVS
IIIOOSSTTSLPTAA
ÄREUOOIMLEEOLO
RNARAENNEAIASTAI
IIRYKPEONNEÖJLLOH
AAAASHUVTOSIO
OOOIASMINUVKMEL
AAAAEIHNOPNMESR
JTIMAUASOKIRATO
NNNKVLÖIEAESPKO
IIIAAAOMKNJRIH
AAAAISEFOLYRPTUO
NEELLUASILMT
OAINSPNAPAPEOLVPSM
23/4-2012.
MATTI EKKULA...
eiku,,,,
Ekku Mattila.
Uhkakuva???
On helmikuu...joku vuosi ja pakkasta 40 astetta.
Jostakin suunnasta tulee Suomea kohtaan voimakas Kyber isku,joka lamauttaa välittömästi kaiken sähköisen ja teknisen toiminnan.
Tutka-asemat sammuvat,
Linkkimastot ,
lentokentät,
satamat,
rautatiet,
sähkölaitokset,
puhelinliikenne,
vedenjakelu,
voimalat,
vienti ja tuonti,
pankit,
lehdet,
sateliitit,
varuskunnat,
laivasto,
ruuan ja veden jakelu,
sairaalat,
tv keskukset,
liikenne,
poliisi,
palokunta,
rakennusten lämmitys,
ilmavoimat,
kaikki sammuu ja lakkaa toimimasta.
kaikki.
kaikki.
Tuolla näkyy liikettä...40000 hyvin treenattua ja harjoiteltua taxikuskia,
rakennusmiestä,
rekkamiestä,
voimalan työntekijää,
opettajaa,
lääkäriä,
hoitajaa,
rekkamiestä,
sataman työntekijää,
apulaisia lentoasemilla,
siivoojaa,
kauppiasta,
liikemiehiä,
lahkolaisia,
virkamiehiä,
vartijoita,
opiskelijaa,
autokoulun opettajaa,
metsästäjää,
tekniikoita,
maalaria,
veneilijää,
urheilijaa,
"pummeja"
kerjäläistä,
varusmiestä,
upseereita,
korkeita virkamiehiä,
hallitusherroja,
poliittisia päättäjiä,
suurpankkien omistajia,
maanomistajia,
ym,
ym,
ym,
Ja nämä kaikki ovat valmiina h-hetkeen...
He ovat olleet jo paikoillaan 20 vuotta..omissa työpisteissään..levollisena..rauhallisina..ammattitaitoisina.
...hymyillen ja jutellen...sulautuen harmaaseen massaan....odottaen ja odottaen,,,
He ovat ostaneet itselleen,,maita ja maatiloja linkki ja tutka-asemien läheltä...lentokenttien vierestä,rautateiden solmukohdista...kaikkialta...kaikkialta....ja maksaneet suuria summia...käteisenä...
He ovat töissä noissa luetelluissani ammateissa...odottaen...odottaen...jopa Myyrmäen sähkönjakelukeskuksessa, jonka kautta me saamme 50 % sähköstämme ja jonka kautta Suomi elää ja
teknisesti voi hyvin...
Keitä he ovat???
Keitä he ovat?
On siis Helmikuu joku vuosi ja pakkasta 40 astetta...
Vaikka sillat tuhotaan...tullaan jäätä pitkin,,
Kun sähköt ei pelaa toimimme vanhalla tavalla....ei toimi...
emme millään pärjää aidanseipäillä ja kirveillä huitoen...lumihangessa,,40 astetta pakkasta...ei ruokaa,eikä
huoltoa....ei mitään...ei mitään...
mikään ei toimi..
loppu.
Untako tämä tekstini oli???
kauhu-unta??
uhkaava uhkakuva.
23/4-2012
Ekku Mattila
Jostakin suunnasta tulee Suomea kohtaan voimakas Kyber isku,joka lamauttaa välittömästi kaiken sähköisen ja teknisen toiminnan.
Tutka-asemat sammuvat,
Linkkimastot ,
lentokentät,
satamat,
rautatiet,
sähkölaitokset,
puhelinliikenne,
vedenjakelu,
voimalat,
vienti ja tuonti,
pankit,
lehdet,
sateliitit,
varuskunnat,
laivasto,
ruuan ja veden jakelu,
sairaalat,
tv keskukset,
liikenne,
poliisi,
palokunta,
rakennusten lämmitys,
ilmavoimat,
kaikki sammuu ja lakkaa toimimasta.
kaikki.
kaikki.
Tuolla näkyy liikettä...40000 hyvin treenattua ja harjoiteltua taxikuskia,
rakennusmiestä,
rekkamiestä,
voimalan työntekijää,
opettajaa,
lääkäriä,
hoitajaa,
rekkamiestä,
sataman työntekijää,
apulaisia lentoasemilla,
siivoojaa,
kauppiasta,
liikemiehiä,
lahkolaisia,
virkamiehiä,
vartijoita,
opiskelijaa,
autokoulun opettajaa,
metsästäjää,
tekniikoita,
maalaria,
veneilijää,
urheilijaa,
"pummeja"
kerjäläistä,
varusmiestä,
upseereita,
korkeita virkamiehiä,
hallitusherroja,
poliittisia päättäjiä,
suurpankkien omistajia,
maanomistajia,
ym,
ym,
ym,
Ja nämä kaikki ovat valmiina h-hetkeen...
He ovat olleet jo paikoillaan 20 vuotta..omissa työpisteissään..levollisena..rauhallisina..ammattitaitoisina.
