maanantai 22. maaliskuuta 2021

Pirskatti.......taas vanahoja aikoja muistoihin pukkas. Ny mä kerron maitotoopista, jossa oli sisällä 90000 vanhaa markkaa.

 22/3-2021.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.

Clairvoyant.


Huomenta ja terveisiä  syntymäkunnastani  Alahärmästä, ,  melekeen   keskeltä pitäjätä , Volttiin  3 kilomeeteriä , Knuuttilanraitin  varrelta  ,  600  metriä  taidemaalari  Juhani  Palmun  tuvasta , kuuhun  384000   km....köh. Eilen jo  tuumasin   että huamenna siis  tänään meen  käymhän  Alahärmäs  ja jokaanenhan jo teistä  sen tiätää ,ettoon sanani  mittaanen  äijjä  joten   niin sitten  teinkin. Varhaaneen  lintukin sen makeamman   maron nappaa  ja  lähärin    tänään   kello  04,50  ajamaan  ja  eihän siinä menny kun  vajaa   tunti  ja  50 minuuttia  niin olin  jo Alahärmäs. Kototiä oli  paksujen luminietosten peittämä, ainakin  70 senttiä  tuiskuusta  lunta , auto piti jättää päätiän varteen  80  metrin päähän ja  melekeen jouruin kunnolla tarpoomaan  kävellen ennenkuin  pääsin  syntymäkoron   rappusille , uluko-oven aukaasin, eteiseen  menin ja  suarhan  tuphan.

"Noh terve terve"  huikkasin niinkuin oon aina teheny, ikäänkuin  tuvas  erelleen  asuttaas , vaikka  Äitee  lähti pilivien päälle  1995  ja  Isse  1998. Vaikka  tyhyjäs   rakennukses  ei  ole  talavisin  yhtään lämpöä, se  pysyy  kuitenkin  siinä   just  ja just pakkaaseen pualella johtuen  varmasti  aikoinaan hyvin  teherystä  tyästä , niin  kuitenkin  siinä   talon  "ilimas"  on  jotakin  kylymempää kuitenkin. Ikäänkuin kaikki olis  jäätyny  ikiuneen , jännään  lopulliseen  horteeseen  ,muistokkin kans. Tuas  on erelleen  se keittiön ikkuna joka aina  talavella, varsinkin aamuisin oli sisältäkin  jäässä ja siihen  oli syntynyt  jäälumitairetta. Muistan  yhä miten   pienellä  voiveittellä  raapustelin  ikkunasta  jäänpalasia ja niitä sitten  imeskelin, kuin jäätelön lailla. Jo silloon vanahaan  aikaan, mulla oli  vissiin jotakin  taiteilijan  vikaa, koska  raapustelin  siihen  ikkunajääveistoksiin omia juttuja ja   varsinkin  hymyyleviä  naamoja. Muistan  miten mua  harmitti, kun  Äitiii  sytytti  keittiön hellan valakian ja  tuvan  lämmös  ne  ikkunajäätaiteekkin  hymynaamoineen  otti ja suli.

Ainiin.....unohrin sanua  että minkäs takia sinne Alahärmän  kototupaani menin. Syy on  seuraava: Tässä  kertomuksessani  on myös  kuva   aika vanahasta  maitotoopista ja  sen olen jo monta kertaa meinannu  tänne  nykyasuntooni   , ikäänkuin  muistokseni hakia. Kun  Äitee  kuali 1995, niin  olin  Isän  apuna  sillai vahtimas  että se  seleviää  vaimonsa  menetyksestä  pari  viikkoa ja samalla  vähän , vaikkei siitä oikein  mitään tullu,  siivoskelinkin. Lattiaa  imuroottin, mattoja hakkasin  pihalla etä hiakkapöly lenteli   sekä hyllyjä   pyyhiin  pölyistä. ...ja.......ja....

Hyllyllä oli just  tuo sama  maitotooppi, jonka  toin tänne  ja  äsken siitä kuvan nappasin. Kun  siitä pölyjä  pyyhin  ja  sen kannen avaasiin, niin  ohoh....!!.Soli  kuulkaas  tupaten  täynnä sinertäviä    1000 markan seteleitä ja kun ne  laskin  90000  vanhaa  markkaa. Heti isälle, joka oli  päivätorkuulla ja kun heräs kysymään että  mitä ihimettä.....mitäs  noi  rahast on   ja  hän sanoi  ...."noon  mun....Feelis  antoi  ne  perinnöksi  kun kuali..noon  mun". Mä taas  sanomaan että  ei aatana  kuules....jos  jokku "kellokauppiaat"  saa  tuosta kuulla, niin ne  tuloo ja  ryästää  sun  ja  rahat viä,,,,ekkä voi mitään...ja johon Isse  taas...."non  mun...anna  niiden olla siinä  toopissa...paas  heti se  takaasiin".

Ja mä panin, mutta  senverran mua  harmitti että  kohta keksimään  suunnitelmaa  ja sen hokaasinkin.Annoin kulua  pari  päivää. Isäni  olohuanees  Ilkkaa  luki, kuten aina on niin teheny hitaasti ja  sivuja mioneen kertaan käännellen koska  hänellä oli  huanot  silimät  ja mä sanoin..."ookko jo  ilikan lukenu  ??....joo oon....ja mä sanoon että mäkin sen lujen  ja  sitä  lukemaan  ryhryin. Noin  pualen tunnin päästä  mä Isälleni (mukamas) kovallä huoalestuneella  äänellä  sanoin:

"Ohoh.....kuules mitä täs  leheres  ny sanotaan" On  tulossa laki  joka  velevoottaa  jokaasen joka on  jonkun  rahaperinnön    perinnöksi saanu ,  viämään sen  lähimpään pankkiin  suuren  sakon  välttääkksensä..."...Pankaas arvaamaan  että Isäni hätääntyy  aika lailla....ja  sanomaan.." novoi yhyren kerran.....kaikkea  ne  keksii..palioko se sakko  on..?  ja mä siihen että son  useamman  tuhannen markkaa  voi olla  jopa  pualekkin  siitä perinnöstä  ja siihen Isä sanoi    nopiaa....."Kuules jos sulla on asiaa  Volthin, niin ota  tua maitokannu  ja  viä siinä olevat rahat  äkkiä  pankhin".

Köh.....jokaaneen  teistä  lukijoosta  arvaakin ettei  siinä Ilikkaleheres mitään sellaasta  lakia  lukenu.Kunhan sen   lain  keksin että Isäs  uskoo mua  . Muutenkin  Iäsällä oli, varsinkin siihen aikaan, niin huano näkö että muutaman kerran, jos  olin siinä  lähellä, jouruun sanomaan....hei  sulla  on ilikkalehti  väärinpäin  käres.....käännä se oikeenpäin. No ny  meen  tuanne  pihalle  kääppäilemhän. Juu juu....emmee  hiihtämhän...emmee. Tohtorit  sen kovaa  kiälsi.

Ekku Mattila.