27/8-2021.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Oikein hyvää Perjantaita teille jokahittele missä nyt ooottakin niin täällä Suomessa kuin myös kaukana maailmalla. On todella mahtavan hienoa, nän someaikaan tietää tuntevansa eri ihmisiä ympäri maapallon, vaikkei joita / heitä/teitä "naamakkain" ole nähtykään. Muutamalla koneen näppäyksellä pääsee sinne-tänne-joka- paikkaan , pystyy juttelemaan, katselemaan valokuvia eri ihmisistä/ maista , ihan joka paikkaan. Parasta tässä on kun "suomennoksella" tätäkin blogiani voi lukea Afrikkalainen , Tahitilainen, Usasta, Eurooppalainen, Vietnamilainen, ihan jokainen ihminen. Vaikka missä. Huippuvuorilta, Tulimaahan. Rajattomasti. Näin nykyaikaan tuntuu että maailma/maapallo on todella pieni.
¤¤¤
Jaahas....eteenpäin ja peltolenkille jonka tein taas tänään. Se matka on suunnilleen 8 km ja sen aikana, kuten yleensä mieleeni tullahtaa, kuinkas muuten , Wanahoja juttuja , itse koettuja asioita, joita tähän 75 ikään mennessä on väkisinkin jo kertynyt mielen /muistin perukoille. ..ja siis mennään Ylihärmään, vuoteen 1962, jolloin olin 16 ikääneen kolli ja mukana yhdessä (Matti Aho) kirvesmiesporukassa joka teki omakotitaloja sinne/tänne. Eräs vanhapoika (Yrjö) oli tilannut talon oman markkinsa keskelle, Prännin kylään, lähikauppaan, ainoaan matkaa 2 km. ..."pääsen tupakkia ostamhan, kun tartten, sualaa ja sokuria ja muutakin, ei trenkää kirkolle saakka lähtiä"..
Noh....3,5 kuukautta meni ja tupa oli valamis. Sellaaneen pienehkö 60 neliööneen, kaks kamaria, piäni keittiö, muuritakka, oma porstua ja pieni matala vinttikin, talon toises pääs puuliiteri ja siinä ne taisi kaikki ollakin. Niinja huapakatto....meidän porukan Matti, joka oli pomo soittamaan Yrjölle että tuus ny kattoon, tupas olis valamis.... ja Yrjö tuli. Istui talonsa portaille tyytyvääsen oloosena ja sanoi......" nojopas...mää laitan itte nämät porthat valamiiksi ja kun se on tehty niin voin vaikka ottaa ja kuallakin....kosk....."
Ja kesken lauseen Yrjölle tuli R.I.P.......kuoli. ....heitti lusikan nurkkaan....kuupahti kylielleen...kerran/pari huakaasi syvään ja soli siinä.......henki pois.
Ekku Mattila.
