1/2-2023.
EKKU.
Nasiiri.
Clairvoant.
¤¤¤
Pukkaan vähän lisää siitä mun 3 viikon ökö- rangaistus-ilta-talliajastani Oulun Hiukkavaarassa 1964...Se Aro hevonen oli todella vaarallinen polle. Vaikka muakin varoitettiin heti ekailtana että se takuulla koettaa potkia jos sen taakse erehtyy, niin minä en uskonut. Jo toisena päivänä, soli Sunnuntai ollessani tallissa menin Aron takaa kävelen, lantatalikko kädessäni, kun yhtäkkiä tunsin miten liun tallin kusilaaria eteenpäin. Muks......
Onneksi minulla oli vasemmalla puolellani hihnassa roikkumassa pellinen pakki jonka sisällä oli ns lusikkahaarukka, sellainen pellinen juttu jossa oli lusikka ja haarukka keskeltä kiinni niitillä. Muks...kun kömmin kusilaarista ylös, aikalailla lonkkaani kivistäen niin huomasin sen lusikkapakkijutun menneen aivan littanaksi. Se oli niin litussa etten saanut sen sisältä irrotetuksi lusikkahaarukkaa....en millään. Kun sen vein samana päivänä komppanian äiteelle-varusvarastovääpelille hän ihmetteli miten toi on mahdollista . Antoi kuitenkin uuden.
Onneksi se suojasi lonkkaani ja jos ei olisi ollut, niin kompurajalka minusta olisi tullut. Onnuin muutaman päivän. Muks.Se mustelma joka siihen potkukohtaan syntyi oli ainakin 50 senttiä puoleensa. Mutta Aro hevoselle kävi palio pahemmin. Noin vuoden kuluttua, talvella ,kuulin myöhemmin ,se oli karannut tallistaan ja päätäpahkaa oli juossut pitkin lumista peltoa, loikannut yhden ojan ylitse ja rippi tule hevoselle.
Aiaiaiaiaiiiii...Paksun lumen alla oli nimittäin jäänyt viistoon terävä , kesän jäljiltä heinäseiväs..ja..........Aro hevooneen kuali. Soli jaksanut juosta vielä muutaman sata meeteriä mahastaan suolet roikkuen.....potki vielä kiivaasti maassa maaten ja.......puuuuuuf...
Ekku.