...hymyillen ja jutellen...sulautuen harmaaseen massaan....odottaen ja odottaen,,,
He ovat ostaneet itselleen,,maita ja maatiloja linkki ja tutka-asemien läheltä...lentokenttien vierestä,rautateiden solmukohdista...kaikkialta...kaikkialta....ja maksaneet suuria summia...käteisenä...
He ovat töissä noissa luetelluissani ammateissa...odottaen...odottaen...jopa Myyrmäen sähkönjakelukeskuksessa, jonka kautta me saamme 50 % sähköstämme ja jonka kautta Suomi elää ja
teknisesti voi hyvin...
Keitä he ovat???
Keitä he ovat?
On siis Helmikuu joku vuosi ja pakkasta 40 astetta...
Vaikka sillat tuhotaan...tullaan jäätä pitkin,,
Kun sähköt ei pelaa toimimme vanhalla tavalla....ei toimi...
emme millään pärjää aidanseipäillä ja kirveillä huitoen...lumihangessa,,40 astetta pakkasta...ei ruokaa,eikä
huoltoa....ei mitään...ei mitään...
mikään ei toimi..
loppu.
Untako tämä tekstini oli???
kauhu-unta??
uhkaava uhkakuva.
23/4-2012
Ekku Mattila
sunnuntai 22. huhtikuuta 2012
Humanoidit Helsingissä 1973
22/4-2012.
Ekku Mattila.
Vuonna 1968 liityin sadakomiteaan,joka on sodanvastainen liike ja kun suunnittelin moottoripyöräreissua 1973, niin hain sadankomiteasta 2000 kappaletta liimapintaisia rauhanmerkkejä. Tarkoitukseni oli jakaa ne missä sitten liikunkin Jamahallani, kuten sitten teinkin...
Ennen kevättä 1973 huhtikuussa olin kävelemässä Helsingin Aleksis Kivenkadulla, kun huomasin vastaantulevan kaksi kummallisen oloista ihmistä.
Heidän jännä vaatetuksensa....vartalonmyötäiset hopeanväriset vaatteet,..jonkinlainen vyön tapainen,,ja kolmio joka lähti olkapäiltä ja osoitti suoraan heidän napaansa. Kolmio oli hiukkasen erivärinen muusta vaatetuksesta.
Kummallakin oli vaalehkot pitkät hiukset, hiukan kiharalla ja ulottui noin lapaluihin saakka....kengät niinkuin
voimistelutossut,...sormikkaita en havainnut, enkä mitään päähinettä kummallakaan.
Heidän tyylinsä oli tavattoman hienostunutta,sellaista kiireetöntä ja levollista...ei yhtään Helsingin "hulinaa"
Ihmettelin kovasti sitä,ettei yksikään hesalainen kadun tallaaja millään tavalla kumpaakaan huomioinut,toisaalta suurkaupungissahan on tapa,että vaikka saat kohtauksen ja makaat kadulla,niin ylitsesi vain loikitaan.
Ja niiden ilmeet...katse,jonka minuun kumpikin loivat...se oli jollakin tavalla hyväksyvää,lämmintä ja selllaista
"anna mennä poika,,,olet oikealla tiellä...just niin,,hyvä,hyvä"...ja kumpikin hymyili minulle todella lämpimästi.
Jollakin oudolla tavalla tajusin,etteivät he olleet lainkaan "tästä maailmasta",vaan korkeammalla tasolla meihin
nähden..kun sieltä jostakin...avaruudesta... tähtien takaa..
Harvoin katson taakseni...kaupungissa vallankaan...mutta niin tein ja arvaattekin jo...he olivat kadonneet kuin
tuhka tuuleen...taikatempun lailla....poks vain....
Päiväkirjaani jota olen pitänyt vuodesta 1973 samana iltana merkitsin,,,tänään tapasin HEIDÄT....
Ketä he olivat? mistä ne tuli?? minne ne meni??
Mikkeliin ainakin....
Sillä samana vuonna..kesällä olin ajellut Rauhanniemen leirintäalueelle joka sijaitsi ison järven rannassa. Taustalla horisontissa näkyi kirkonvarkauksen silta,saanut nimensä siitä,kun isonvihan aikana ryss...eiku venälääset varasti kirkosta suuren kellon ja kuljettaessaan sitä veneellä jonnekin se pudota tupsahti siihen kohtaan salmea... johon myöhemmin rakennettiin se silta...kirkonvarkauksen silta...
Istuskelin pitkän laiturin vierellä ja kiikarilla seurailin järvellä sukeltelevia silkkiuikkuja ja muuta toimintaa.
Ketään ei paikalla ollut...minä yksin vain...ei veneitä laiturilla...ei mitään...
Kuitenkin äkkiä havaitsin ns sivusilmälläni liikettä vasemmalla puolella ja juuri laiturilla..ja sussiunakkoon....
Laiturilta käveli minua vastaan sama kaksikko,jonka olin havainnut,sekä ihmetellyt Helsingissä Aleksis Kiven kadulla parisen kuukautta aikaisemmin... samat vaatteet,,sama kävelytyyli ..samaa olemus.Taas he hymyi-
livät minulle sillai hyväntahtoisesti...hyvä poika,,,hyvä..hyvä...anna mennä vaan samaa rataa...
Mistä he nyt tulivat,,,ei ollut venettä, ei..eivät uinetkaan...ei..ei..tyhjästä ilmaantuivat...ja tyhjään taas häipyi-
vät....koska katosivat sillai "kummalla " tavalla taas...
juu...en taaskaan ollut kännis,,viinan lopetin vuonna 1969..huumeita en koskaan ole kokeillut...oon raitis ja
terves mies aina ollut...uskokaa ny...
