18/8-2021.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
"Äitiiii....tuolla oon setäääää.......äitiiiiii....tuollaaaaa ooon setäääää"..
Oli vuosi 1973, Torstaiaamu kello 11,00 aika 18/8. Olin 3 viikkoa sitten luovuttanut enoni omistaman kerroshuoneiston, 9 kk , osoitteessa Porvoonkatu-5-7 B 63 nuorimmalle Raimo veljelleni, joka oli aloittanut seurustelun Porvoolaisen naisen kanssa, eikä heillä ollut asuntoa Hesassa. Raimo oli käynyt Porvoon nesteen jalostamolla putkimieskoulun ja saanut työpaikan Huberilla Hesassa, mutta kämppää puuttui. Minä olin kiertänyt, kuten olen monta kertaa jo kirjoitanut blogissani moottoripyörälläni ympäri Suomen noin 19000 km sen kesän aikana yhteensä ja oli vakaa tarkoitus muuttaa talveksi Espanjan kautta Marokkoon/ties minne Afariikkaan. Niinkuin muistattekin varas vei Järvepään Rauhanniemen leirintäalueella olevasta teltastani kaiken omaisuuteni/rahani/papereni ym ja siihen tyssäsi muuttoni ulkomaille. Kun tuli syksy ja leirintäalueet menivät kiinni, enkä asuntoa siihen hässäkkään löytänyt, niin jouduin oleilemaan, varsinkin öisin 3 viikkoa entisen vuokra-asuntoni kellarissa, Menin sinne ennen ilta 21,00 sillä talkkari laittoi kellariin vievät oven lukkoon, munalukolla ja tuli oven avaamaan aamulla 06,00 jolloin pääsin "vapaaksi" tyrmästäni . Sen väliajan istuskelin eri elokuvateattereissa ja kovaa kyyttiä tyrmääni ennen oven lukitsemista.
Tuo huuto....."äitiiiii....tuollaaaaa oooon setäääääää..." kuului yhdelle, noin 3-4 vuotiaalle muksulle, joka ihan uteliaisuuttaan availi kellarikerroksessa olevien kanihäkkien oveja ja kurkki niihin. Pahaksi onneksi hänen äitillään oli samanlainen verkkokanakoppi kuin minulla, siinä vieressäni ja muksu yritti myös minun "kämppäni" ovea avata. Olin siirtänyt kanahäkin seinille, yltympäri paffinpaloja ns näkösuojaksi ja sen oven vetänyt rautalangalla kiinni sisältäpäin.
Kersa raotti , yritti avata ovea, käytävältä ihan uteliasuuttaan minun "kämppäni" paffinpalasia pienellä sormellaan ja onnistuikin senverran saamaan rakoa että näki minut siellä istuvan kippurassa. Minä taas koetin hiljaa vetää paffinpaloissa olevaa rakoa kiinni ja onnistuinkin siinä . Muksu kuitenkin huuteli äirilleen kirkkaalla äänellään...
" Äitiiiii...tuollaaaa oooon setääääää.......äiitiiiii.....äitiiiii.. tuolla oooon setäääääää".....johon äiti vastasi...älä höpise...siellä mitään setäää ole......Onneksi (puuuuuuh) he lähtivät omiin menoihinsa ja minä sain jäädä "asuntooni" makoilemaan jalat kippurassa.
Ekku Mattila.
