21/10-2021.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Claisvoyant.
¤¤¤
Kävin tänään erään vanhan upseeriherran vieraana kylässä, sanotaan häntä vaikka Jolioksi, juteltiin mm Turkin sodasta 1877-1878 jota käytiin Ballanilla , jonka lopputuloksena Romania sekä Bulgaria saivat itsenänäisyytensä. Suomalaisia , kuinkas muuteen, oli taisteluissa mukana Suomen Kaartin tark`ampujajoukoissa ja........
Yksi heistä , kuului nykyiseen Mattilan sukuun , ansioitui senverran että sai palkinnokseen painavan hopealusikan sekä hopeisen plakaatin. Nämä sain nähtäväkseni vuonna 1958 kun käytiin Isäni kanssa kylässä Alahärmän ns Linnanmäellä , lähellä Voltin rautatieasemaa, Elias Lönruutin kesäasunnon lähellä. Isäni kertoi että ne palkinnot kuuluvat Mattilan suvun vanhimmalle pojalle ja minulle ne tulisivat heti kun olisin täysi-ikäinen. Olin silloin 15 vanha.
Muutenkin meidän suku taitaa liittyä aika vahvasti tuonne Irän suuntaan, koska Äitini suku , Cärri niminen on juuri kotoisin Bulgariasta. Olen , jostakin syystä, jo pienenä kollina tuntenut "lukkarinrakkautta" Irän suuntaan ja kun vanhempana kuulin/sain selville sukutaustoistani, niin ei mikään ihme. Meidän suvussa on muutenkin aika kovia taistelijoita. Oravaisten rähinöissä yhtä taistelujoukkoa käskytti, Ruotsissa asuva , mutta Alahärmästä lähtöösin, Upseeri, joka taistelun lisäksi taisi olla melkoinen naistenmies. Hän jäi muutamaksi kuukaudeksi taistelun jälkeen Oravaisten tienoille ja niin kerrotaan, siitä ajasta tuli 4 eri naista ns paksuksi.
Nyt tulee se jymypaukku: Kun Upseerimme palasi Ruattiin, hyvien taistelukokemustensa jälkeen, sai kunkkukuninkaalta kehumisia/helyjä takkinsa etumukseen sekä ikuisen vakuutuksen AATELOITUMISESTA, niin että hänen jälkeensä syntyvät pojat ovat automaattisesti AATELISIA.....siis....Ekku Mattila taitaapi olla .......juu...öhöm.
Ny takaasin niihin hopealusikka/plakaatti asiaan. 1965 , kun Isäni alkoi vaatimaan niitä vanhimmalle poijaalleen, siis minulle, ne olikin annettu täysin väärälle henkilölle, Äirin siskon poijalle, jolla ei ole minkäänlaisia oikeuksia niitä saada. Kysyessän Reijolta, 1995 Äiteeni hautajaisissa Alahärmän kirkon parkkipaikalla "annappas ne mitalit mulle, jolle ne perinteisesti kuuluu" hän vastasi etten anna".
Ja sinne/jonnekin ne jäivät. R teki R.I.P. 4 vuotta sitten .
Että näin kuulkaas.
Ekku Mattila.