Illalla teltassani..kirjoitin päiväkirjaani....tapasin taas HEIDÄT.....
Ketä he oli,,,mistä ne tuli,,minne ne meni??
JK...ne 2000 rauhanmerkkiä jakelin ympäri Suomea ajellessani noin kuukauden aikana...
Nyt meen lenkille....kevät on tullut..
22/4-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Vuonna 1968 liityin sadakomiteaan,joka on sodanvastainen liike ja kun suunnittelin moottoripyöräreissua 1973, niin hain sadankomiteasta 2000 kappaletta liimapintaisia rauhanmerkkejä. Tarkoitukseni oli jakaa ne missä sitten liikunkin Jamahallani, kuten sitten teinkin...
Ennen kevättä 1973 huhtikuussa olin kävelemässä Helsingin Aleksis Kivenkadulla, kun huomasin vastaantulevan kaksi kummallisen oloista ihmistä.
Heidän jännä vaatetuksensa....vartalonmyötäiset hopeanväriset vaatteet,..jonkinlainen vyön tapainen,,ja kolmio joka lähti olkapäiltä ja osoitti suoraan heidän napaansa. Kolmio oli hiukkasen erivärinen muusta vaatetuksesta.
Kummallakin oli vaalehkot pitkät hiukset, hiukan kiharalla ja ulottui noin lapaluihin saakka....kengät niinkuin
voimistelutossut,...sormikkaita en havainnut, enkä mitään päähinettä kummallakaan.
Heidän tyylinsä oli tavattoman hienostunutta,sellaista kiireetöntä ja levollista...ei yhtään Helsingin "hulinaa"
Ihmettelin kovasti sitä,ettei yksikään hesalainen kadun tallaaja millään tavalla kumpaakaan huomioinut,toisaalta suurkaupungissahan on tapa,että vaikka saat kohtauksen ja makaat kadulla,niin ylitsesi vain loikitaan.
Ja niiden ilmeet...katse,jonka minuun kumpikin loivat...se oli jollakin tavalla hyväksyvää,lämmintä ja selllaista
"anna mennä poika,,,olet oikealla tiellä...just niin,,hyvä,hyvä"...ja kumpikin hymyili minulle todella lämpimästi.
Jollakin oudolla tavalla tajusin,etteivät he olleet lainkaan "tästä maailmasta",vaan korkeammalla tasolla meihin
nähden..kun sieltä jostakin...avaruudesta... tähtien takaa..
Harvoin katson taakseni...kaupungissa vallankaan...mutta niin tein ja arvaattekin jo...he olivat kadonneet kuin
tuhka tuuleen...taikatempun lailla....poks vain....
Päiväkirjaani jota olen pitänyt vuodesta 1973 samana iltana merkitsin,,,tänään tapasin HEIDÄT....
Ketä he olivat? mistä ne tuli?? minne ne meni??
Mikkeliin ainakin....
Sillä samana vuonna..kesällä olin ajellut Rauhanniemen leirintäalueelle joka sijaitsi ison järven rannassa. Taustalla horisontissa näkyi kirkonvarkauksen silta,saanut nimensä siitä,kun isonvihan aikana ryss...eiku venälääset varasti kirkosta suuren kellon ja kuljettaessaan sitä veneellä jonnekin se pudota tupsahti siihen kohtaan salmea... johon myöhemmin rakennettiin se silta...kirkonvarkauksen silta...
Istuskelin pitkän laiturin vierellä ja kiikarilla seurailin järvellä sukeltelevia silkkiuikkuja ja muuta toimintaa.
Ketään ei paikalla ollut...minä yksin vain...ei veneitä laiturilla...ei mitään...
Kuitenkin äkkiä havaitsin ns sivusilmälläni liikettä vasemmalla puolella ja juuri laiturilla..ja sussiunakkoon....
Laiturilta käveli minua vastaan sama kaksikko,jonka olin havainnut,sekä ihmetellyt Helsingissä Aleksis Kiven kadulla parisen kuukautta aikaisemmin... samat vaatteet,,sama kävelytyyli ..samaa olemus.Taas he hymyi-
livät minulle sillai hyväntahtoisesti...hyvä poika,,,hyvä..hyvä...anna mennä vaan samaa rataa...
Mistä he nyt tulivat,,,ei ollut venettä, ei..eivät uinetkaan...ei..ei..tyhjästä ilmaantuivat...ja tyhjään taas häipyi-
vät....koska katosivat sillai "kummalla " tavalla taas...
juu...en taaskaan ollut kännis,,viinan lopetin vuonna 1969..huumeita en koskaan ole kokeillut...oon raitis ja
terves mies aina ollut...uskokaa ny...
Illalla teltassani..kirjoitin päiväkirjaani....tapasin taas HEIDÄT.....
Ketä he oli,,,mistä ne tuli,,minne ne meni??
JK...ne 2000 rauhanmerkkiä jakelin ympäri Suomea ajellessani noin kuukauden aikana...
Nyt meen lenkille....kevät on tullut..
22/4-2012.
Ekku Mattila.
Kummitustalo Saarijärvellä 1982.
22/4-2012
Ekku Mattila
Keväällä 1982 Espoossa Maapallonkatu kasissa,sain kummallisen ahaa elämyksen,että maalle olisi muutettava.
