21/1-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤¤¤¤¤
No niin. nyt tuli se ilta ja lupasin jatkaa lisää blogiani . Tämä on ns aasinsilta siihen aiheeseen, jonka näin ja jossa olin mukana viimeyön Meditaationi aikana. Siitä kerron sitten/viittaan tämän illan aiheeseeni, kun saan tämän ensin valmiiksi:
Siis: Mennään Espoon Olariin ja vuoteen 1978. Oli Lauantai ja juoksen pururadalla. Sen pituus oli noin 1,2 km ja niin hyvä kunto minulla oli ,että ei tuntunut misään vaikka ja kun kiersin rataa 10 ja enemmänkin kertaa...kunnes:
Huomasin edelläni juoksevan henkilön. Hän oli mies, koska päällään oli tumma puku ,valkoinen paita ja kun kääntyili välillä sivuttain niin näin että kravatti kaulassaan. lakkia ei ollut.Eniten ihmettelin sitä kun miehellä oli hienot mustat juhlakengat jaloissaan. Tiesin sen että eihän sellaisilla kengillä VOI juosta, mutta niin hän vain teki. Juoksi ja kovaa. Tuumasin että otan hänet ns kiinni, meen ohitte ja katson etä kuka entinen huippu-urheilija hän on ja kiristin vauhtiani.....mutta ..vaikka kuinka yritin, niin meidän välimatka pysyi samana, noin 30-40 metriä. En millään saanut häntä kiinni.
Kun eteemme, pururadalla tuli sellainen aika jyrkkä mäennousu, niin panin viimeiset voimani/kykyni peliin ja ..jospa nyt...mäen päällä saan hänet kiinni....mutta. Kun pääsin mäen päälle ei juoksijaa missään näkynyt. Hän oli kadonnut kuin tuhka ns tuuleen. Oli siis kevät, Toukokuun alku, ei ruohoa eikä suuria pensaita misään, muutama puu vaan, eikä isoja kiviä. Siis minkäänlaista piilopaikkaa ei ollut.
Parin päivän päästä menin ystäväni , Lauttasaaren expapin,Voitto Viron juttusille. Hän asui noin 100 metrin päässä asunnostani Maapallonkatu 3, Kuun sillalla. Kerroin hänelle mitä minulle pururadalla tapahtui ja Voitto esitti yhden kysymyksen, vain yhden..." Ekku tulet aikanaan sen tapahtuman käsittämään....odotahan kaikessa rauhassa Ekku ......odota"
Jaatkuuuuuu:
Siihen aikaan löysin eri kirjastoista, sekä myöskin omista tututuiltani , mm Oskar Reposelta = toimittaja-kirjailija , vihjeitä/tietoja asiasta tarkemmin. Oskar sanoi ja kysyi, kun kerroin mm unistani, että oliko sinulla Ekku kengät jalassasi ja sanoin ettei ollut, olin sukkasillani"...kerro Ekku koska sinulla on kengät jaloissasi kun niitä ennustusunia näet..?..Mutta niin ei tapahtunut. Paitsi viimeyönä sen Meditaationi aikana/kuluessa. Antakaas niin kerron tarkemmin:
Jaaatkuuuuuuu:
Olin siis, josta jo aamulla kerroin, jonkinlaisessa kilpailutilanteessa. Kaukana näkyi iso vuori joka oli koostunut pelkästään erilaisista kirjoista. Niitä oli sadointuhansin/miljoonin, ylenmäärin ja niitä kohti me aloimme kovaa juosta. Ohitin pikkuhiljaa muita ja samalla kummastelin että onpa jännän helppo juosta, vaikka minulla oli puku päälläni, valkoinen paita sekä kravatti ja erityisesti jaloissani hienot juhlakengät. Sitten huomasin juoksevani enää vain yksin ja se valtava kirjapinovuori lähestyi ja lähestyi ja pysähdyin se eteen.
Aivan edessäni, kuin taikaiskusta se kirjapinovuori alkoi muuttumaan ikäänkuin ohueksi nauhaksi ja oheni koko ajan, sekä kerääntyi eteeni ja muuttui yhdeksi ainoaksi kirjaksi. se oli kullanvärinen ja iso. Noin metri/toista kooltaan ja ainakin puoli metriä paksu. Se pysähtyi ihan eteeni, noin 2 metrin päähän , ilmassa roikkuen, kun odottaen mitä teen ja mitä tapahtuu. Syntyi pieni tuulenvire joka aikaansai sen että sen kirjan sivut alkoivat hiljaa avautumaan, yksi kerrallaan, hitaasti mutta varmasti. Näin ettei niillä sivuilla ollut yhtään mitään. Olivat aivan tyhjät. Hienot ja kirkkaaat. Kuin valmiina johonkin, tulevaan tehtäväänsä. Vastauksia antamaan. Oikealle kysyjälle. Jokaiseen kysymykseen oikeat vastaukset.
¤¤¤¤
Silloin Espoon Olarissa edellelläni juossut "pukumies" oli näyte minulle, että Ekku : tule ja kehity samanlaiseksi kun minä.Ota minusta mallia. Henkiseen maailmaan. Sinne jossa kaikki on mahdollista. Niin kauan kun unessa ei ole kenkiä, et ole vielä valmis. Sukkasillasi olet yhä harjoittelija, lukion luokalla, mutta ajan kanssa saat päästötodistuksen , kenkien kanssa.
¤¤¤
Hannu R, Helsingistä: tiedän sinun ymmärtävän kertomukseni. Eikö niin ? Sinullakin on jo varmasti kengät
Ekku Mattila.
