21/1-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤¤
Päivää kansalaiset/kaverit ja kaikki muutkin. Viikko sitten, tapani mukaan, aamulla noin kello 04,00, koska siihen aikaan on hiljaisinta ja "henget " valmiina, aloitin tavanomaisen Meditaation. Ja pääsin kuulkaas hyvin pitkälle. Vuonna 1973, moottoripyöräaikanani, kun ajelin 4 kuukautta ympäri Suomen noin 19000 km, melkein jokainen päivä Meditoin ja paras paikka siihen oli Järvenpään Tuusulajärvi. Samana vuonna menin järven rantaan, päivällä 12,00 noin ja "vaivuin loveen" niinsanoakseni. Havahduin vasta illalla kello 18,00 , pieneen viluun, koska aurinko oli jo laskeutumassa ja ilma viileni. Sen 6 tunnin aikana, joka tuntui muutamalta minuutilta olin "siellä jossakin" tähtien takana, kaukaa avaruuksien tuolla puolen. Kirjoitin lenkki/päiväkirjaani : "pääsin siniseen hetkeen ja oli vaikeata palata sieltä takaisin maan päälle". Sen kokemuksen jälkeen en ole niin pitkälle enää päässsyt, kuin viikko sitten.
Meditoin: Minut "vietiin" todella ihanaan/mahtavaan paikkaan/olotilaan. Olin mukana katsomassa seuraavaa , en voi sitä muuksi sanoa, toimintaan: Jännän kullankeltaisessa tilassa, näin vasemmalla puolella ikäänkuin littanoita ilmapalloja, päällekkäin, 10 kerrallaan ,noin 10 x 10 kappaletta. Ne värisivät hiljaa, kuin ampiaiset pesässään. Myös niiden väri muuttui , kuin sykkien tahdissa. Oikealla puolella näin ilmassa liikkuvan hitaasti ja rauhallisesti, niinkuin kuvassa olen koettanut piirtää, kymmeniä pienempiä, sekä erivärisiä "pikkuilmapalloja" joilla oli niinkuin häntä (näyttivät kyllä siittiöiltä) ja ne etenivät niitä littanoita ilmapalloja kohti. Muutama niistä läheni ilmapalloa, johon avautui ikäänkuin pieni reikä/rako, johon se "jokin" työntäytyi sisään, mennen näkymättömiin. Tätä samaa tekivät ne muutkin ja menivät kukin vuoroillaan omiin ilmapallo"asuntoihinsa" sisälle.
Seuraavaksi: Ilmapalloista avautui piste/reikä josta hitaasti pullahti esille, ihkaselvä ufo, aluksi pienen kokoinen , mutta kun tuli kokonaan esille pallosta, muuttui samalla isommaksi ufoksi ja lähti etenemään "kuvasta pois". Oli todella mahtavaa ja samalla liikuttavaa seurata ensinnä , miten niistä "ufosiittiöistä" syntyi itse lentäviä lautasia ja missä niiden alkukotinsa on.
Onko se ilmapallo ufojen syntymäkohtu ? Vähän samaan tapaan kun ihmislapsi aloittaa kehityksensä....Tekisi mieleni sanoa ja sen teenkin, Kalevalan mukaan : "alussa oli sotkan muna"....Jaahas.
Sen meditaatiokokemukseni jälkeen olen ollut aikalailla masentunut/allapäin. Oli todella synkkää palata tänne pahaan maailmaan. Mutta noh....pientä iloisuutta/lohtua saan eräitten ilkeämielisten/kateellisten/tyhmien ihmisten valtavasta nauruhohotuksesta. Koska....niinhän sanotaan: nauru tarttuu ja naurulla on parantavaakin voimaa. Kaskas...heti rupesi tuntumaan hiukan paremmalle jo. Ny meen kissille ruakaa antamaan. Moikka iltaan.
Ekku Mattila.