Saman tien ajelin Vauxhall Victorilla kohden Saarijärveä, tapasin vanhan rouva Hildenin, hänen taloaan Mahluperälle katsomaan ja muutosta sovittiin,,,
Ja eikun tavarat kasaan muuttoautoon,kersat sinne, sekä kohteena Ähtäri kautta tie 633 kohti Saarijärveä ja
oikealla tienviitta Sahrajärventie...josta vielä matkaa itse Saarijärvelle 24 km noin ja hiekkatietä uuteen asuntoon 9 km,,metsän keskellä, ikihonkien ympäröimänä...
Ne puut olivat jumalattoman korkeita....kaartuivat tien ylle,,melkein...eikä kuu kuumottanut,eikä aurinkoa näkynyt...ei.
Talo oli vanha, 50 luvulla tehty,öljylämmitys ja 3 huonetta että keittiön tapainen. Noin sadan metrin päästä meni tie jossa liikenne kovanlainen,,,,Maanantaina meni pikkufiiatti ohitte ja Perjantaina se meni toiseensuuntaan...
Ai niin, se kummitusjutska...talon vintissa,sellainen kylmätila,,oli 2 keinutuolia ja ne jatkuvasti itsekseen kiikkuivat,,,seinällä pari vanhaa taulua jotka jatkuvasti heilui,,,sillai hiljalleen,,,sekä seinäkello,joka välillä kävi ja välillä taas ei...Talossa ja sen ympärillä tuntui sellainen "jännä" kutina ihossa,,karvat pystyssä ja siihen malliin,,,sekä ikäänkuin joku olisi jatkuvasti jostain tuijotellut...Myös tuntemus että olimme väärässä paikassa ja antaa vetää oli vahvanlainen,,,
Taas,,, noh,,,,itsekseen liikkuviin kiikkutuoleihin olin aikaisemmin jo tottunut,mutta en seuraavaan.....
Koska talossa ei ollut minkäänlaisia lukkoa ulko-oveen,niin ajelin Saarijärven keskustaan..rautakauppaan ja ostaa pätkäytin sopivan lukkosysteemin...kolo ulko-oveen,mutta mitäs ihimettä,,, Joka kerta kun yritin napauttaa ulko-oveen lukon kokoisen kolon,niin se vietävän vasara tempaistiin kädestäni pois ja nakattiin pitkälle pihapiiriin,,,noin 20 metrin päähän...Rommin,,,siis kävelin hangessa kiltisti ja noudin työkaluni pois ja eikun taas yrittämään....vastuksesta huolimatta...
Pidin "jollekin " puhuttelun,jossa ilmaisin vakaalla tietäjän äänellä,että täällä määrään nyt minä itte ja sinä joka vasaraani heittelet pitkin markkia,,oo hiliaa ja mene matkoihisi...ja se auttoikin...Kuitenkin se jokin vielä kiusaksi laittoi sen ulko-oven lukkoon,,,jossa ei ollut mitään salpaa,,niin lujasti,että jouduin ryömimään eteiseen rappujen vieressä olevasta ikkunasta,,,heh,,heh,,,tais hekottaa kummituskin,,
Sitten saatiin naapurista kissi, jokavärinen ja muutama viikkoinen,,,tein sille karvakasalle mukamas jonkinlaisen pikkupesän,,,parista villasukastani...jonka laitoin sänkyni viereen puujakkaralle,,
Vaimoni oli lihonut..ja niin synnytyksen aika tuli,sunnuntaina,sekä taksilla kohden Jyväskylän
vauvataloa...minä kotia sekä oottamaan ja niinhän se tyttö tupsahti...ja sillei.
Tuli yö ,taikka ensin tietysti ilta,kello 23,00 ja mää maate.
Jossakin vaiheessa havahduin kuinka joku veti hitaasti peittoani jalkopäästä ja ikäänkuin rullasi sen naamani päälle...ja minä napsautin nopesti valot huoneeseen,,joka oli muuten umpipimeä,,,katsoin syyttävästi sitä jokavärisen pikkukissin suuntaan,,,mutta se nukkui tyytyväisenä mun villasukissani jokka oli siinä lavittan istuimella... luulin että kissi mun peittoani veteli...
Ihmettelin että onpa nopia kissi,,kun ehti takaisin nukkumapaikkaansa...ja eikun peitto takaisin minne se kuuluukin,valot taas pois ja Mattia tapaamaan....nukkumattia tietysti..
Varmaan arvaattekin,,,,se sama peiton vetäminen naamani päälle jatkui noin kolme kertaa ja jokavärinen kissi ei ollu syyllinen....vasta,,,,,huomatkaa,,,kun laitoin avonaisen Raamatun vierelleni sänkyyn,,niin se vissiin voitti se ketaleen kummituksen.
Niin...kuukauden kulutua,pellolla,500 merrin päässä,näkyi todella kirkkaan punainen Ufo...ko? ja ennätin napata siitä kolme valokuvaa ja jollette mua usko,niin soittakaa ja tulkaa käymään niin mä näytän ne valokuvat..Aika oli aamulla noin kello 08,00...kesto oli noin 2 minuuttia..
Naapuri kertoi,että talon entinen isäntä oli kaivauttanut talon eteen vesimonttua,taikka kaivantoa ja siihen oli jäänyt raskas kivi...jota isäntä nostamaan irvis hampain,,,sai sydärin ja kuoli....50 vuotias,,,vasta,,
Kuka siis talossa kummitteli..??
