8/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Äitini kertoi useasti , ekakerran jo vuonna 1960.....
Hän näki unta:
Hän odotti linja-auton tulemista kototien päässä ja sieltähän se keltasininen Haldin Rose tuli , pani vilkun päälle sekä pysähtyi äiteen kohralle. Ovi avautui ja äitee astui sisälle , vilkaisi kuskia sekä istumassa olevia muita matkustajia ja hämmästyi aikalailla.
Jokainen oli äiteen tuttu........mutta , he olivat kuolleeet , toiset jo aikoja sitten , osa melko hiljakkain , kuljettaja myöskin. Hän oli hukkunut Munsalassa olevaan pikkupuroon ,ilmeisesti sairaskohtauksen saaneena.
Kuljettaja alkoi kädellään viittilöimään astumaan sisälle , mutta äiteeni kieltäytyi ja laskeutui takaisin tielle. Linja-auto jatkoi matkaansa . " soli kualeman linija-auto , äiteeni sanoi monesti.....enkä menny sinne....meen sitten joku muu päivä".
¤¤¤¤
Se "joku muu päivä" tapahtui Äiteelleni syksyllä 1995. Hän nousi siihen linja-autoon , istui penkille ja lähti muiden mukaan.
¤¤¤¤
Olen muutaman kerran kans , nähnyt unta samantyyppisestä tilanteesta , kuten viimeyönäkin näin.
Olin Ilmajoen Koskenkorvalla , yhden autoliikkeen pihassa seisomassa , kun tieltä kääntyi pihaan farmarimallinen henkilöauto , pysähtyi ja apukuskin ovi avautui. Takapenkillä istui kaksi (en millään tunnistanu heitä) kaksi henkilöä , mies sekä nainen , mutta kuskin tunnistin heti. (sanotaan häntä vaikka Erkiksi)
Opin tuntemaan hänet täällä Kauhajoella vuodesta 1992, vuoteen 1999 saakka , jolloin hän menehtyi hapenpuutteeseen Myrkyn kylässä , noin 30 km päässä Seinäjoelta. Erkki viittasi minua astumaan autoon . Siinä hetkisen tuumailin , mutta Erkki ei odottanut vaan veti oven kiinni ja auto lähti
Joku päivä saattaa minullekin tulla unessa tilanne , että Erkki tulee farmariautollaan , pysähtyy ja ottaa minut kyytiin. Mutta sitä ennen mennään ethenpäin elämässä päivä kerrallaan ja jos on vaikiaa , niin sitten pualipäivää.
Elämä on.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Äitini kertoi useasti , ekakerran jo vuonna 1960.....
Hän näki unta:
Hän odotti linja-auton tulemista kototien päässä ja sieltähän se keltasininen Haldin Rose tuli , pani vilkun päälle sekä pysähtyi äiteen kohralle. Ovi avautui ja äitee astui sisälle , vilkaisi kuskia sekä istumassa olevia muita matkustajia ja hämmästyi aikalailla.
Jokainen oli äiteen tuttu........mutta , he olivat kuolleeet , toiset jo aikoja sitten , osa melko hiljakkain , kuljettaja myöskin. Hän oli hukkunut Munsalassa olevaan pikkupuroon ,ilmeisesti sairaskohtauksen saaneena.
Kuljettaja alkoi kädellään viittilöimään astumaan sisälle , mutta äiteeni kieltäytyi ja laskeutui takaisin tielle. Linja-auto jatkoi matkaansa . " soli kualeman linija-auto , äiteeni sanoi monesti.....enkä menny sinne....meen sitten joku muu päivä".
¤¤¤¤
Se "joku muu päivä" tapahtui Äiteelleni syksyllä 1995. Hän nousi siihen linja-autoon , istui penkille ja lähti muiden mukaan.
¤¤¤¤
Olen muutaman kerran kans , nähnyt unta samantyyppisestä tilanteesta , kuten viimeyönäkin näin.
Olin Ilmajoen Koskenkorvalla , yhden autoliikkeen pihassa seisomassa , kun tieltä kääntyi pihaan farmarimallinen henkilöauto , pysähtyi ja apukuskin ovi avautui. Takapenkillä istui kaksi (en millään tunnistanu heitä) kaksi henkilöä , mies sekä nainen , mutta kuskin tunnistin heti. (sanotaan häntä vaikka Erkiksi)
Opin tuntemaan hänet täällä Kauhajoella vuodesta 1992, vuoteen 1999 saakka , jolloin hän menehtyi hapenpuutteeseen Myrkyn kylässä , noin 30 km päässä Seinäjoelta. Erkki viittasi minua astumaan autoon . Siinä hetkisen tuumailin , mutta Erkki ei odottanut vaan veti oven kiinni ja auto lähti
Joku päivä saattaa minullekin tulla unessa tilanne , että Erkki tulee farmariautollaan , pysähtyy ja ottaa minut kyytiin. Mutta sitä ennen mennään ethenpäin elämässä päivä kerrallaan ja jos on vaikiaa , niin sitten pualipäivää.
Elämä on.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
