tiistai 21. maaliskuuta 2023

Voi niitä kaukaasia nuaruusmuistoja. Silloin ennen. vanahaan aikaan. 1960. Molin 14 ikääneen.

 21/3-2023.

EKKU.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤

Jopa selkisin  aamuusesta  matalaverenpaineaamuhiihdostani....heh. Äsken kun join teetä niin antakaas olla....mieleeni tuli, kuinkas muutoon, taas  vanahoja  tapahtumia mun kersa-kolliaikananai . Tulkaatte siis  mukaan ny  ja  heti:

Oli   kevätkesä, taisi olla  Toukokuun  loppu,    kun  me  Alahärmän, Hakokylän- kollit , minä, Kanhkan  Mauri Kalliokosken Urpo, Mattilan Pentti ja Kujasen  Heino, hän  tuolta  Voltista, Linnanmäen suunnalta, mentiin  kohti  mun kotopaikkani  lähellä olevaa kärmesmäkeä kohti. Meilloli  mukana    isohko , noin  10 litraaneen  pellisanko, siihen  kansi, jossa oli  pieni reikä , että sen kautta liika paine menöö pois, sen takia  se rautaputki joka  sojotti keskellä rautaputki, noin  kaharen millin  sisäreijällä. Sitten  oli  hiivaa iso klöntti,kilo-kaks  hianoasokuria,  tulitikkuja  jokaasella  aski. Vähää ennen kärmesmäkeä  oli sellaaneen, pieni  lampi, noin  5X5  meeterinen,  lähteen  tapaaneen, jossa  oli, ainakin siihen aikaan aina vettä, melekeen talavellakin. Soli Mattilan Pentin kototalon lähellä  , noin  100 meeteriä siitä. 

Ja.....siitä lähteestä vettä  noukittiin.  Sankoo  melekeen   täyteen. Oltiin jo ennen  tätä  reissua  havaattu  jesuksen suuri  muurahaaspesä ja  suoraan sitä kohti. Soli  sen kärmesmäjen  toisella pualella, sillä aurinkoisella, vastapäätä Knuuttilan   Hannun  tupaa, jossa  hän siihen aikaan asusteli.Vuoren  1964  jäläkeen Hannu  muutti  Knuuttilanraitille, jossa  asusteli  siihen asti kun  hän otti  ja kuali.Olisko  ollu  jotakin  vuonna 1994?

Juu:  Ja  paikalla  pantiin nuotio palamaan, sen päälle  varovaasesti se vettä täynnä  oleva  rautaaneen sanko  ja kun se  lämpesi  vähän  niin  sinne  murettenniin se  hiivaklimppi, kilo-kaks sokuria  sekaan , kansi  päälle  ja  koko  häskä  panthin keskelle  muurahaaspesää, johon kaivettiin piäni kuappa, risuja-moskaa   päälle ja mentiin  pois hihitellen.

Jaatkuuuuu:

Kun aikaa oli  mennyt  jotakin  viikko-toista niin  uurelleen paikalle mentiin   kanaperää, eiku peräkanaa. Ny meilloli mukana  taskuissa  muutamia  tyhyjiä  limukkapulloja,  jotakin mansikka nimisiä,  muurahaaspesälle siis, aikamme  raavittiin kasaa , kun  se  rautasanko  ilimaantuu  näkyville......Jee.Mutta:

voihan  räkä: ensinnä  soli  auennut, vissiin  siitä  paineesta  joka oli  sinne syntynyt  kun  kiliu oli alkanut  käymään, kansi oli  liikkunut   pois  ja koko  sanko oli  täynnä  kualleita  muurahaasia ja  taisi jokku  vielä siellä  potkiakin, vissiin kovassa  kiliukännissä.  Niitä oli  valehtelematta ainakin  toista milioonaa, jossei eneekin.Sanko  pualillaan. Ja  voi että se sitten haisi. Mäski  oli  sellaasta keltaaseen oloosta. Osaksi  niiren kualleiren  muurahaasten  kusesta  johtuen, sekä  hiivan   ja  sokurista.

Huh: Noh, ei siinä mitään. Varovaasesti  kaarettiin sitä  litkua  muutamaan pulloon ja koetetttiin sitä  juara. Mutta..plääh....oli se sitten   pahaa. Kun naarasvirtahevon kusta.Plääääh...sitten  pois me mentiin. Taas kanaperää, eikun peräkanaa. Tuumattiin  että   illalla, kun  Voltin Kisamaja tanssipaikka  avattiin, niin  menhän sinen  vähän  likkoja  tiiraamaan ja  jotakin  rikuneeraamaan, muttei siitä mitään tullu.

Jokaasella   tuli   kristuksenmoinen mahatauti.  Se kesti  konta päivää.  Ruikku  melekeen  tiraji  kun  vähänkin  yskääsi. Ei  voinut  kun olla  vaan  ja ihan hilijaa.  Makuulla  enimmäkseen. Ja  monta kertaa piti jalat  vääränä juasta  hyysikkään. Kujasen Heino  sanoi  jäläkhen päin  että hänellä  ryäkääsi  paska   housuun kun oli  nostamassa  mopeeriaan  liiteristä pihalle. Joten siitä Kisamajan  tanssireissusta ei mitään tullu. 

EKKU.