Senverran se auttoi....ketä??...että noin kolmen kuukauden (3) kuluttua laitoimme taas tavarat kasaan,toiseen muutoautoon ja kohteena nyt Alahärmä...syntymäkuntani ..Härmänraitille...se sama asunto,josta olenkin jo kirjoittanut,,,se kirkas vihreä "tähti",, jolle " juttelin" tuntitolkulla.....
Tämmöistä,,tälläkertaa,,
Sunnuntaina,,,22/4-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
Keväällä 1982 Espoossa Maapallonkatu kasissa,sain kummallisen ahaa elämyksen,että maalle olisi muutettava.
Saman tien ajelin Vauxhall Victorilla kohden Saarijärveä, tapasin vanhan rouva Hildenin, hänen taloaan Mahluperälle katsomaan ja muutosta sovittiin,,,
Ja eikun tavarat kasaan muuttoautoon,kersat sinne, sekä kohteena Ähtäri kautta tie 633 kohti Saarijärveä ja
oikealla tienviitta Sahrajärventie...josta vielä matkaa itse Saarijärvelle 24 km noin ja hiekkatietä uuteen asuntoon 9 km,,metsän keskellä, ikihonkien ympäröimänä...
Ne puut olivat jumalattoman korkeita....kaartuivat tien ylle,,melkein...eikä kuu kuumottanut,eikä aurinkoa näkynyt...ei.
Talo oli vanha, 50 luvulla tehty,öljylämmitys ja 3 huonetta että keittiön tapainen. Noin sadan metrin päästä meni tie jossa liikenne kovanlainen,,,,Maanantaina meni pikkufiiatti ohitte ja Perjantaina se meni toiseensuuntaan...
Ai niin, se kummitusjutska...talon vintissa,sellainen kylmätila,,oli 2 keinutuolia ja ne jatkuvasti itsekseen kiikkuivat,,,seinällä pari vanhaa taulua jotka jatkuvasti heilui,,,sillai hiljalleen,,,sekä seinäkello,joka välillä kävi ja välillä taas ei...Talossa ja sen ympärillä tuntui sellainen "jännä" kutina ihossa,,karvat pystyssä ja siihen malliin,,,sekä ikäänkuin joku olisi jatkuvasti jostain tuijotellut...Myös tuntemus että olimme väärässä paikassa ja antaa vetää oli vahvanlainen,,,
Taas,,, noh,,,,itsekseen liikkuviin kiikkutuoleihin olin aikaisemmin jo tottunut,mutta en seuraavaan.....
Koska talossa ei ollut minkäänlaisia lukkoa ulko-oveen,niin ajelin Saarijärven keskustaan..rautakauppaan ja ostaa pätkäytin sopivan lukkosysteemin...kolo ulko-oveen,mutta mitäs ihimettä,,, Joka kerta kun yritin napauttaa ulko-oveen lukon kokoisen kolon,niin se vietävän vasara tempaistiin kädestäni pois ja nakattiin pitkälle pihapiiriin,,,noin 20 metrin päähän...Rommin,,,siis kävelin hangessa kiltisti ja noudin työkaluni pois ja eikun taas yrittämään....vastuksesta huolimatta...
Pidin "jollekin " puhuttelun,jossa ilmaisin vakaalla tietäjän äänellä,että täällä määrään nyt minä itte ja sinä joka vasaraani heittelet pitkin markkia,,oo hiliaa ja mene matkoihisi...ja se auttoikin...Kuitenkin se jokin vielä kiusaksi laittoi sen ulko-oven lukkoon,,,jossa ei ollut mitään salpaa,,niin lujasti,että jouduin ryömimään eteiseen rappujen vieressä olevasta ikkunasta,,,heh,,heh,,,tais hekottaa kummituskin,,
Sitten saatiin naapurista kissi, jokavärinen ja muutama viikkoinen,,,tein sille karvakasalle mukamas jonkinlaisen pikkupesän,,,parista villasukastani...jonka laitoin sänkyni viereen puujakkaralle,,
Vaimoni oli lihonut..ja niin synnytyksen aika tuli,sunnuntaina,sekä taksilla kohden Jyväskylän
vauvataloa...minä kotia sekä oottamaan ja niinhän se tyttö tupsahti...ja sillei.
Tuli yö ,taikka ensin tietysti ilta,kello 23,00 ja mää maate.
Jossakin vaiheessa havahduin kuinka joku veti hitaasti peittoani jalkopäästä ja ikäänkuin rullasi sen naamani päälle...ja minä napsautin nopesti valot huoneeseen,,joka oli muuten umpipimeä,,,katsoin syyttävästi sitä jokavärisen pikkukissin suuntaan,,,mutta se nukkui tyytyväisenä mun villasukissani jokka oli siinä lavittan istuimella... luulin että kissi mun peittoani veteli...
Ihmettelin että onpa nopia kissi,,kun ehti takaisin nukkumapaikkaansa...ja eikun peitto takaisin minne se kuuluukin,valot taas pois ja Mattia tapaamaan....nukkumattia tietysti..
Varmaan arvaattekin,,,,se sama peiton vetäminen naamani päälle jatkui noin kolme kertaa ja jokavärinen kissi ei ollu syyllinen....vasta,,,,,huomatkaa,,,kun laitoin avonaisen Raamatun vierelleni sänkyyn,,niin se vissiin voitti se ketaleen kummituksen.
Niin...kuukauden kulutua,pellolla,500 merrin päässä,näkyi todella kirkkaan punainen Ufo...ko? ja ennätin napata siitä kolme valokuvaa ja jollette mua usko,niin soittakaa ja tulkaa käymään niin mä näytän ne valokuvat..Aika oli aamulla noin kello 08,00...kesto oli noin 2 minuuttia..
