31/8-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Clairvoyant.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Jo aamusella mietin että jospa menen tänään käymään tutun luona Sydänmaan paikkeille, on entisen P-Seinäjoen maastoa, noin 8 m keskuksesta ja kun olen aina ollut sellaanen sanani pitävä miäs , niin sen teinkin ja....fruum: Tuttuni, sanotaan häntä vaikka Penaksi, kertoili mulle, ekakerran, kun opin hänet tuntemaan 1985, että sotien jälkeen, noin 1948 oli paikkakunnalla hyvin pätevä päävirkamies-nimis-joku, joka oli erittäin tarmokas-tarkka-työlleen omistautunut . Sanotaan tätä vaikka Osmoksi.
Jopa vapaa-aikoinaan Osmo kierteli, varsinkin siihen aikaan pontikkatehtaita, joita oli joka paikas mettässä, sekä hirven salakaatajia ja jos niistä kiinni joutui, niin linna kuttuupi tekijöitä. "Hirvimiehiä" oli paljon. Jo aamulla kuului umpimettästä paukahruksia ja jos oli talvi, nähtiin miten reki luikerteli hissukseen hepan vetämänä jonnekin ja illemmalla pimees tuli takaasin, hirvenlihoja kyytis. Osmoa juuri tälläinen liikehdintä kiinnosti, eikä tästä vastikään soran käyneet miähet tykänny.
Yks kerta Osmo oli jo pimeessä lähtenyt "hirvimettään" seuraamaan salakaatajia, saaneen hyvän vihjeen takia. Kului muutama tunti ja tuli ilta ja ehtoo, yäkin meni ja aamu alakoi sarastaa. Kylillä havaattiin miten Osmo laahusti , nykyysen suurjuoksija Ville Ritolan patsaan vieritte, kotiinsa, ei mennyt töihin kahteen päivään ja kun meni laittoi työhakemuksen Virroille, koska niin halusi ja sinne sitten meni. Vanhasta työpaikastaan pois.
Kaikkihan sitä ihmetteli. kaikki. Moni oli tyytyväinen. Oli. Oli. Jees huutivat. Saman vuoden Jouluussa oli kokoontunut pontikka-kilju-joukko Sydänmaan työväentalon paikkeille, pieneen matalaan rötiskään, joka poltettiin koska talossa oli liikaaa russakoita-täitä-keuhkotautia ,vaikka mitä ja keskustelun lomassa halusi puheenvuoron paikkakunnan "puolihullu" ja sen sai. Hän kertoi.................:
Syssyllä tännävuonna olin mettällä ihan muuteen vaan, kun vastaani ryntäs yliherra Osmo , kävi rintapieliini kovasti käsiksi, retuutti ja vaati mua tunnustamaan että hirven salakaadossa olen.Mutta enhän minä koetin selittää, enhän minä ja niinhän siinä kävi jotta kerkesin käressäni olevalla torrakalla häntä kohti osoottaa ja sanoin....vannokko että niin pian kun suinkin muutat täältä paikkakunnalta pois ja jos et vanno niin tapan sut.Kukaan ei oo näkemässä. Vannokko............ja Osmo vannoi. Henkensä härässä. Sekä muutti pois.
Ekku Mattila.