Naapuri kertoi,että talon entinen isäntä oli kaivauttanut talon eteen vesimonttua,taikka kaivantoa ja siihen oli jäänyt raskas kivi...jota isäntä nostamaan irvis hampain,,,sai sydärin ja kuoli....50 vuotias,,,vasta,,
Kuka siis talossa kummitteli..??
Senverran se auttoi....ketä??...että noin kolmen kuukauden (3) kuluttua laitoimme taas tavarat kasaan,toiseen muutoautoon ja kohteena nyt Alahärmä...syntymäkuntani ..Härmänraitille...se sama asunto,josta olenkin jo kirjoittanut,,,se kirkas vihreä "tähti",, jolle " juttelin" tuntitolkulla.....
Tämmöistä,,tälläkertaa,,
Sunnuntaina,,,22/4-2012.
Ekku Mattila
lauantai 21. huhtikuuta 2012
Tulevaisuuden ihmisrotu.
21/4-2012
Ekku Mattila
Nyt on vuosi 2800. On vain yksi maa ilman rajoja, yksi kansa,samaa rotua ,ei sotia eikä tappamisia.
Näen inhimmillisen ihmisen,vihaa vailla,ei kateutta,eikä kavaluutta. Suurena ihmettelyn aiheena on meidän
aikamme eläinten kasvattaminen ,niiden tappaminen ja lihan syönti, suuret teurastamot veri ja nahka,eläinten tuska ja kuolema. Hirvittävänä muistona meidän ajasta näkyy tuhot valtamerten,luonnon saasteet ja valtavat
liikkuvat konehirviöt...ahneutta ylenmäärin.
Meidät muistetaan kummallisina apinoina,karvaisine hiuksineen, ja ne röhöttävät naurut ja kännipäiset kuvatukset. Meitä katsotaan tappavat tupakit suussamme,,kuolaavina huumeisina ihmispupuina, naamallamme
pateettinen irvistys.
Ja ne sodat, irvistävät päät ja irtonaiset jäsenet. Kuoleman irvistykseen jähmettyneet suumme, ammus,jonka jättämä jälki on melkein irstas ...keskiruumis kaukana puun oksalla...suolikasa,jota korpit nokkivat.
ja se rahanjumala oli kaikkien huulilla.
Ahneuden kuume,
mulle kaikki,sulta pois,
väisty tieltäni,
pois taikka ammun.
tänne se kultakasa,
minä,
minä...
Ja meitä säälitään,,,tulevaisuudessa tuolla, me ihmisparat,,hiukkasen simpanssia viisaampina,,,mukamas.
nään tuolla räjähdyksen,
sen voima ydin,
halkaisee,
tää heti muuttaa kehityksen,
se taivaan maan,
nyt valaisee,
ja meidän aika,
on poissa.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
Nyt on vuosi 2800. On vain yksi maa ilman rajoja, yksi kansa,samaa rotua ,ei sotia eikä tappamisia.
Näen inhimmillisen ihmisen,vihaa vailla,ei kateutta,eikä kavaluutta. Suurena ihmettelyn aiheena on meidän
aikamme eläinten kasvattaminen ,niiden tappaminen ja lihan syönti, suuret teurastamot veri ja nahka,eläinten tuska ja kuolema. Hirvittävänä muistona meidän ajasta näkyy tuhot valtamerten,luonnon saasteet ja valtavat
liikkuvat konehirviöt...ahneutta ylenmäärin.
Meidät muistetaan kummallisina apinoina,karvaisine hiuksineen, ja ne röhöttävät naurut ja kännipäiset kuvatukset. Meitä katsotaan tappavat tupakit suussamme,,kuolaavina huumeisina ihmispupuina, naamallamme
pateettinen irvistys.
Ja ne sodat, irvistävät päät ja irtonaiset jäsenet. Kuoleman irvistykseen jähmettyneet suumme, ammus,jonka jättämä jälki on melkein irstas ...keskiruumis kaukana puun oksalla...suolikasa,jota korpit nokkivat.
ja se rahanjumala oli kaikkien huulilla.
Ahneuden kuume,
mulle kaikki,sulta pois,
väisty tieltäni,
pois taikka ammun.
tänne se kultakasa,
minä,
minä...
Ja meitä säälitään,,,tulevaisuudessa tuolla, me ihmisparat,,hiukkasen simpanssia viisaampina,,,mukamas.
nään tuolla räjähdyksen,
sen voima ydin,
halkaisee,
tää heti muuttaa kehityksen,
se taivaan maan,
nyt valaisee,
ja meidän aika,
on poissa.
Ekku Mattila
Ufo Alahärmässä 1973.
21/4-2012
Ekku Mattila
Isäni kertoi tästä tapahtumasta minulle,sekä näytti "taistelutantereen"
Vuonna 1973 olin ollut moottoripyörällä syntymäkodissani viikon verran ja tullut takaisin Helsinkiin ,kun puhelin soi...
Isäs täällä terve,,,mitäs kuuluu,, oot näköjään jo tullu asuntoos,,,koskas tuut seuraavan kerran tänne Härmään päin ja kun sanoin että noin kuukauden päästä,niin isä sanoi että tuukko ennemmin ja sanoin että kolomen viikon päästä ja isä taas että tuukko ennemmin ja sanoin että noh kaharen viikon päästä ja taas isä sanoi että tuukko ennemmin ja mä siihen että tuun huomenaamulla kello 06,00...
Tuumasin mielessäni että mikä siellä on vialla ja yöllä kello 01,00 otin suunnan Härmää kohoren...
Tasan kuudelta kotipihallani ja kukas siellä pellolta huikki kun isäni ja menin sinne...
Meinasin silmäni pudottaa isän nähdessäni,sillä hänellä oli silimät suurina kuin teelautaset,naarmuja naamansa täynnä,tukka hapsollaan ja toinen silmä mustana. Myös isän tekarit olivat näköjään poissa ja sen kyllä huomasi.... aikalailla sössöttämistä isän puhe oli...
Kuitenkin sain selvää....että.....pari päivää sitten isä meni jokirannan pellolle,,,kuseskelemaan,,tottakait,lannoittamaan peltoaan.Karin talon suunnasta ilmaantui sellainen, isän mukaan
pitkä makkara joka kimalteli ja aivan äänettömästi liikkui joen yläpuolella,,,makkara kooltaan noin 10-15 metriä.
Kun makkara oli suoraan isän kohdalla joen päällä,matkaa noin 30 metriä,siitä tullahti kymmenkunta kirkasta ja sykkivää valoa ja ne lähtivät nopeasti eri suuntiin ...Sitä isä ihmetteli,kunnes aivan yläpuoleltaan alkoi kuulumaan sellaista ampiasten surinaa,kuitenkin kovemmalla äänellä ja samalla isän viereen ilmaantui kaksi lasta, noin metrin pituisia kumpikin.. Nämä alkoivat tosissaan isää reuhtomaan sinne ja tänne ja jossakin vaiheessa isä huomasi roikkuvansa ilmassa,noin 10 sentin korkeudella maasta...
Ja isä sorankäynyt mies ei hevillä venäläisten sotavangiksi suastunut..vaan alkoi jumalattoman vastaanpyristelyn ja siinä rytäkässä hukkasi tekarinsakin...sai naamaansa ne jäliet ja tukkansa sikinsokin.
Isä ihmetteli niiden kersojen valtavaa voimaa ja niiden kummallisen värisiä vaatteitaan...niinkuin silkkiä ja
jotakin ohutta peltiä.
Ja isä tappeli kuten Laatokan lähellä Äyräpäässä..sekä veteli kersoja pitkin pläsiä...vähän niinkuin siinä
toisessa tappelussa...Isän mukaan aikaa vierähti muutaman minuutin,kunnes kersat katosi,surina loppui taivaalta ja isä huojui ilman hampaitaan...
Sitten soitto mulle ja minä kuuntelin isän kertomuksen....Sanoin ettei ne mitään ryssiä...oho...venälääsiä ollut
vaan uffomiehiä,humanoidia ja ne meinas napata sun jonnekin avaruuksien taakse,,tutkimuksiin...vanhan Härmän häjyn,,,,ja isä väitti,että alas paskaa puhele,,,noli ryssiä,,,taas oho...venälääsiä ja ne meinas ottaa
hänet sotafanggiksi.... eikä uskonut mun puheitani..
Se paikka,missä isä taisteli vastaan oli todella kynnetty yltympäriinsä...näki että siinä ei ryhmähalia harrastettu
vaan jumalatoonta. rymistelyä. Isä löyti jopa tekarinsakin ja oli tyytyväänen...ne maksoi kuulemma 150 mk.
Noh,,,,koska isä ei mua uskonut,niin lähetin hänelle viitisenkymmentä Vimana-lehteä joissa oli kymmeniä samankaltaisia kirjoituksia... ja vasta sitten isä uskoi puheeni.
Ja äitee ihimetteli...
mitä ne näki Väinössä...kivimiehessä ja maanviljelijässä,,,laturikin vielä...
Olisko niillä ollut präjäytyshommeleita...???kysyn minä....
Lauantain ratoksi kirjoitteli:
21/4-2012.
Ekku Mattila
Ekku Mattila
Isäni kertoi tästä tapahtumasta minulle,sekä näytti "taistelutantereen"
Vuonna 1973 olin ollut moottoripyörällä syntymäkodissani viikon verran ja tullut takaisin Helsinkiin ,kun puhelin soi...
Isäs täällä terve,,,mitäs kuuluu,, oot näköjään jo tullu asuntoos,,,koskas tuut seuraavan kerran tänne Härmään päin ja kun sanoin että noin kuukauden päästä,niin isä sanoi että tuukko ennemmin ja sanoin että kolomen viikon päästä ja isä taas että tuukko ennemmin ja sanoin että noh kaharen viikon päästä ja taas isä sanoi että tuukko ennemmin ja mä siihen että tuun huomenaamulla kello 06,00...
Tuumasin mielessäni että mikä siellä on vialla ja yöllä kello 01,00 otin suunnan Härmää kohoren...
Tasan kuudelta kotipihallani ja kukas siellä pellolta huikki kun isäni ja menin sinne...
Meinasin silmäni pudottaa isän nähdessäni,sillä hänellä oli silimät suurina kuin teelautaset,naarmuja naamansa täynnä,tukka hapsollaan ja toinen silmä mustana. Myös isän tekarit olivat näköjään poissa ja sen kyllä huomasi.... aikalailla sössöttämistä isän puhe oli...
Kuitenkin sain selvää....että.....pari päivää sitten isä meni jokirannan pellolle,,,kuseskelemaan,,tottakait,lannoittamaan peltoaan.Karin talon suunnasta ilmaantui sellainen, isän mukaan
pitkä makkara joka kimalteli ja aivan äänettömästi liikkui joen yläpuolella,,,makkara kooltaan noin 10-15 metriä.
Kun makkara oli suoraan isän kohdalla joen päällä,matkaa noin 30 metriä,siitä tullahti kymmenkunta kirkasta ja sykkivää valoa ja ne lähtivät nopeasti eri suuntiin ...Sitä isä ihmetteli,kunnes aivan yläpuoleltaan alkoi kuulumaan sellaista ampiasten surinaa,kuitenkin kovemmalla äänellä ja samalla isän viereen ilmaantui kaksi lasta, noin metrin pituisia kumpikin.. Nämä alkoivat tosissaan isää reuhtomaan sinne ja tänne ja jossakin vaiheessa isä huomasi roikkuvansa ilmassa,noin 10 sentin korkeudella maasta...
Ja isä sorankäynyt mies ei hevillä venäläisten sotavangiksi suastunut..vaan alkoi jumalattoman vastaanpyristelyn ja siinä rytäkässä hukkasi tekarinsakin...sai naamaansa ne jäliet ja tukkansa sikinsokin.
Isä ihmetteli niiden kersojen valtavaa voimaa ja niiden kummallisen värisiä vaatteitaan...niinkuin silkkiä ja
jotakin ohutta peltiä.
Ja isä tappeli kuten Laatokan lähellä Äyräpäässä..sekä veteli kersoja pitkin pläsiä...vähän niinkuin siinä
toisessa tappelussa...Isän mukaan aikaa vierähti muutaman minuutin,kunnes kersat katosi,surina loppui taivaalta ja isä huojui ilman hampaitaan...
Sitten soitto mulle ja minä kuuntelin isän kertomuksen....Sanoin ettei ne mitään ryssiä...oho...venälääsiä ollut
vaan uffomiehiä,humanoidia ja ne meinas napata sun jonnekin avaruuksien taakse,,tutkimuksiin...vanhan Härmän häjyn,,,,ja isä väitti,että alas paskaa puhele,,,noli ryssiä,,,taas oho...venälääsiä ja ne meinas ottaa
hänet sotafanggiksi.... eikä uskonut mun puheitani..
Se paikka,missä isä taisteli vastaan oli todella kynnetty yltympäriinsä...näki että siinä ei ryhmähalia harrastettu
vaan jumalatoonta. rymistelyä. Isä löyti jopa tekarinsakin ja oli tyytyväänen...ne maksoi kuulemma 150 mk.
Noh,,,,koska isä ei mua uskonut,niin lähetin hänelle viitisenkymmentä Vimana-lehteä joissa oli kymmeniä samankaltaisia kirjoituksia... ja vasta sitten isä uskoi puheeni.
Ja äitee ihimetteli...
mitä ne näki Väinössä...kivimiehessä ja maanviljelijässä,,,laturikin vielä...
Olisko niillä ollut präjäytyshommeleita...???kysyn minä....
Lauantain ratoksi kirjoitteli:
21/4-2012.
Ekku Mattila
Ennustuksia
21/4-2012
Ekku Mattila.
Jos kuvaat sä koneella,
Jet 35 ja aalla,
se kohta on maalla,
ja kuvat palaa kamerassa sen.
Se tuhkat laski,
mereen Kennedyn,
pian 977 saa saman kohtalon.
sotalaiva on poissa.
Jos Aaronin muista,
L saksassa,
nyt Hoogelia viedään,
tää tarina ei uusi,
Tää ydin on Englannissa
Winsdcaelin lähellä,
nyt 1957 toistuu,
Vantaalla on mäki,
tääl valvotaan voimaa,
pian vieraat sormet,
sammuttaa sen.
Laiva on lemmen,
on Ted ja Lange,
myös Gosherilla lisättynä,
he mereen vajoo huutaen,
Oli pormestari ja ehdokas,
Whoshinton nimi,
Maeriksi kastettu,
tän huominen on turha.
Taas muistan jälleen,
Chartresin,
Ranskassako lienee,
pian katedraali katoaa.
On Unitassa Kaspi,
Jonakseksi sanottu,
häl lepran saa,
ja muuttuu maa,
kaksi vuotta enää.
On Englanti,
ja ministeri,
he puollustavat vallan,
mut kotina on uuesaa,
ja jyrähdys on kova.
Ekku Mattila
21/4-2012.
Ekku Mattila.
Jos kuvaat sä koneella,
Jet 35 ja aalla,
se kohta on maalla,
ja kuvat palaa kamerassa sen.
Se tuhkat laski,
mereen Kennedyn,
pian 977 saa saman kohtalon.
sotalaiva on poissa.
Jos Aaronin muista,
L saksassa,
nyt Hoogelia viedään,
tää tarina ei uusi,
Tää ydin on Englannissa
Winsdcaelin lähellä,
nyt 1957 toistuu,
Vantaalla on mäki,
tääl valvotaan voimaa,
pian vieraat sormet,
sammuttaa sen.
Laiva on lemmen,
on Ted ja Lange,
myös Gosherilla lisättynä,
he mereen vajoo huutaen,
Oli pormestari ja ehdokas,
Whoshinton nimi,
Maeriksi kastettu,
tän huominen on turha.
Taas muistan jälleen,
Chartresin,
Ranskassako lienee,
pian katedraali katoaa.
On Unitassa Kaspi,
Jonakseksi sanottu,
häl lepran saa,
ja muuttuu maa,
kaksi vuotta enää.
On Englanti,
ja ministeri,
he puollustavat vallan,
mut kotina on uuesaa,
ja jyrähdys on kova.
Ekku Mattila
21/4-2012.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)